Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Kreikan lainat päin persuja?

Me emme pettäneet tuolloin [vuoden 2011 vaalien jälkeen], emmekä petä näidenkään vaalien jälkeen. Äänestämällä Perussuomalaisia tiedät mitä saat. Me kannamme vastuumme – nyt ja tulevaisuudessa. Linja pitää.

Näin julisti Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö ennen äskeisiä eduskuntavaaleja viitaten puolueen kantaan Kreikan tukipolitiikan jatkamisen suhteen. Kanta tukilainoitukseen on ollutkin yksiselitteisen kielteinen aina käytyihin eduskuntavaaleihin asti. Kielteisen kannan puoluejohtaja Timo Soini teki selväksi eduskuntavaalikampanjassa keväällä 2011. – Piikki kiinni!

Siitä kannasta hän piti kiinni omaantuntoonsa vedoten myös jytkyn jälkeisissä hallitusneuvotteluissa: kokoomusjohtoisen hallituksen ovi sulkeutui.

Jos itsensä pettää, kuka jää jäljelle? Ei kukaan, Soini perusteli päätöstään vetäytyä oppositioon.

Tämän jälkeen persut arvostelivat eduskunnassa kärjekkäästi sixpack-hallitusta, joka edellytti SDP:n ja KD:n vaatimuksesta sitä, että Suomi saa vakuudet myönnettävälle tukilainalle. Vakuus jouduttiin järjestämään tuottojenvaihtosopimuksella, koska Kreikka kieltäytyi antamasta reaalivakuuksia eivätkä sen tarjoamat käteisvakuudet sopineet muille euromaille. Edeltävän Kiviniemi-Kataisen hallituksen myöntämiin lainoihin ei jälkikäteen enää vakuuksia saanut.

Vaikka tehty vakuusjärjestely rajasi Suomen vastuut ja eliminoi hallituksen myöntämään Kreikka-lainaan kohdistuvaa riskiä, persut yrittivät koko vaalikauden ajan mitätöidä vakuusjärjestelyn merkitystä.

Suomen ”Kreikka-vakuudet” ovat arvoltaan tasan nolla, julisti Soini.

Käytyihin eduskuntavaaleihin huipentuneen kampanjan aikana persujen kanta näytti kuitenkin pehmenneen. Soini ei Ylen vaalitentissä (jossa hänelle näytettiin tiliote vakuustilillä olevasta lähes miljardista eurosta) enää suoraan vastannut, hyväksyvätkö persut lisälainan myöntämisen Kreikalle vai eivät, jos maa sitä pyytää. Ensin hän kierteli ja kaarteli, kunnes asiaa häneltä toistuvasti kysyttäessä, tuli vastaus:

Suomen ei pidä myöntää kenellekään lisää lainaa muuta kuin täysiä vakuuksia, käteistalletuksia vastaan, Soini vastasi.

Näin persut viisaasti nöyrtyivät viimein vakuuslinjan kannalle. Soini ei tosin edelleenkään halunnut myöntää sitä, että tuottojenvaihtosopimus olisi kelvollinen vakuusjärjestely. Hänen aiemman tulkintansa mukaisesti kuitenkin "piikki on auki" nyt persujen puolesta, jos lainalle on täydet käteistalletukset vakuutena!   

Entä, jos tuottojenvaihtosopimus on ainoa ja vieläpä järkevin keino varmistaa Suomen saatavat tilanteessa, jossa Kreikan lainoja saneerataan? – Kelpaako se Soinille silloin?

Toinen olennainen kysymys, jonka Ylen toimittajat jättivät kysymättä, koskee sitä, tuleeko Kreikka-lainojen maksuehtoja lieventää korkoja alentamalla tai maksuaikaa pidentämällä tai antaa lainoja muuten anteeksi. 

Näissäkin tapauksissa on kysymys siitä, annetaanko veromaksajien varoja Kreikan tukemiseen vai ei. Velkasaneeraus, jos mikä, on todennäköisin taloudellinen tukimuoto, joka Kreikan tapauksessa tulee eteen.

Lainojen anteeksiantamisessa ei ole kysymys tukilainasta, jonka riskit voidaan eliminoida vakuuksilla, vaan puhtaasta rahasta, jota ei takaisin saa edes ilman korkoja! Ovatko persut hallituskipeydessään nyt valmiita myös siihen? Miten on Soinin omantunnon laita tällä kertaa? Menevätkö Kreikan tukilainat lopulta päin persuja?

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kirjoituksesi sisältää virheellistä tietoa.

Vakuuksia ei voitu saada ns. panttaamattomuuslausekkeen vuoksi (engl. negative pledge.)

Tuo lauseke tarkoittaa sitä, että jos velkojia kohdellaan eriarvoisesti niin lausekkeen sisältäneet velkakirjat tulkitaan hoitamattomiksi. Näitä lausekkeita oli Kreikan velkakirjoissa pilvin pimein, mikä olisi tarkoittanut valtaisaa default-aaltoa ja mahdollisesti huimia CDS-korvauksia (jotka oli hinnoiteltu riskeihin nähden aivan aliarvoisesti). CDS:t ovat puolestaan luottoriskijohdannaisia (engl. Credit Default Swap.)

Vakuuksilla olisi ollut sellainen ongelma, että panttaamattomuuslausekkeen ehdot olisivat täyttyneet, sillä vakuuksien myöntäminen asettaa muut velkojat eriarvoiseen (eli heikennettyyn) asemaan.

On toki huomioitava, ettei CDS-korvaukset olisi välttämättä olleet rajuja, mutta Kreikan tapauksessa arvatenkin näin olisi käynyt. Kreikan yhden velkasaneerauksen vuoksi CDS-korvauksia ropisi jonkin verran. CDS-mekaniikan idea selvinnee toisesta kirjoituksestani:

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100437-...

---

Toinen asiavirhe koskee tuotonvaihtosopimusta. Mikäli päädytään "velkojen anteeksiantoon" niin tuotonvaihtosopimusrahat kuuluvat edelleen kreikkalaisille pankeille.

Tuotonvaihtosopimuksen maksulaukaisu Suomelle vaatii sellaisen tilanteen, jossa Kreikka yksipuolisesti jättää velkansa hoitamatta. Kaikenlainen "anteeksianto" - on se sitten nimellisarvojen leikkaus (haircut), maksuaikojen pidentäminen tai korkotason pudottaminen - vapaaehtoispohjalta ei tuotonvaihtosopimuksen mukaan tuota Suomelle lantin lanttia.

Jotta Suomen taloudellinen etu tuotonvaihtosopimusta silmällä pitäen toteutuisi tulisi Suomen vaatia lainajärjestelytilanteessa Kreikkaa selvitystilaan. Sitä voidaan sitten miettiä, josko tällaisella vaatimuksella niitä kavereita euromaista löytyy.

Petteri Hiienkoski

Niin. Vakuusjärjestely on aika monimutkainen, mikä on avannut mahdollisuuden erilaisille spekulaatioille. Sen takia myös sen tarkoituksenmukaisuudesta esiintyi aikanaan ja esiintyy jossain määrin edelleenkin erilaisia tulkintoja. Jätän spekulaatiot muille ja pitäydyn vallitsevaan käsitykseen joka nähdäkseni vastaa VM:n virkamiesten esittämää näkemystä jonka mukaan järjestely rajaa Suomen vastuut ja eliminoi riskiä menettää lainasaatavat.

Poliittisesti mielenkiintoista on se, onko Soinin esittämänä vaihtoehto vakuuksista mikään todellinen vaihtoehto.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Hanna Mäntylä kiemurteli eilen A-talkissa siihen malliin, että persutkin valmistautuvat Kreikan tukemiseen. Suomesta ei ole Euroopan rahaliiton hajoittajaksi, siihen tarvittaisiin suuremmat voimat.

Petteri Hiienkoski

Niinpä. Jos persut suostuvat tukilainoitukseen, vetävät he itse maton jalkojensa alta. Soinin, J. Niinistön ja muiden vuosia kestänyt uho kääntyy lopulta heitä itseään vastaan.

Petteri Hiienkoski

Rahaliitto tuskin hajoaa vaikka siitä eroasikin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka on selvästi vastustanut Kreikan tukien jatkamista. Viimeksi puolue jäi tästä syystä hallituksesta ja sai siitä haukut. Miten nyt mahtaa käydä?

Soinin olisi syytä selvästi sanoa, että hänen puolueensa ei halua jatkaa Kreikan tukipaketteja (jos se ei kerran sitä halua). Mikäli hallituskumppaneita ei näillä ehdoilla löydy, sitten oppositioon. Siitä ratkaisusta on vaikea syyttää pelkästään Perussuomalaisia.

Jos Soinilla on niin polttava hallituskipeys, että hallitukseen on päästävä, hän joutuu pyörtämään Kreikka-puheensa eli syömään sanansa. Näin yksinkertaista se on.

Petteri Hiienkoski

Jep. Persujen linja ei olekaan enää niin selvä kuin mitä J. Niinistö ennen vaaleja uhosi. Harmi.

Soini oli Ylen tentissä jo taipuvainen lisälainoitukseen vakuuksia vastaan, mikä on ollut myös KD:n kanta. Eri asia sitten, kelpaisiko hänelle vakuusjärjestely tuottojenvaihtosopimuksella, jota vastaan hän on aiemmin kiivaasti sotinut.

KD olisi valmis siihen, ettei lainoiteta edes vakuuksilla. Persut eivät siitä huolimatta kuitenkaan näytä olevan kiinnostuneita yhteistyöstä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Nähtävästi Soini haluaa hallitukseen eikä tee kynnyskysymystä Kreikan tukemisestä, toinen asia on miten hallituksessa omaa linjaansa ajaa. Saattaa olla ettei Kreikka enää edes pyydä tukea EKP:ltä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyllä pyytää. Ei se muuten pärjää.

Petteri Hiienkoski

Niinpä. Soini ei ehkä tekisi Kreikan tukemisesta kynnyskysymystä, mutta Sipilä todennäköisesti tekee.

Katainen ilmeisesti tarjosi 4 v. sitten Soinille hallitusyhteistyötä myöntämällä sille eri vapauden olla äänestämättä hallituksen esittämän tukipaketin puolesta tai jopa sitä vastaan. Silloin hän itse ei tällaiseen temppuun suostunut. Se oli ymmärrettävää, koska hän oli julkisesti halveksinut Vihreitä, joiden kanssa vastaavanlainen kassakaappisopimus ydinvoimakysymyksessä oli aiemmin junailtu.

Sipilä tällaista tuskin hyväksyisi, koska hän on asettanut ykkösehdoksi hallituskumppanien keskinäisen luottamuksen ja kakkosehdoksi hallituksen ohjelmallisen koheesion.

Pidän erittäin epätodennäköisenä sitä, ettei Kreikka pyytäisi lisätukea. Hallitus joutuu siihen ottamaan kantaa enemmin tai myöhemmin. Ellei kysymystä ratkaista nyt hallitusneuvotteluissa, Sipilä virittää hallituksen eteen miinan. En usko että asia jätetään nyt selvittämättä.

Soini ehkä laskee sen varaan, että Kepu olisi valmis pistämään lainahanan kiinni, kuten oppositiossa toimiessaan...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Jos katsoit eilisen ohjelman niin ei Kreikka troikan menetelmilläkään pärjää.

Tapani Lahnakoski

Jossain vaalitentissähän toimittaja pyysi nostamaan kätensä, jos Kreikan jatkotukeminen on kynnyskysymys hallitukseenmenolle. Ei nostanut Soinikaan kättään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Soinin pitäisi tietää että jos lähtee mukaan tukipaketteihin häviää samalla perussuomalainen puolue puoluekartalta.

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

Tuskin tuosta Kreikasta hirveän hankalaa vääntöä Soinin ja Sipilän kesken tulee. Kovin isoon tukipakettiin ei löydy tukea enää mistään euromaasta ihan jo sisäpoliittisistakin syistä.
Minipaketin ja kohtuullisia velkahelpotuksia voi taas aina myöntää "yritetään nyt sitten pelastaa se mitä pelastettavissa on" ja "ei me tähän paskaan Suomea sotkettu" selityksillä.
Oppositiolta ei kovin uskottavaa kritiikkiä ole luvassa, koska kaikki ovat olleet aikaisempia paketteja myöntämässä.

Petteri Hiienkoski

Juuri tuota ajattelutapaa vastaanhan Soini on taistellut: annetaan tekohengitystä ja siirretään tosiasioiden tunnustamista eteen päin.
Suomelle pelastettavan rahan määrä tuskin siitä lisääntyy vaikka tukemista jatkettaisiin. Pikemminkin päinvastoin.

Tilanne on sama kuin 4 v. sitten. Jokainen Kreikalle annettava tukieuro, johon ei ole takausta, todennäköisesti menee kankkulankaivoon.

Niinpä Suomen kannalta on edelleenkin vain kaksi taloudellisesti hyväksyttävää vaihtoehtoa, joita myös KD voi tukea:
1. Myönnetään lisälainaa, mutta vain, jos sille vakuudet.
2. Ei myönnetä lisälainaa edes vakuuksia vastaan.

Johdonmukaisesti myös velkahelpotusten osalta pitäisi olla jokin selkeä linja, mitä toimittajat eivät puoluepampuilta valitettavasti tivanneet.

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

Juu, en väittänytkään, että uusi (edes pieni) tukipaketti tai muu tekohengittäminen olisi paras tai Suomelle edullisin ratkaisu. Siitä huolimatta jonkinlaista tekohengittämistä lienee luvassa. Toivottavasti ei.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"1. Myönnetään lisälainaa, mutta vain, jos sille vakuudet."

Ei ole mitään mahdollisuuksia saada reaalisia vakuuksia Kreikan lainoille. Mielikuvia vain on saatavana.

Toimituksen poiminnat