Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Hallitus paljon mainettaan parempi

Hallituksen haukkumisesta on tullut yleistä huvia eikä ihan aiheetta. Sillä on ollut julkisuudessa helppo kerätä irtopisteitä – etenkin oppositiopuolueille ja -poliitikoille. Kysymys on kuitenkin enemmän mielikuvista kuin todellisuudesta.

Eritoten Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on paljon mainettaan parempi. Lähtökohdat hallituksen muodostamiselle olivat vaikeat. Enemmistöhallitusta Kokoomuksen johdolla ei saatu muodostettua vaalit voittaneiden Perussuomalaisten kanssa. Eikä Keskusta suostunut rökäletappionsa jälkeen hallitusvastuuseen.

Kokoomuksen, SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden, RKP:n ja KD:n varaan rakentunutta sekstettiä muodostettaessa Suomi oli keskellä maailmantalouden taantumaa ja eurokriisiä. Julkinen talous oli pahasti alijäämäinen. Valtio velkaantui kovaa tahtia. Uudella hallituksella riitti haastetta.

Kustannustehokkuutta lisäävän ja palvelut turvaavan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen läpiviemiseen sen hartiat eivät riittäneet. Yritystä oli kuitenkin enemmän kuin edeltävillä hallituksilla yhteensä. Uudistuksen tarve oli ilmeinen: väestönikärakenteen nopean muutoksen takia lukuisilla pikkukunnilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia järjestää laadukkaita peruspalveluita.

Alusta pitäen olisi tullut ymmärtää, että uudistus edellyttää perustuslainsäätämisjärjestyksen noudattamista. Käytännössä kolmen suuren puolueen olisi pitänyt sitoutua siihen kahdeksi vaalikaudeksi. Kuntauudistus vaatii näet pakkoliitoksia. Pelkästään vapaaehtoisin kuntaliitoksin se ei tarkoituksenmukaisesti toteudu. Hallintoelimillä on kuitenkin taipumuksena pönkittää olemassaoloaan vaikka alkuperäiseltä tehtävältä olisi pudonnut pohja. Institutionalis clerolis. Kuntakenttä kihisi ja kuhisi. Opposition vastustus oli ankaraa.

Sote-uudistus oli yritys pelastaa mitä pelastettavissa on. Hallitus yritti sitä yhteistyössä opposition kanssa. Kesken jäi. Nyt sote-uudistus uhkaa johtaa jopa uusien hallintorakenteiden muodostumiseen. Kalliiksi tullee – ja kansa maksaa!

KD:n erityisvastuulla olleen poliisitoimen hallintorakenneuudistus kuitenkin vietiin läpi viisaasti jo vaalikauden alkupuolella. Edeltäviltä hallituksilta Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ja resurssien kohdentaminen paikallispoliisiin ei yrityksistä huolimatta onnistunut. Poliisien määrä saatiin pidettyä hyvällä tasolla, myös liikennevalvonta, vaikka menoja muilta momenteilta leikattiin. Sisäistä turvallisuutta ja terrorismintorjuntaa on tehostettu.

Eurokriisin hoidossa tapahtui käänne – Suomen johdolla. Älämölö syntyi siitä, että Suomi terästyi europöydissä ja menestyksellisesti vaati tukilainan ehtona vakuuksia ja sijoittajavastuun toteuttamista. Ero edellisen hallituksen löperöön tukilainoitukseen oli kuin yöllä ja päivällä.

Kataisen hallitus päätti poliittisesti vaikeista valtiontalouden sopeutustoimista yli kuuden miljardin euron edestä. Taitaa olla historiallisen paljon. Menoleikkaukset aiheuttivat tyytymättömyyttä. Tietenkin.

Sopeutustoimista huolimatta hallitus on sosiaalipoliittisilta ratkaisuiltaan ylivertainen moniin edeltäjiinsä verrattuna. Tuloerot näyttävät vaalikaudella kaventuneen. Vaikka hallitus nosti arvonlisäveroa, joka vaikuttaa niihin, joilla on niukasti rahaa, kotimaista kysyntää ja ostovoimaa ei päästetty romahtamaan. Työttömyys pidettiin kurissa.

Sosiaalietuuksia nostettiin ja verotusta kevennettiin pienituloisilta mutta kiristettiin muilta ja progressiota lisättiin. Hallitus korjasi kannustinloukkuja, muutti työttömyysturvaa kannustavammaksi ja laajensi tukea  vaikeimmin työllistettäviin. Hallituksen esityksestä säädettiin vanhuspalvelulaki ja nuorisotakuu, KD:n kynnyskysymyksiä hallitusneuvotteluissa.

Lapsilisien leikkausta lukuun ottamatta, hallitus paransi lasten ja lapsiperheiden asemaa muun muassa ottamalla käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin ja helpottamalla kotiavun ja matalan kynnyksen tuen saamista. KD:n kannalta enemmän olisi pitänyt saada aikaa. Kotihoidon tuki saatiin KD:n tavoitteen mukaisesti säilytettyä. Torjuntavoitto!

Hallitus siirsi verotuksen painopistettä pitkällä aikavälillä järkevästi ”haitakkeisiin”, kuten alkoholiin ja makeisiin, sekä ympäristöä rasittavaan kulutukseen, kuten polttoaineisiin. Edesvastuuton pikavippibisnes pantiin kuriin. Kotimaisen energiaturpeen tuotantoa muutettiin ekologisesti kestävämmäksi. Ratkaisuilla vähennettiin yhteiskunnalle tulevaisuudessa koituvia haitta- ja ulkoiskustannuksia. Hallitus ei ”pikavoittoja” saanut, vaan suomalaistyypillistä napinaa.

Maltillisista palkkaratkaisuista ja veronkiristyksistä huolimatta kotimainen kysyntä on ylläpitänyt kokonaiskysyntää. Ei pidä unohtaa, että taloustilanne johtuu vuonna 2009 tapahtuneesta viennin romahtamisesta. Se tapahtui ennen Kataisen hallitusta! Syynä oli vientialueen taantuma ja vientialan rakennemuutos, johon edellinen hallitus ei reagoinut. Vientikilpailukyvyn parantamiseen ei ole helppoja välineitä, toisin kuin Ruotsilla.

Kataisen hallitus paransi yritysten toimintaedellytyksiä. Se laski yhteisöveron Ruotsia ja Viroakin alemmalle tasolle. Hillitäkseen verohyödyn tulouttamista omistajille hallitus kiristi osinkoverotusta. Pääomatulojen verotuksellisesta edullisuutta ansiotuloihin nähden oikaistiin muuttamalla pääomatuloverotusta progressiiviseksi. Hallitus myös paransi yrittäjän sosiaaliturvaa sekä pk-yritysten ja vientiyritysten rahoitusmahdollisuuksia – ja onnistui pitämään Suomen EU:lle verotusoikeuden antavan rahoitusmarkkinaveron ulkopuolella.

Hallituksen toimet eivät vielä näytä parantaneen kilpailukykyä riittävästi. Dynaamiset vaikutukset tulevat kuitenkin viiveellä. Veronalennus ei näytä siirtyneen hintoihin, mutta kasvuvauhti niin sijoitusten vastaanottamisessa kuin tekemisessäkin oli Suomella Euroopan kovin. Ulkomaisten investointien määrä Suomeen lähti kasvuun, joka jatkuu yhä. Myös suomalaisyritysten investoinnit kotimaahan ovat kasvussa. Rakennemuutoksesta kertoo se, että investointien painopiste näyttää siirtyneen teollisuudessa energia-alalle sekä pk-yrityksiin. Hallitus kohdensi merkittävää investointitukea huoltovarmuutta parantavan vähäpäästöisen nesteytetyn maakaasun terminaaleihin.

Valtion velkaantumista hallitus ei kuitenkaan saanut pysäytettyä. Se ei todennäköisesti toteudu vielä seuraavallakaan hallituskaudella. Siihen tarvitaan rohkeita ratkaisuja, joilla rakennemuutokseen sopeutumista edistetään sekä kilpailukykyä ja työllisyyttä parannetaan. Vienti on saatava sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kasvuun.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Eurokriisin hoidossakin tapahtui käänne. Älämölö syntyi siitä, että Suomi terästyi europöydissä ja vaati tukilainan ehtona vakuuksia"

Ei tuossa muuta eroa ollut kuin se älämölö.

Kari Savinen

Perusongelma on yhä ratkaisematta. Miksi olemme tässä tilanteessa ?

Syyt ovat jo syvemmällä, tämä vielä hoippuva hallitus on "istunut" eli se ei ole tarttunut niihin asioihin joihin oikean istuvan hallituksen olisi pitänyt.

Tilanne on varmasti ollut jo Kataisen tiedossa, mutta se oma maailmanparannusretki oli vielä Brysseliä vailla.

Kukaan edustajista tai ehdokkaista ei ole pystynyt vastaamaan edelleenkään siihen, että miksi Suomi maksaa yli miljardin vuodessa nettona EU:lle johon sisältyy muiden maiden alennettuja maksuja lähes 200 miljoonaa, maiden jotka ovat millä vertailulla tahansa vauraampia kuin Suomi ?

En käy tässä vertailemaan mitä tuolla rahalla saisi tehtyä oman maan hyväksi, mutta sillä rahalla työllistäisi suoraan lähes 30 tuhatta ihmistä vuoden ajaksi.

Petteri Hiienkoski

Kiitos paljon hyvistä kommenteista!

Olen eri mieltä siitä, että hallitus olisi vain "istunut". Kyllä siinä on tehty hartiavoimin töitä. Jokainen puolue on joutunut nielemään karvaita menoleikkauksia ja tyytymään epämiellyttäviin ratkaisuihin. Tavoite on ollut yhteinen hyvä.

Vaikeutena on ollut sovittaa yhteen ideologisista eroista johtuvat keinot taloustilanteen korjaamiseksi. Jos olisi sovellettu Aho-Viinanen -tyyppistä talousliberalistista matokuuria jälki olisi todennäköisesti ihan muuta, samoin jos olisi lyhytnäköisesti toteutettu vasemmiston hellimää veronkiristys ja velkaelvytys -linjaa.

Katainen on nyt paikalla, jossa hänellä on mahdollisuus vaikuttaa Suomen vientialan kannalta keskeisen markkina-alueen ostovoiman parantamiseen. Kysymys on mittaluokaltaan Suomen EU-jäsenmaksuosuutta monikymmenkertaisesti suuremmista summista.

Olen silti samaa mieltä siitä, että EU-jäsenmaksuosuus on liian suuri eikä jäsenmaksuperusteet ole oikeudenmukaisia. Ylipäätään EU-budjettia pitäisi karsia eikä kasvattaa. Vaaditaan sekä särmää että silmää kun asioista neuvottellaan.

En kannata EU:sta eroamista, joka olisi itänaapurin nykyhallituksen mieleen. Kannatan EU:ssa vaikuttamista ja sen kehittämistä itsenäisten valtioiden yhteisönä. EU on enemmän kuin talousunioini: se on myös turvallisuusyhteisö.

Kari Savinen

Eivätkö poliitikot näe mitä tapahtuu euroopassa siellä "ytimessä" tälläkin hetkellä EKP:n edustalla.

Toimituksen poiminnat