Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Työlainsäädännön valvontaa ja sanktioita kiristettävä

Työurien pidentämiseen tähtäävissä neuvotteluissa olisi huomiota kiinnitettävä erityisesti työelämän laatuun. Todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostamisen kannalta olennaista on työntekijöiden työssä jaksaminen ja työkyky!

Taloudellisten etuuksien parantaminen työuran loppupäässä on toki tarpeellinen kannustin ja välttämätön kompensaatio, jos yleistä eläkeikää nostetaan. Työkykyä ei kuitenkaan voida parantaa eläkekarttumaa lisäämällä eikä pelkillä työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvillä säädöksillä.

Kuntoutuksella on merkitystä. Se painottuu kuitenkin jo tapahtuneiden vahinkojen paikkaamiseen, jonka onnistuminen on usein haasteellista ja yhteiskunnallisesti kallista, eikä ongelmien ennaltaehkäisyyn, joka olisi kokonaistaloudellisempaa ja kustannustehokkaampaa.

Suomessa on viime vuosikymmeninä kehitetty työelämän lainsäädäntöä, kuten säädetty yhteistoimintalaki. Pääongelmana on kuitenkin se, ettei työnantaja välttämättä noudata Suomen lakia eikä tehtyjä sopimuksia, vaikka pitäisikin. Valitettavasti yleinen lainkuuliaisuus on vähentynyt. Kärsimme yleistä moraalikatoa.

Hyväkin lainsäädäntö on hyödytöntä, ellei sen noudattamista tehokkaasti valvota ja ellei sen rikkomista ole tehokkaasti sanktioitu.

Olennaista olisi sen takia se, että

  1. työelämää koskevat lait ja sopimukset sovitaan ja kirjoitetaan entistä yksiselitteisemmiksi
  2. lain ja sopimusten noudattamisen valvontaa oleellisesti tehostetaan
  3. lain ja sopimusten rikkomuksista säädetään riittävät rangaistukset, jotka aidosti pakottavat työnantajankin noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä

Vasta kun nämä peruskriteerit toteutuvat, on aidosti mahdollista myös pidentää työuria ja myöhentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat