Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Työreformi. Nyt!

Huono työpaikka voi vaarantaa terveytesi. Yle Uutisten verkkosivujen mukaan suomalaiset ovat maailman terveimpiä. OECD:n tilastot kuitenkin osoittavat, että sairaslomia on toiseksi eniten!

Lääketieteellisesti yleisimmät sairauspoissaolojen syyt ovat selkävaivat ja masennus. Yhtä suuri ellei suurempi merkitys on esimiestyöllä. Esimies voikin olla työntekijän pahin terveysriski. Sitä ei työterveyshuolto voi diagnosoida. Vastuu työturvallisuudesta ja esimiestyöstä on työnantajalla – ainakin muodollisesti.

Saksassa Volkswagenin tehtailla tehtiin havainnollistava kokeilu. Sen tulokset osoittivat sen, minkä useimmat tietävät työelämästä tekemiensä havaintojen perusteella muutenkin.

Esimies, joka osaa huomioida työntekijänsä, saa myös sairaslomien määrän vähenemään. Työpaikoissa, joissa esimies käskyttää työntekijöitä heistä välittämättä ja käyttää hajota ja hallitse -menetelmää, henkilökunta riitelee keskenään ja sairauspoissaolot ovat yleisempiä.

Työyhteisöongelmat heikentävät tuottavuutta ja sairauslomien määrä vaikuttaa lisäksi suoraan julkisiin menoihin. Niitä pitäisi erityisesti tässä valtiontalouden tilanteessa pienentää.

Työterveyshuollon vastuuta sairauspoissaolojen vähentämiseksi on viime vuosina lisätty. Se ei kuitenkaan auta elleivät asiat työpaikoilla muutu. Elinkeinoelämässä meneillään olevan rakennemuutoksen takia työvoiman työmarkkinakelpoisuuden merkitys korostuu. Työvoimavaltaisen palvelusektorin osuus kasvaa.

Talouskasvun lisäämiseksi olisi parannettava yritystoiminnan edellytyksiä. Sen takia työelämää tulisi uudistaa niin, että käytettävissä on työkykyistä ja -haluista työvoimaa koko työuran keston ajan. Tämä on erityisen tärkeää palvelusektorille, jossa uusia työpaikkoja eniten syntyy.  

Sekä suurissa teollisuustyöpaikoissa, joissa henkilöstöä on runsaasti, että pienemmissä asiantuntijaorganisaatioissa, joissa edellytetään erikoisosaamista, työnantajan kannattaa jo oman etunsa takia huolehtia työtekijöidensä hyvinvoinnista. Korvaavien työntekijöiden rekrytoiminen nopeasti voi olla vaikeaa.

Kaikki työnantajat eivät ymmärrä edes omaa etuaan, saati välitä sosiaalisesta vastuustaan. Yksittäinen työnantaja ei välttämättä ole kiinnostunut työntekijöidensä hyvinvoinnista. Miksi pitäisi ellei ole pakko? – Yritys ajaa vain omaa etuaan. Työkykynsä menettäneiden tilalle se voi palkata uusia työntekijöitä. 

Kyseessä on ns. yhteisten laidunmaiden ongelma (Tragedy of the Commons). Kustannukset siitä, että yksittäiset työnantajat ajavat lyhyen tähtäimen etuaan ja kuluttavat kaikille yhteisiä työvoimaresursseja, koituvat yhteiskunnan maksattaviksi. Siitä kärsivät myös työnantajat kollektiivisesti. Elleivät he yhdessä kanna vastuutaan tästä, se jää yksin valtiovallan tehtäväksi.

Sairauslomien karenssi todennäköisesti vähentäisi sairauslomista aiheutuvia kuluja jonkin verran. Se ei kuitenkaan puutu itse ongelmaan: sairauspoissaolojen syihin.  

Kestävyysvajetta ja siihen vaikuttavaa huoltosuhdetta yritetään korjata pidentämällä työuria. Työmarkkinaosapuolet sopivat syksyllä, että lakisääteinen eläkeikä nostetaan 65 vuoteen.

Keskimääräistä eläköitymisikää, joka on työurien pidentämiseksi olennaisempaa, uudistus ei nosta ellei työelämässä muuten jakseta pidempään. Edes ns. eläkeputken poistaminen ei korjaa ongelmaa, joka johtuu siitä, että työelämä on muuttunut aiempaa kuluttavammaksi. Työsolosuhteiden ja myös siihen vaikuttavan esimiestyön merkitys korostuu.

Työelämän laadun parantamisesta työmarkkinaosapuolet eivät ole päässeet sopuun, vaikka juuri se olisi työssäjaksamisen, työurien pidentämisen ja tuottavuuden lisäämisen kannalta ratkaisevaa.

Nyt tarvitaan perusteellinen työreformi!

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat