Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Mediakentän kriisi ja Yle

Viimeaikojen uutiset suurten yksityisten mediatalojen taloudellisesta ahdingosta ovat hälyttäviä. Useiden pienempien toimijoiden lisäksi MTV3 on ilmoittanut saneerauksista. Nythän myös Sanoma-yhtymän Nelonen Media ilmoitti ajavansa toimintojaan alas.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on aiheellisesti esittänyt huolensa tästä kehityksestä. Viestintäministeri Pia Viitanen (sd.) on tästä havahtuneena vihjannut mahdollisuuteen laskea sähköisen median arvonlisäveroa yhtenä lääkkeenä media-alan taloudellisiin ongelmiin.

Viestintäministerin ehdotus on kannatettava. Sen toteuttaminen voi kuitenkin törmätä käytännön vaikeuksiin ja EU-lainsäädännön asettamiin rajoituksiin.Toteutuessaankaan se ei ratkaise perusongelmaa, joka liittyy media- ja kulttuurikentän vääristyneeseen rakenteeseen.

Talouden taantuma sekä sanomalehtien levikin lasku ja mobiilimedian käytön lisääntyminen selittävät osaltaan kehitystä. Suomalaista mediakenttää ja sen ongelmia tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisuutena, jota hallitsee yksi yritys, joka on taloudellisesti ja käytännössä myös poliittisesti riippumaton. Verorahoituksella pullistelevan Ylen taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta mediamammuttina yhteiskunnassamme kasvaa entisestään.

Samaan aikaan, kun yksityiset mediatalot ilmoittavat työpaikkojen vähennystavoitteistaan, Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen ylpeänä esittää yleisradiotoiminnan alkamisen 90-vuotispäivänä valtionmedian ilosanomaansa:

Iso osa Yle-verosta ohjautuu kotimaisille tekijöille, taiteilijoille ja esiintyjille. Ensi vuonna Ylen budjetissa on melkein seitsemän miljoonaa euroa enemmän rahaa hankintoihin kotimaisilta tuotantoyhtiöltä kuin viime vuonna. Tällä maksetaan monta työpaikkaa alan yrityksiin, toteaa Kivinen. 

Media- ja kulttuurikentän keskittymisellä sekä uutis- ja ajankohtaistoimitusten vähenemisellä ja niiden toimintamahdollisuuksien kaventumisella on yhteys kansalaisten tiedollisiin ja sivistyksellisiin tarpeisiin ja sitä kautta koko kansanvaltaisen järjestelmämme perusteisiin ja toimivuuteen. Internet on demokratisoinut viestintää ja murtanut mediatalojen monopolin portinvartijana. Kasvavassa informaatiotulvassa uutis- ja ajankohtaistoimitusten merkitys uutis- ja tietovirran suodattamisessa ja journalistisessa jäsentämisessä on kuitenkin säilyttänyt keskeisen asemansa.

Pääministeri Kataisen mukaan riskinä on, että uutisia saadaan entistä vähemmän ja resurssit esimerkiksi ulkomaankirjeenvaihtajaverkostojen ylläpitämiseksi vähenevät:

Sivistysyhteiskuntaan kuuluu riittävän laaja-alainen mediakenttä, jotta erilaiset mielipiteet pääsevät esille ja jotta asioita voidaan katsoa eri näkökulmista. Ja kun maailma on entistä pienempi, on entistä tärkeämpää, että suomalaiset ymmärtävät, mitä maailmalla tapahtuu… Moniarvoisuus, kansainvälisyys ja kansan sivistysmissio ovat olleet suomalaisen median keskeisimpiä arvoja, ja sen pitäisi myös jatkua tulevina vuosina…

Pääministeri on oikeassa. Jos jokainen mediatalo suoltaa samat asiat ilman niiden journalistista, kriittistä ja aatteellista arvottamista, seurauksena on tiedonvälityksen entistä pahempi yksipuolistuminen kansanvallan toimivuuden kannalta vakavin seurauksin.

Kaupallinen media on vaikeassa tilanteessa: aatteelliseen profiloitumiseen ei mediatalojen kilpailutilanteessa ole toimituksilla valmiuksia, vaikka se strategisena ratkaisuna voisi vahvistaa ainakin alan toimijan olemassaolon oikeutusta mediakentässä.

Perustuslakiimme kirjatulla muodollisella sananvapaudella on kovin vähän käytännön merkitystä, jos yhteiskunta ei kiinnitä huomiota sen toteutumisen todellisiin edellytyksiin. Kataisen arvio, jonka mukaan valtiovalta voi tehdä "varmaankin aika vähän" kaupallisen median ahdinkoa helpottaakseen, on sen takia tyrmistyttävä. Hän on siinä oikeassa, että arvonlisäverotuksella yksin ei ole vaikutusta asiaan.

Toivoisin, että päättäjillä ja media-alan toimijoilla olisi rohkeutta uudessa tilanteessa ryhtyä arvioimaan myös Ylen asemaa, sen rahoitusta ja rakenteita ennakkoluulottomasti. Tätä kautta valtiovallalla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa paljonkin suomalaisen media- ja kulttuurikentän keskittyneisyyden purkamiseen.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Alexius Manfelt

Petteri hyvä, onneksi meillä on YLE. Kaupalliset kanavat eivät ole kiinostuneita kuin erilaisista hömppä-ohjelmista. YLE saattaa meidän maalaisten kuultavaksi esim. hienoja klassisen musiikin konserttejä Helsingistä, siellä ovat Areenan varastossa mielenkiitoisen dokumentit, keskusteluohjelmat kuin myös ajankotaiset lähetykset.

Itse olen vain tyytyväinen YLE veroon. En omista televisiota, mutta voin seurata ohjelmia netistä, joko suorana tai tallenteina.

Kuka tai mikä kaupallinen kanava olisi kiinostunut minulle sopivista ohjelmista? Ei varmaan mikää eikä kukaan.

Kaupaalliset kanavat ovat omassa himossaan hinnoitelleet itsensä kipeiksi esim. urheilulähetysten suhteen. Eikö tämä ole juuri itse aiheutettua päänsärkyä? Miksi minun pitäisi maksaa jostain tappelujääkiekosta, joka ei ole edes urehilua?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Täysin samaa mieltä kuin Alexius Manfelt.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

YLE-vero on osoitus poliittisen päätöksenteon näköalattomuudesta ja lyhytnäköisyydestä. Päätös on kaikkien kompromissien isoäiti. Yhdelle yritykselle annetaan verotusoikeus!? Mille taholle/yritykselle seuraavaksi? Äly hoi älä jätä.
Kaikessa karmeudessaan YLE-veron maksajiksi saatiin lisäksi suuri joukko yrityksiä (0,35% verotettavasta tulosta max. 3000 euroa/yritys).Ja sitten ylistetään yhteisöveron alennusta, kun sen hyödystä kupataan osa pois toista kautta :((

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ylevero on 140 euroa/vuosi. Sillä katetaan Ylen kustannukset. Sillä saa käyttöönsä koko Ylen tarjonnan: 4 televisiokanavaa, radiokanavat, nettipalvelut.

Hesarin jatkuvan tilauksen hinta on 335 euroa/vuosi, josta alvin osuus on 10 %. Sillä saa sen paperihesarin. Nettipalveluista pitää maksaa erikseen. Tilausmaksujen lisäksi tulevat lehti saa tuloja mainonnnasta. Mainonta tuo yleensä saman verran tuloja kuin tilausmaksut.

Kyllä minusta Yle tarjoaa paremman vastineen minun rahoilleni.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Jostain syystä minäkin skippaan välittömästi kaupallisemmat kanavat. Ei mitään järkeä tukea niitä verovaroin. Luulisin.

YLE on hyvä, kunhan on jatkuvan arvioinnin kohteena. Netissä kun on, niin tuskin voi välttyä tältä.

Lauri Korhonen

Median ja pääministerin huoli vaikuttaa yhteiseltä.

Siltkään en suoraan sanoen ymmärrä.

Toisella olisi tarjota fantastista materiaalia vaikka kuinka. Sopivia uutisia lähes sellaisenaan kuluttajille tarjoiltavaksi. Kertomuksia kuinka ollaan ytimissä ja kannetaan vastuuta vaikka välillä vähän pilssivesi heiluisikin.

Mitä tekee media. Kiittää vallanpitäjiä ja kertoo uutisen - tietenkin. Tekee kaikkensa jotta Agenda™ ei jäisi epäselväksi. Käyttää kaiken ammattitaitoinsa valikoidakseen kuluttajille sen ja muut Oikeat Uutiset ympäröivästä todellisuudesta. Aiheet jotka ovat ammattitaitoisen toimittajan mielestä uutisoinnin arvoisia oikein kerrottuna.

Typerät kuluttajat. Eivät ymmärrä kuluttaa vaikka Agenda™ on luotu heidän omaksi parhaakseen. Taidolla ja tunteella toimitettu. Eihän se edes maksa juurikaan - vain muutaman lantin. Ei siis juuri mitään siitä ilosta että saa valmiiksi pureskeltua tietoa.

Ala-arviosta median työn aliarvostamista tuollainen.

Lääkkeeksi ehdottaisin kuluttajien laittamista vaihtoon.

Petteri Hiienkoski

Tietenkin ohjelmatarjonta yksityisrahoitteisilla kanavilla on ohentunut. Epäilemättä nykyinen kehitys tulee sen laatua entisestään heikentämään. Yle ei ole mukana tässä painisarjassa muutoin kuin yleisönä tai ehkä sarjan järjestäjänä tai sen tulosten ostajana...

Ei kysymys kuitenkaan ole siitä, että Yle pitäisi lakkauttaa. Itse en missään tapauksessa hyväksyisi sellaista! Kannatan lämpimästi julkisrahoitteista yleisradiotoimintaa ja sen kehittämistä poliittisesti tasapuoliseen, moniarvoiseen ja kansallista kulttuuria vahvistavaan suuntaan. Sen rinnalla tarvitaan kuitenkin muitakin vahvoja toimijoita. Kysymys on siitä, miten parantaa kotimaisen media- ja kulttuurikentän elinvoimaisuutta, monipuolisuutta ja moniarvoisuutta.

Kapeakatseisen ja mustavalkoisen arvottamisen sijasta peräänkuulutan keskustelua, jossa pohditaan vaihtoehtoja järjestelmälle, jossa koko maan media- ja kulttuurikenttää hallitsee yksi ainoa yritys, jonka hegemonia on betonoitu verorahoituksella.

Suomalaista keskustelua media- ja kulttuurikentän kehittämisestä tuntuu vaivaavan armoton vaihtoehdottomuus.

Eikö Ylen toimintaa, rakenteita ja rahoitusta muka ole mahdollista järjestää media- ja kulttuurikentän kokonaisuuden kannalta järkevämmin? Eikö julkista tukea kulttuuri- ja media-alan toimijoille voisi kanavoida nykyistä monipuolisemmin ja muutoinkin kuin keskittämällä sitä Ylen kautta?

Petteri Hiienkoski

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on oivaltanut ongelman.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/keskus...
Sipilän ehdotus ei ratkaise ongelmaa. Pitemmälle meneviä johtopäätöksiä ja vaihtoehtoja tarvitaan.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Meillä on vain liian paljon TV-kanavia.

Petteri Hiienkoski

Niin. Ylellä 4 "ilmaiskanavaa".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset