*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Soinista Kokoomuksen ja Keskustan teddykarhu?

  • Karhukopla vai onko joku heistä pelkkä nalle? Kuva: Petteri Paalasmaa / US
    Karhukopla vai onko joku heistä pelkkä nalle? Kuva: Petteri Paalasmaa / US

Perussuomalaisten ärhäkästi johtajasta Timo Soinista näyttää hallitustunnustelujen myötä kehkeytyneen kesy teddykarhu. Suu maireassa hymyssä ja silmät uskollisesti tapittaen kuin Nalle Puhilla hän kehräsi eilen uusien kumppaniensa kyljessä. Eikä ihme: hallitusovihan oli enemmän kuin auki, neljän vuoden takainen ei näyttäisi toistuvan. Vetreältä orilta Soini tuskin kuitenkaan näytti muiden kuin omissa silmissään.

Tänään nähtiin jo hieman vakavoitumisen merkkejä. Hallitusneuvottelut näet käynnistyivät talouden tilannekuvan synkronoimisella. Toiseksi suurimman puolueen on tapana saada hallituksen superministeriö  johdettavakseen: sen vaikuttavampaa virkaa valtakunnasta tuskin löytyy.

Vallantäyteyden kääntöpuoli on kuitenkin vastuu. Sen kantaminen ei populistin leimaa kantavan puolueen johtajalle välttämättä ole ihan niitä houkuttelevimpia. Otetaanko nyt miehestä mittaa?

Minua - kuten todennäköisesti useaa muutakin - kiinnostaa se, jaksaako Soini vetää teddykarhun roolinsa loppuun saakka. Jaksaa tietysti. Mutta mikä sen loppu on. Tässä vaiheessa, kun hallitusohjelmasta vasta neuvotellaan eikä salkkujako eikä pohjakaan ole kirkossa kuulutettu, kuuluu asiaan, että kumppanukset kuhertelevat keskenään kuin rakastavaiset ensitreffeillä.

Jossain vaiheessa piiitkänkin viikonlopun jälkeen koittaa kuitenkin se arki. Silloin herätään kysymään, mihinkäs paperiin sitä tulikaan nimi allekirjoitettua. Sitä kysyvät puolueen jäsenet. Stä kysyvät äänestäjät. Sitä kysyvät lähes kaikki. Tämä asia kiinnostaa jo nyt.

Mistä kaikista tavoitteistaan ja vaatimuksistaan Soini on hovikelpoisuutensa lunastaakseen luopunut? - Perussuomalaisten kohdallahan nämä eivät ole ihan sieltä vaatimattomimmasta päästä olleet. Saavatko äänestäjät todella sitä, mitä tilasivat, kuten puolue lupasi - vai jotain ihan muuta?

Suurimmat odotukset kohdistuvat hallituksen EU-politiikkaan ja eurokriisin jatkohoitoon.

Juha Sipilän (kesk.) ehdottamassa kirjauksessa hallitusohjelmaan suunta näytti muuttuneen 180 astetta verrattuna siihen, millaista linjaa Keskusta ja Kokoomus Mari Kiviniemen ja Jyrki Kataisen johdolla vetivät ennen v:n 2011 vaaleja.

Uusi linja näytti sopivan Soinille kuin se kuuluisa nenä päähän. Eikä ihme, sillä hän itse oli Sipilän kanssa sen yhdessä muotoillut. Kuten arvata saattoi, Alexander Stubbin johtama Kokoomus ei Sipilän ehdottamaa kirjausta sellaisenaan kuitenkaan hyväksynyt.

Onko Soini siis joutunut perääntymään Sipilän kanssa laatimastaan linjauksesta siinä yhteydessä, kun varmistui, että uusi kumppani onkin eurofederalismin ykkösmannekiini Suomessa? Mihin siis suuntaavat Perussuomalaisten askelmerkit EU-politiikassa ja eurokriisin hoidossa? Ovatko lakerikengänkärjet jo kohti Brysseliä vai pysyykö piikki vakuudettomille tukilainoille kiinni vielä uudenkin hallituksen kaudella?  - Jos vanhat merkit pitävät paikkansa Kreikan avunpyyntö tulee varmasti kuin kesä talven jälkeen. 

Toinen kuuma kysymys on tietenkin maahanmuutto. Muukalaisvastaisuudella Perussuomalaiset ovat vaaleissa ratsastaneet ja ääniä kauhoneet. Muiden kauhuksi.

Soini vastasi hallitustunnustelijan kysymyksiin maahanmuutosta puolueensa hyväksymällä vaaliohjelmalla. Tämä tuli Sipilälle kauhistuttavana yllätyksenä, koska hän oli jo tätä ennen käynyt kahdenkeskistä neuvonpitoa Soinin kanssa. Selvisi, että  Soini oli jo salaisesti sitoutunut muuttamaan puolueensa maahanmuuttovastaista linjaa.

Todennäköisesti muutos puolueen tavoitteisiin oli siinä määrin merkittävä, ettei Soini voinut sitä julkisuuteen päästää. Sipilä varasi extra-ajan jatkokeskusteluun Soinin kanssa. Oletettavasti tämä sai Sipilälle selvitettyä tilanteen kiusallisuuden ja vakuutettua hänet aikomustensa aitoudesta.

Jos Sipilän kanssa tehty kassakaappisopimus oli niin kaukana Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikasta, ettei Soini iljennyt sitä päästää julkisuuteen, kuinka etäälle se on siirtynyt sen jälkeen kun Stubb on ladellut pöytään omat tavoitteensa? Kokoomushan on vaatinut työperäisen maahanmuuton vapauttamista.  

Muut kiinnostavat kysymykset koskevat Perussuomalaisten vaatimuksia kehitysyhteistyövarojen leikkaamisesta sekä autoveronveron ja ympäristöverojen poistamisesta. Kehitysyhteistyömäärärahat todennäköisesti jäädytään yksissä tuumin kolmeen pekkaan. Mutta saako Soini edes rohkeita verolinjauksiaan läpi?

Kun hallitusohjelma toukokuun aikana julkistetaan, saamme todennäköisesti vastauksen siihen, onko teddykarhun keinoturkin alla yhtään siitä Soinista, joka edellisten vaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen jälkeen ilmoitti jäävänsä oppositioon omantuntonsa pakottamana. Antaako omatunto neljän vuoden jälkeen vahingosta viisastuneena enemmän periksi vai ei?

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Elijas Bijur

Olipa mielenkiintoinen ja tiukka arviointi. Tuntuu jopa todelliselta!

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ulkolinja: Halvan työn kova hinta http://areena.yle.fi/1-2388876 kuvaa sitä, miten kansainvälinen vuokratyövoima rynnii Euroopan eri maihin, ja halpatyöllä, vuokratyöläisillä korvataan oman maan kansalaiset liian kalliina vaihtoehtoina. Esimerkiksi Saksasta oli kerrottu, miten saksalainen lihanleikkaaja menetti työnsä ja käytännössä ei enää hänellä ole mahdollisuutta saada oman alansa työtä, koska ulkomainen halpavuokratyövoima tekee työt pilkkahintaan.

Tämä on työperäistä maahanmuuttoa, jota perussuomalaiset eivät periaatteessa vastusta. Käytännössä se kuitenkin vie työpaikkoja tehokkaasti niiltä aloilta, joissa ei edellytetä hyvää asuinmaan kielitaitoa. Kööpenhaminan metrotyömailla vain muutama 300 työläisestä on enää tanskalaisia. Ohjelmassa kerrotaan, miten puolalaiselle vuokratyöntekijälle Tukholman rakennustyömaalla 3,5 euroa tunnilta.

Perussuomalaiset puhuvat yleensä humanitäärisestä maahanmuutosta, vaikka pakolaiset ovat vain pieni murto osa maahanmuuttajista. Suurin osa tänne tulevista maahanmuuttajista tulee tänne työn perässä. Nyt Keskusta ja Kokoomus ovat avaamassa ovia levälleen halpatyövoiman tuonnille, poistamalla työlupien tarveharkinnan.

Petteri Hiienkoski

Tapasin vaalien aikana duunarin, joka kertoi, että ulkomaista kielitaidonta duunaria on pk-seudulla useita tuhansia työttäminä kuten suomalaisiakin. Nämä vievät suomalaisten duunarien työpaikat, koska tekevät halvalla. Eivät osaa tai halua vaatia oikeita palkkoja. Taisivat vielä olla alihankkijoilla duunissa, joten palkkatietoja oli kai mahdoton tarkistaa.

En tiedä pitäätkö tämä paikkansa. Jos pitää, ymmärrän hyvin, ettei työperäisen maahanmuuton tarveharkintaa pitäisi poistaa.

Perussuomalaisethan ovat tarveharkinnan poistamista vastustaneet, kuten myös SDP. Mutta miten käy hallituksessa?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Suomi-duunarin ongelma ei olekaan työpaikkojen puute, vaan liian korkeat palkka odotukset ?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Varmaan sitä kolmella ja puolella eurolla tunti löytyisi sitten töitä?

Anna-Leena Nieminen

Ei vaan liian kova kokonaisverotus ja sääntely. Eli ostovoiman jatkuva vähentyminen.

Sari Haapala

"Esimerkiksi Saksasta oli kerrottu, miten saksalainen lihanleikkaaja menetti työnsä ja käytännössä ei enää hänellä ole mahdollisuutta saada oman alansa työtä, koska ulkomainen halpavuokratyövoima tekee työt pilkkahintaan."

Tätähän se työperäinen maahanmuutto reaalitaloudessa on, harvemmin ulkomaalaisten ylempien toimihenkilöiden palkkaamiselle on mitään esteitä.

Käytännössä ulkomaalaisten työlupien tarveharkinta käsittelee ainoastaan suorittavaa työtä, ja se onkin seuraavan hallituksen suorittamien laskentojen päätös ja seuraus onko ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaaminen ja sitä myötä halvemman työvoiman tuottama tehostamishyöty suomalaisten työttömyyden nousun kustannuksella kannattavampi vaihtoehto kansantaloudelle. Monen mielestä raakaa ja epäinhimillistä, mutta se riippuu kannattaako Suomen, Euroopan tai laajemman mittakaavan etuja. Kovia päätöksiä on siis hallituksella edessä.

Taisto Orre

Suomessa voitaisiin ottaa oppia vaikka tanskasta, jossa on alhaiset työvoimakustannukset. Joustoa pitää ehdottomasti saada siten, että työntekijän palkkaaminen maksaisi työnantajalle nykyistä vähemmän.
Tanskassako menee huonosti duunarilla? Miten Saksassa? Harz-sopimuksella toimivat halpatyömarkkinat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

US:n päätoimittaja kirjoitti pari päivää sitten, että Stubb joutui isojen poikien rinkiin. Tässä blogissa puolestaan luonnehditaan Soinia Sipilän ja Stubbin teddykarhuksi.

Näkemyksiä voi siis olla monenlaisia riippuen siitä miltä kantilta asioita tarkastellaan.

Petteri Hiienkoski

Jospa US:n päätoimittaja tarkoittikin fyysistä kokoa...Sipilä ja Soini ovat ulkoiselta olemukseltaan näet isohkoja verrattuna Stubiin. Ulkokuori voi tietysti pettää. Jahka hallitusohjelma tulee julki, tiedämme kumpi joutui luopumaan tavoitteistaan, Soini vai Stubb.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

#14 Ehkäpä kaikki kolme luopuvat jostakin. Näinhän yleensä tapahtuu.

Petteri Hiienkoski

Niin. Ehkä. Tai sitten ei. Sipilä ja Stubb eivät ole tainneet esittää mullistavia tavoitteita, toisin kuin Soini.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Sipilä ei puhunut mitään mistään asiasta ennen vaaleja. Myös koko kepu aivan känkkäräikkiöineen oli ihan hiljaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset