Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Ety-järjestön rooli ja toteutumaton rauhanturvaoperaatio

  • Ukraine rebels-map April 14th 2015
    Ukraine rebels-map April 14th 2015

Uutiset helmikuussa solmitun Minskin aseleposopimuksen toteutumisen epävarmuudesta ja kriisin mahdollisesta laajenemisesta turhauttavat.

Osapuolet sopivat, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) tehtävä on valvoa rauhansuunnitelman toteutumista. Julkisuuteen tihkuneet tiedot valvontatehtävän onnistumisesta ovat kuitenkin epämääräisiä. Sekä Venäjä että Saksa ja Ranska, jotka ”takasivat” aseleposopimuksen, ovat Etyjin jäseninä tunnustaneet järjestön mandaatin. Sen rooli tilanteesta raportoimisessa on kuitenkin näkymätön. Uutisia värittävät aseellisten osapuolten ja taustalla vaikuttavien Venäjän ja Yhdysvaltain toistuvat syytökset sopimusrikkomuksista.

Eräät yhdysvaltalaiset sotilasasiantuntijat ovat arvioineet Venäjän ja sen tukemien kapinallisten valmistelevan hyökkäystä Mustanmeren rannalla sijaitsevan Mariupolin suunnalla tarkoituksenaan avata maayhteys Krimille.

Ilmeisesti osin tämän varalta Yhdysvallat on aiemman lupauksensa mukaisesti aloittanut jo maaliskuussa ukrainalaisjoukkojen kouluttamisen. Venäjä on ilmoittanut sotilaskoulutuksen olevan askel siihen, että Yhdysvallat toimittaa maahan aseistustakin. Myös Iso-Britannia ja Kanada ovat ilmoittaneet lähettävänsä sotilaskouluttajia Ukrainaan.

Ennen Minskin sopimuksen solmimista presidentti Barack Obama ilmoitti harkitsevansa myös aseapua, elleivät osapuolet pääse yhteisymmärrykseen tulitauosta ja rauhansuunnitelmasta. Toistaiseksi Yhdysvallat on pidättynyt asetoimituksista.

Koulutustehtäviin saapuneet noin 300 sotilaan laskuvarjojoukot voivat Venäjän presidentin tiedottajan mukaan ”vakavasti horjuttaa tilannetta” maan itäosissa:

Kolmannesta maasta Ukrainan maaperälle saapuneet "ohjaajat tai asiantuntijat" eivät auta ratkaisemaan konfliktia maassa.

Yhdysvallat sen sijaan syyttää Venäjää joukkojen varustamisesta Itä-Ukrainassa. Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottajan mukaan Venäjä on toimittanut kapinallisille aseita, rakentaa alueella ilmatorjuntajärjestelmiä ja kouluttaa kapinallisia, jotka jatkavat väkivaltaisuuksia tulitauosta huolimatta. Yhdysvallat väittää, että separatistijoukoilla on suuret määrät tykistöä ja raketinheittimiä aseleposopimuksessa kielletyillä alueilla.

Itäisessä Ukrainassa on nyt enemmän venäläistä kalustoa kuin kertaakaan viime elokuun jälkeen.

Venäjän puolustusministeriön tiedottajan mukaan yhdysvaltalaiset eivät kouluta ukrainalaisia vain Länsi-Ukrainassa "kuten ukrainalaiset tv-kanavat esittävät, mutta myös suoraan taisteluvyöhykkeellä". Pentagonin tiedottaja kuitenkin kiisti väitteen naurettavana.

Ilmeisesti viimeaikasesti kehityksestä huolestuneena presidentti Sauli Niinistö keskusteli torstai-iltana puhelimitse Vladimir Putinin kanssa. Niinistö on aktiivisesti edistänyt rauhanpyrkimyksiä kriisin eri vaiheissa. Presidentin kansalian mukaan puhelun aikana Niinistö korosti Putinille Minskin sopimuksen täytäntöönpanon välttämättömyyttä. 

Suomi pitää myös Etyjin tarkkailumissiota keskeisenä ollen yksi sen merkittävimpiä tukijoita, todetaan presidentin kanslian tiedotteessa.

Jo ennen syksyllä solmittua ensimmäistä Minskin sopimusta käytiin Venäjän ja Yhdysvaltain välillä Suomessa epävirallisia korkean tason neuvotteluja. Rauhansuunnitelman pääpiirteet sisältyivät kestävän aselevon elementteihin, jotka Venäjän ja Yhdysvaltain neuvottelijat hahmottelivat kesäkuussa 2014.

Yhdeksästä kohdasta ensimmäiseen kuuluu se, että aselevon seuranta uskotaan Etyjille. Sen sijaan toinen kohta, joka on vähintään yhtä tärkeä, ei sisälly Minskin rauhansuunnitelmaan. Se koskee Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) peruskirjan 7. luvun mukaisen rauhanturvaoperaation käynnistämistä. Ilman sitä on vaikea kuvitella, että alueella päästäisiin kestävään aselepoon.

Helmikuussa käytyjen Minskin neuvottelujen yhteydessä liikkui ristiriitaisia tietoja siitä, kutsuttaisiinko alueelle rauhanturvaajia. Joidenkin väitteiden mukaan Ranska ja Saksa olisivat vaatineet Venäjältä rauhanturvaajia. Tieto vaikuttaa yhtä epäloogiselta kuin väite siitä, että Venäjän mukaan asia kuuluisi Ety-järjestölle ja kansainväliselle liittoutumalle.

Rauhanturvaajia tarvitaan estämään ase- ja sotilaskuljetukset Venäjän ja Ukrainan rajan yli. Heitä tulisi sijoittaa myös Kiovan hallituksen ja kapinallisjoukkojen väliselle turvavyöhykkeelle, josta aseleposopimuksessa sovittiin.

YK-joukkojen lähettäminen Itä-Ukrainaan edellyttäisi sekä alueella toimivien kolmen osapuolen hyväksyntää että turvallisuusneuvoston päätöstä rauhaturvaoperaation mandaatista. Vasta kun edellytykset aselevon pitämiselle saadaan vahvistettua, voidaan humanitääristä tilannetta alueella alkaa kestävällä tavalla parantaa.

Herää kysymys, voisiko Etyjin presidenttinä toimiva Ilkka Kanerva edistää rauhanturvaoperaation aloittamista vai onko hän kenties jo tehnyt niin. Olisiko hänellä mahdollisuutta esimerkiksi ottaa yhteyttä YK:n pääsihteeriin Ban Ki-mooniin ja vedota tämän kanssa kriisin osapuoliin – mukaan lukien Venäjä, Euroopan Unioni ja Yhdysvallat – ja turvaneuvoston jäseniin, että käynnistettäisiin rauhanturvaoperaatio sen varmistamiseksi, että rauhansuunnitelma toteutuisi sovitulla tavalla?

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat