Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Porvarihallitusta pukkaa!

Hallitustunnustelut käynnistävä Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti, ettei sulje hallitusovea miltään puolueelta. Tämä viittaa siihen, että hän pyrkii mahdollisimman laajapohjaiseen hallitukseen. Näyttää myös siltä, että hän haluaa vierittää muille vastuun siitä, jos jotain puolueita jää oppositioon.

Sipilä muistutti, että Antti Rinne (sd.) ennen vaaleja suhtautui varauksellisesti siihen, että SDP ja Kokoomus jatkaisivat samassa hallituksessa. Timo Soini (ps.) taas on ilmoittanut, että persut haluavat kolmen suuren hallituksen eivätkä huoli pienpuolueita mukaan.

Hallitusyhteistyön ykkösehdoksi Sipilä kuitenkin asetti luottamuksen osapuolten välillä. Luotettavuus vastuun kantamisessa ja yhteistyössä onkin välttämätöntä, kun poliittisesti vaikeita päätöksiä tehdään.

Ilman luottamusta hallitustyöskentelyssä uhkaa käydä, kuten edellisellä vaalikaudella. Mitä laajempi hallituspohja ideologisesti on, sitä tärkeämpi on osapuolten välinen luottamus. Nähtäväksi jää, miten luotettavuutta arvioidaan. Jääkö se kenties muiden keskinäisen harkinnan varaan.

Ellei puoluejohtajilta löydy kykyä arvioida kriittisesti omaa toimintaansa vaan pitävät itseään toinen toistaan luotettavampana tiimityöskentelijänä, Sipilällä voi olla edessään ongelma: miten hän onnistuu sitouttamaan sekä tulevat hallituskumppanit että oman väkensä toimimaan lojaalisti hallitusyhteistyössä?

Toiseksi ehdoksi Sipilä asetti yhteisymmärryksen strategisesta hallitusohjelmasta. Ratkaisevaa on kuitenkin se, millaisten tavoitteiden tai keinojen osalta yhteisymmärrystä lähdetään etsimään. Jättääkö Sipilä senkin muiden tehtäväksi?

Kolmanneksi perusteeksi hallitukseen osallistumiselle Sipilä asetti menestymisen vaaleissa. Tämän osalta hän ilmoitti suoraan jättävänsä puolueiden itsensä harkittavaksi, minkä viestin äänestäjät vaalituloksen perusteella ovat antaneet.

Persut ovat toiseksi suurimpana ryhmänä vahvoilla. Kysymys Kreikan tukipaketeista on kuitenkin edelleen pöydällä. Tällä kertaa Soini tuskin antaa sen nousta esteeksi hallitusyhteistyölle. Vaalikeskustelussa hänelle kelpasi tukilainan vakuudeksi raha. Avoimeksi jäi se, minkä arvoisesta valuutasta olisi kysymys ja miten takaus hänen johdollaan toteutuisi.

Soini epäilemättä toivoisi demareita kolmanneksi hallitukseen, että persut pääsisivät vaa'ankielen asemaan. Tiedotustilaisuudessa, jonka Rinne tänään järjesti, ilmeni kuitenkin vahvoja viitteitä siitä, että demarit jättäytyvät oppositioon kokoamaan harvenneita rivejään puolueideologiansa rippeille mieluummin kuin suostuvat jatkamaan leikkauspoliitiikkaa.

Alexander Stubb (kok.) näyttää sivuuttaneen aika nopeasti tarpeen tehdä johtopäätöksiä puolueensa vaalitappiosta. Ennen vaaleja kaikki riippui hänen mukaansa vaalituloksesta, mutta tappiollisen vaalituloksen jälkeen tärkeintä onkin hallitusohjelma.

Ennen vaaleja hän asetti kynnyskysymykseksi hallitusyhteistyölle osapuolten yhteisymmärryksen tilannekuvasta. Sellaisena Stubb piti Valtiovarainministeriön virkamiesraportti. Tänään ei hänen puolueellaan ole enää mitään kynnyskysymyksiä. Jargon konsensuksen arvostelusta tiimityöskentelyn ylistämiseen vaihtui jo ennen vaaleja.

Tilanne onkin houkutteleva. Stubb näkee nyt mahdollisuutensa toteuttaa puolueensa linjaa Sipilän leveiden hartioiden takana. Vaalituloksesta viis! Oppositio tuskin maistuisi Stubbille. Se ei ehkä enää olisikaan niin fantastista.

Stubb myös tietää, ettei pääministeriys käytännössä ole ihan niitä helpoimpia rooleja puolueen omien tavoitteiden edistämisen kannalta. Vaikka tässä pilee riskinsä kepulle, kokkarit sopisivat hallituskumppaniksi todennäköisesti paremmin kuin demarit.

Soinin voi olla vaikea pysyä Stubbin eurovauhdissa. Mutta minkäs teet? Porvarihallitusta pukkaa!

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pääministeri Kataisesta ei ollut muuhun kuin maan tavan toteamiseen (ministerit pysyvät paikallaan niin pitkään kuin oman puolueen tuki on takana), mutta olisikohan Sipilästä systeemin muuttajaksi?

Sipilä on "uhonnut", että tyyli muuttuu. Siihen sopisi sitten malli, että pääministerin luottamus ministeriin ratkaisee.
http://www.hs.fi/politiikka/a1429495428125
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Petteri Hiienkoski

Muistelen, että pääministerin luottamusta ministerien piti nauttia Vanhasen ja Kataisenkin kausilla. Luottamuspulan takia sai muistaakseni lähtöpasit ulkoministeri Ilkka Kanerva ja kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala.

Vaikuttaisi siltä, ettei Stubbilla ollut edellytyksiä vaatia muilta luottamuksen nauttimista. Miksi?

Hän ei ollut johtanut puoluetta eduskunnan suurimmaksi (vaikka kokoomus hävisi edellisetkin vaalit) eikä muodostanut hallitusta, vaan hän tuli ikään kuin valmiiseen pöytään.

Ilmeisesti myöskään hänen oma esimerkkinsä ja toimintansa pääministerinä ei ollut omiaan herättämään hallituskumppaneiden luottamusta ja kunnioitusta häntä kohtaan. Kun hihat olisi pitänyt kääriä ja tehdä töitä, hänestä välittyi julkisuudessa mielikuva pinnallisena linssiludena joka huolehti suvaitsevasta jees-miehen imagostaan enemmän kuin valtiontalouden saamisesta nousu-uralle. Yritä siinä sitten herättää kunnioitusta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Ainakaan Hautalan tapauksessa ei ollut kuitenkaan kysymys johdonmukaisesti pääministerin luottamuksesta.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Toimituksen poiminnat