Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Epärealistiset NATO-odotukset harhauttavat

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves vaatii, että NATO vastaa sotatoimilla jäsenmaata vastaan kohdistettuun kyberhyökkäykseen.

Usko ja toivo NATO:n kykyyn ja haluun vastata jäsenmaidensa monenmuotoisiin turvallisuushaasteisiin on suorastaan liikuttava. Suomessakin on niitä, jotka liittävät NATO:on epärealistisia odotuksia ja toiveita: jäsenyyttä toivotaan ja odotetaan kuin pikkulapset joulupukkia. Pettymys on suuri, jos pukki ei tule. Vähintään yhtä suuri on pettymys silloikin, vaikka pukki tulisi, jos lahjat eivät olekaan sitä, mitä toivottiin. Näin näyttää käyneen entisille Itäblokin maille ja neuvostotasavalloille.

NATO voi jonkin verran lisätä näkyvyyttään itärajoillaan. Kynnys siihen, että NATO - ja käytännössä Yhdysvallat - muuttaisi strategiaansa ja ryhtyisi uudestaan sijoittamaan pysyviä tukikohtia Eurooppaan, on kuitenkin korkea. Peruskirjan 5. artiklaa on sovellettu vain kerran: New Yorkin terrori-iskujen jälkeen. Silloinkaan se ei konkretisoitunut kuin puolinaisesti ja lähinnä poliittisena solidaarisuuden eleenä Yhdysvalloille. 

NATO:lla on iskuvoimaa "terästetyssä" kriisinhallinnassa eli ns. rauhaanpakottamisessa silloin, kun se sitä käyttää. Käytännössä se tapahtuu silloin, kun Yhdysvallat sitä haluaa ja muut jäsenmaat siihen suostuvat. Elleivät muut siihen suostu, Yhdysvallat toimii muulla tavoin ilman NATO:a.

Kyberhyökkäyksiä ja etenkin hybribisotaakin vastaan NATO:n mahdollisuudet ovat erittäin rajalliset elleivät suorastaan olemattomat. Kyberhyökkäyksiä vastaan varautuminen edellyttää tietojärjestelmien yhteensovittamista tiivistä yhteistyötä liittolaisten kesken. Euroopankattavana valtioliittona ja yhdentymiselimenä EU mitä ilmeisimmin on se, joka tätä turvallisuusuhkaa vastaan varautumista ryhtyy koordinoimaan.

Erityisesti hydrybisodankäyntiin varautuminen edellyttää vahvaa fyysistä läsnäoloa maan sisällä. Armeijan lisäksi varsinkin paikallispoliisi ja siiviliviranomaiset ovat avainasemassa. Tässäkin tapauksessa sisäisestä turvallisuudesta vastaava poliisiviranomasten yhteistyö EU-alueella korostuu.

EU päivittää turvallisuusstrategiaan ensi kesänä. Turvallisuusuhkien esittelemisen lisäksi huippukokouksessa todennäköisesti sovitaan myös institutionaalisista toimista, joilla niihin pyritään vastaamaan.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Eestissähän toimii Naton kyberturvallisuuskeskus. Epäilen Ilveksen osoittaneen sanansa sinne. Ihan oikea osoite.

Petteri Hiienkoski

Niin. Tokkopa ne siellä kuitenkaan päättää sotilaallisesta vastaiskusta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Tuskinpa niin. Niillä lienee siihen kuitenkin paremmat edellytykset kuin mitä Eestillä (tai meillä) voisi yksin olla, jos käsky käy.
Kattava verkkoturvallisuus kun edellyttää myös sotilaallisia tietoliikennesateliitteja. Oletettavasti halvempaa rahoittaa sellainen järjestelmä yhteistyönä kuin koittaa jokaisen yksin rakentaa omansa.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Olo on kuin pelin pienellä nappulalla, ja valitettavasti se peli on meille hyvinkin totta. Ihmiset elävät itse luomassaan virtuaalissa, eivät maailmassa. Meillä on ehkä muka varaa, mutta maailma on totta ;O

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Tässä pelissä on vain häviäjiä. Internetkään ei tuonut solidaarisuutta kansojen keskelle, koska kansat eivät olleet kiinnostuneet toisistaan, vaan kissoista ja uhkapeleistä.

Viron presidentti pelaa itselleen demokratian candy crushissa lisää pisteitä vaatimalla sotilaallista uhkausta asiaan jonka siteitä vanjojen armeijaan ei voida edes osoittaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset