Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Utopia Impivaarasta

  • Veljekset Hiidenkivellä huutamassa sonneja matkoihinsa (Erkki Tantun piirros teoksessa Seitsemän veljestä, 1961).
    Veljekset Hiidenkivellä huutamassa sonneja matkoihinsa (Erkki Tantun piirros teoksessa Seitsemän veljestä, 1961).

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen visio Suomesta 2025 maalaa utopiaa Impivaarasta, jonka luominen ei kuulu hallituksen toimeenpanovallan piiriin. Visio ei muutu realistisemmaksi, vaikka hallituspuolueet haluaisivat varata sen toteuttamiseen seuraavat 10 vuotta.

Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tavoitteisiin verrattuna Sipilän hallituksen visio on ylimalkainen ja suppea. Ylimalkainen visio ei sido hallitusta eikä hallituspuolueita. Siitä ei myöskään voi suoraan johtaa hallituksen ratkaisuja, lukuun ottamatta muutamaa konkreettista tavoitetta, joiden toteuttaminen on sen päätösvallassa. Toteutettavat ratkaisut voivat myös olla ristiriidassa vision kanssa.

Vision tarkoitus onkin luoda mielikuvia hallituskumppaneille ja ennen muuta äänestäjille. Mielikuvilla on politiikassa käyttöarvoa usein enemmän kuin todellisuudella. Mitä karumpia asioita todellisuus pitää sisällään, sitä kauniimpiin käärepapereihin sitä on tapana kääriä. Poliitikot osaavat tämän, toiset uskottavammin, toiset läpinäkyvämmin.

Toimivassa demokratiassa, jossa on riippumaton media, poliitikkojen korulauseilla ja falskeilla mielikuvilla on kuitenkin taipumuksena enemmin tai myöhemmin paljastua tyhjiksi. Niin tapahtuu totalitaarisemmissakin valtioissa viimeistään silloin, kun asiat ovat päässeet tarpeeksi huonolle tolalle: poliittisilla iskusanoilla ja mielikuvilla on näet vaikea täyttää vatsaansa ja elättää perhettään.

Kauniillakin poliittisilla visioilla ja tavoitteilla tuppaa globaalin kvartaalitalouden aikakaudella olemaan usein varsin lyhyt elinkaari. Kuka vielä muistaa edes sitä, että Kataisen hallituksen tavoitteena Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi?

Sipilän hallituksen visiossa on monia Kataisen hallituksen tavoitteistakin tuttuja teemoja, kuten talouden kilpailukyky, korkea koulutustaso ja ammattiosaaminen, ympäristöteknologian edistyneisyys, ahkeruus ja yrittäjyys. Mutta erojakin löytyy – ja paljon.

Kataisen hallituksen tavoitteet ovat asioita, jotka kuuluvat hallituksen toimeenpanovallan piiriin. Se, että Sipilän hallituksen visio kohdentaa tavoitteitaan ihmisten kokemukseen ja heidän välisiin suhteisiinsa, jotka eivät ole hallituksen toimeenpanovallan piirissä, herättää kysymyksiä. Niihin voi löytyä vastauksia kiinnittämällä huomiota paitsi ilmaisutapoihin ja painotuksiin, joita visiossa viljellään, myös asioihin ja termeihin, joita visiosta ei löydy.

Kuten arvata saattaa visiossa painotetaan yhteiskunnan uudistumista, yksilön velvoitteita ja vastuunottoa, keskinäistä luottamusta, sääntelyn purkamista, omistajuutta ja johtamista. Tekstistä on turha yrittää löytää sellaisia asioita tai ilmaisuja kuin Suomen kaksikielisyys, yhtävertainen ihmisarvo, yhteisvastuu tai solidaarisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, köyhyyden vähentäminen, kansanvaltaisuus tai demokratia, pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta tai -valtio, korkea työllisyysaste, Euroopan unioni tai eurooppalaisuus – saati kansainvälinen vastuu.

Merkille pantavaa on se, että visio todella käpertyy tarkastelemaan Suomea ikään kuin ympärillä ei olisi muuta maailmaa. Onko visio tältä osin myönnytys Timo Soinille ja Perussuomalaisille? – Kenties, sillä globaalimaailman todellisuuden kanssa visiolla on hyvin vähän tekemistä. Vaikea kuvitella, että Alexander Stubb (kok.) antaisi tältä osin visiolle paljoakaan käytännön merkitystä.

Sipilän hallituksen visio on utopia Impivaarasta, jota ei ole eikä tule. Suomen menestys riippuu näet olennaisesti siitä, miten asemoidumme kansainvälisesti.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Kari Ahveninen

No onhan taas vuodatus. Painokoneet seis, kristillisten edustaja puhuu!

"Kuten arvata saattaa visiossa painotetaan yhteiskunnan uudistumista, yksilön velvoitteita ja vastuunottoa, keskinäistä luottamusta, sääntelyn purkamista, omistajuutta ja johtamista."

Tarkoittaako tämä lausumasi että yhteiskunnan ei tulisikaan uudistua, yksilöllä ei tarvitse olla mitään velvoitteita eikä tarvitse kantaa vastuuta tekemisistään, luottamusta ei tarvita kuin tuonne yläkertaan ja kristillisiin, sääntelyä lisää ja omistaminen ja johtaminen kuuluu herralle?

Petteri, nyt vähän ajatusta mukaan. Kristilliset ovat olleet vastustamassa kaikilla tavoilla esimerkiksi seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia, saati muita "hirveyksiä" joilla suomen kansa turmellaan. Sekö ei ole impivaaralaista?

Petteri Hiienkoski

Kyllä valtiovallan pitäisi uudistaa yhteiskuntaa vastuullisempaan suuntaan!

Kysymys on kuitenkin siitä, miten ja kenen ehdoilla se tapahtuu. Visiosta voi ehkä päätellä, että sen halutaan tapahtuvan hyväosaisten ehdoilla.

Kridet eivät yhdy markkinaliberaalien rummuttamaan mantraan, jonka mukaan sääntely on kategorisesti pahasta tai että markkinataloudessa olisi se näkymätön käsi, joka sisäsyntyisesti jakaisi vaurautta ja onnea kaikille.

Ei. Valtiovaltaa ja sääntelyä tarvitaan välttämättä puolustamaan ennen muuta heikkoja ja vähäosaisia muiden itsekyydeltä ja ahneudelta. Ilman lakia ja esivallan miekkaa, jolla oikeutta ja kohtuutta ylläpidetään, ihmiset ovat luonnostaan taipuvaisia hävittämään sekä toisensa että elinympäristönsä.

Kridet ovat johdonmukaisesti puolustaneet luonnonmukaista avioliittokäsitystä ja siihen perustuvaa perhemallia, koska se on yhteiskunnan perusyksikkö, yhteiskunnan prototyyppi, yhteiskunta pienoiskoossa, josta koko moderni yhteiskuntakin on saanut alkunsa. Sillä, että valtiovalta on viimeisten vuosikymmenien aikana murentanut avioliittoinstituutiota ja perheen asemaa, se on samalla jatkuvasti murentanut koko hyvinvointiyhteiskunnan perustaa.

Yhtä johdonmukaisesti kridet puolustavat lapsen luonnollista oikeutta isään ja äitiin. Vaikka biologinen vanhempi olisi kuollut tai tuiki tuntemattomaksi jäävä, jokaisella lapsella lähtökohtaisesti on isä ja äiti. Valtiovallan ei tule mestaroida lapsen luonnollista oikeutta vaan puolustaa sitä ja pyrkiä kompensoimaan menetys lapsen oikeutta kunnioittamalla. Kaikkein vähiten valtiovallan tulee sallia lapsen oikeuksien tulevan uhratuiksi jonkin äänekkään eturyhmän itsekkäiden tarpeiden tyydyttämiseksi.

Juha Kuittinen

"Petteri, nyt vähän ajatusta mukaan. Kristilliset ovat olleet vastustamassa kaikilla tavoilla esimerkiksi seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia, saati muita "hirveyksiä" joilla suomen kansa turmellaan. Sekö ei ole impivaaralaista?"

Noissa asioissa Kristilliset ovat olleet "impivaaralaisuudessaan" moraalisesti oikeassa.

Kari Ahveninen

Ottamatta laisinkaan kantaa siihen ovatko olleet oikeassa tai eivät, moraalisesti tai muuten, niin kuitenkin Hiienkosken hurskastelu siitä että kristilliset olisivat jotenkin olleet valistuneempia ja avoimempia on silkkaa sitä itseään.

Petteri Hiienkoski

Minulle luonnonmukaisen avioliiton ja lapsen oikeuksien puolustaminen ei ole "impivaaralaisuutta". Se on moraalisesti oikein ja koko yhteiskunnan edun mukaista.

Impivaaralaisuus tulee väistämättä mieleen hallituksen visiosta, jossa Suomesta maalaillaan onnela ja ikään kuin erillisenä saarekkeena globaalimaailman ja kansainvälisen politiikan todellisuudesta.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Voihan visio mitä tekstiä. Kataisen hallituksen visio esimerkiksi euron ja Kreikan tilanteen suhteen räjähti käsiin jo alkuvaiheessa. EU ja euron kiimassa kaikki oli mahdollista. Kaikkivoipa unioni on takuuvarma ja turvallinen sijoituskohde maamme kansantaloudelle ilman vaihtoehtoja.

No, tässä Sipilän paperissa visioidaan aika tavalla varauksellisemmin. Visioidaan maamme tulevaisuutta omalla työkaluvalikoimalla, eikä niinkään luoteta ulkopuoliseen apuun. Olkoonkin, että emussa ja EU:ssa ollaan.

"Kenties, sillä globaalimaailman todellisuuden kanssa visiolla on hyvin vähän tekemistä."

Globaalimaailma on suhteellinen käsite. On tottatosiaan väärin todeta siitä, että se on vain olemassa. Globaalimaailmassa on nurja puoli. Jollei yksittäinen valtio ota sitä huomioon ja rakenna omaa suojamuuriaan sitä vastaan niin se hotkaisee tämän yhtenä suupalana. Globaalimaailma on armoton heikoille.

Juuri tästä syystä tarvitaan visioita, visioita joilla pystytään puolustautumaan ei heittäytymään sen armoille.

Petteri Hiienkoski

Suomen EU-politiikan suunta ja etenkin eurokriisin hoidossa muuttui neljä vuotta sitten. Sitä ennen kriisimaita tuettiin vakuudettomin lainoin Kepun Mari Kiviniemen ja Kokoomuksen Jyrki Kataisen johdolla.

EU-politiikkaa koskevan hallitusohjelmalinjauksen perusteella näyttäisi siltä, että Sipilän hallitus jatkaisi jo kuluneiden neljän vuoden aikana noudatetulla linjalla. Tekstistä on poistettu ehdotuksessa ollut kirjaus, jonka mukaan "Pitkän tähtäimen tavoite on velkojen yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden purkaminen". Tämä olisi ollut selkeä muutos nykyiseen linjaan. Kaikki hallituspuolueet - myös Persuomalaiset - ovat yksimielisesti EU:n ja euron kannalla.

Visiosta näitä viittauksia Eurooppaan on kuitenkin turha etsiä, vaikka EU ja sen yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Suomen keseisin kansainvälisen politiikan viitekehys ja vaikuttamisareena. Esitin jo arvaukseni, miksi viittauksetkin Suomen maailmapoliittiseen toimintaympäristöön on visiossa tykkänään sivuutettu.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Eurooppa ei ole yhtenäinen. Euromaat kilpailevat aidosti keskenään siitä mikä euro sopii heille parhaiten.

Mitä ryssellissä tehdään ratkaistaan ongelmia...visioidaan. Hyvä että näin saadaan rauha aikaan edes muutamaksi vuodeksi.

Itse olen muutaman sentin ohilaukauksen jälkeen tyytyväinen, että olen edes olemassa.

Niko Sillanpää

"Kuten arvata saattaa visiossa painotetaan yhteiskunnan uudistumista, yksilön velvoitteita ja vastuunottoa, keskinäistä luottamusta, sääntelyn purkamista, omistajuutta ja johtamista. Tekstistä on turha yrittää löytää sellaisia asioita tai ilmaisuja kuin Suomen kaksikielisyys, yhtävertainen ihmisarvo, yhteisvastuu tai solidaarisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, köyhyyden vähentäminen, kansanvaltaisuus tai demokratia, pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta tai -valtio, korkea työllisyysaste, Euroopan unioni tai eurooppalaisuus – saati kansainvälinen vastuu."

Mielenkiintoinen huomio. Suomessa olisi pitänyt valita insinööri, ensisijaisesti kakun tekijä, päämisteriksi jo kauan sitten, eikä pelkkiä ensisijaisesti kakun jakajia. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Petteri Hiienkoski

Mielenkiintoinen yhteiskuntakäsitys. Ehkei tekisi pahitteeksi yrittää hieman avartaa sitä.

Toimituksen poiminnat