Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Tulevan hallituksen EU-linja

  • EU-integraatio etenee.
    EU-integraatio etenee.

Tulevan hallituksen maahanmuuttolinjan ohella suurimmat odotukset kohdistuivat siihen, mikä on sen linja EU-politiikassa ja eurokriisin hoidossa. Osallistuihan hallitusneuvotteluihin Keskusta, jonka EU-linjassa tapahtuneen muutoksen aitous epäilytti monia, sekä kaksi toisilleen vastakkaista näkemystä edustavaa puoluetta, joista toista johtaa EU-federalismin mannekiini Alexander Stubb (kok.) ja toista jyrkällä EU-vastaisuudella profiloitunut Timo Soini (ps.).

Eroaisiko Suomi EU:sta ja eurosta, kuten Perussuomalaiset Nuoret vielä helmikuussa julkaisemassaan Eurooppa-ohjelmassa vaati? Vai ryhtyisikö hallitus valmistelemaan kansanäänestystä EU-jäsenyydestä tai suunnitelmaa eurosta eroamiseksi ja oman valuutan käyttöönottamiseksi, mitä emäpuolue on vaatinut?

Ensin jännitettiin, palaisiko hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) vaalikautta edeltäneiden keskustapääministereiden Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen euroliberaalille linjalle vai oliko oppositiokaudella puolueessa tapahtunut kääntymys pysyvä?

Ehdotus eurokriisiä koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan viittasi jälkimmäiseen. Teksti näytti kriittisyydessään menevän osin pidemmälle kuin linja, jota Suomi päättyneellä vaalikaudella on noudattanut.

Pian paljastui, että Sipilä oli etukäteen sopinut asiasta Soinin kanssa. Stubbin johtama Kokoomus ei esitettyä kirjausta sellaisenaan kuitenkaan niellyt. Sitä ei hyväksynyt myöskään EU:n talouskomissaarina toiminut ja EU-parlamentista eduskuntaan loikannut Olli Rehn (kesk.). Hänellä näyttää olevan vähintään veto-oikeus puolueensa kannanottoihin.

Hallitusneuvottelijoiden sopima EU-linjaus, joka keskiviikkona 13.5. julkaistiin, viittaa siihen, ettei EU-politiikka Perussuomalaisista huolimatta muutu ainakaan nykyistä kriittisemmäksi. Odottivatko Keskustan EU-liberaalit tilaisuuttaan Sipilän selän takana?  

Suomi ei eroa EU:sta eikä eurosta. Hallitus ei esitä kansanäänestystä EU-jäsenyydestä eikä valmistele suunnitelmaa eurosta eroamiseksi ja markan palauttamiseksi. Näistä tavoitteista Perussuomalaiset tosin olivat luopuneet jo ennen hallitusneuvotteluja.

Suomi ei vaadi sitä, että valtaoikeuksia palautettaisiin jäsenmaille. EU-linjauksessa jopa mainitaan erikseen, että hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena.

Hallitustenvälisen yhteistyön sijasta Suomen EU-politiikan painopiste pysyy unionivetoisessa ylikansallisessa toiminnassa. Tuleva hallitus ei ole pysäyttämässä yhdentymiskehitystä. Sen linjauksessa tyydytään toteamaan, ettei integraatiota ole tarpeen syventää kaikilla politiikan aloilla.

Suomi ei vaadi leikkauksia EU:n budjettiin eikä edes sen menojen jäädytystä. Tavoitteena ei ole Suomen nettomaksuosuuden laskeminen eikä jäsenmaksupalautuksen saaminen. Se tyytyy siihen, että nettomaksuosuus on kohtuullinen ja oikeudenmukainen ja siinä huomioidaan Suomen taloustilanne.

Jyrki Kataisen (kok.) sixpack-hallitus linjasi vuonna 2011: Jäsenvaltioiden maksuaseman tulisi perustua näiden varallisuustasoon. Neuvotteluja joidenkin jäsenmaiden erillisten maksualennusten poistamiseksi jatketaan. Maksualennusten poistamiseen ei tulevalla hallituksella ole kantaa.

Eurokriisin hoitamisessa linja muuttui ja tiukentui neljä vuotta sitten, kun hallitus päätti rajata Suomen kokonaisvastuut osallistumisessa euromaiden pelastamiseen ja edellytti sijoittajavastuun toteuttamista sekä vakuusjärjestelyä Kreikka-lainalta.

Hallitusneuvottelijat pitävät kiinni sijoittajavastuusta. Entistä selvemmin linjataan: Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen. Lisäksi vahvistetaan, että Kahdenväliset luotot eivät kuulu hallituksen keinovalikoimaan. Tätä voi pitää tiukennuksena aiempaan. Vielä jää epäselväksi, miten hallitus suhtautuu siihen, jos luottoja annetaan anteeksi kokonaan tai osittain maksuehtoja helpottamalla…

Pitkän tähtäimen tavoitetta velkojen yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden purkamisesta ei kirjattu. Eurokriisin hoitoa koskevat linjaukset ovat kuitenkin yhteneviä KD:n tavoitteiden kanssa.

EU-linjan heikkoudet liittyvät siihen, ettei nähdä EU:n hyötyjä suomalaisten etujen ajamiselle ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa, elintarvike- ja ydinturvallisuuden parantamisessa, laittoman maahanmuuton, ihmiskaupan sekä ympäristö- ja muiden onnettomuuksien torjunnassa.

Puutteet koskevat etenkin kansanvälistä ilmastosopimusta, jonka tavoitteisiin ei oteta kantaa, EU-alueella tapahtuvaa veronkiertoa, jonka estämiseen ei oteta kantaa, sekä EU:n lainsäädännön aukkoja, joiden päivittämistarpeeseen tietosuojan, tekijänoikeuksien ja datan käytön osalta ei oteta kantaa. Ikävää, jos laiva pysähtyi näissä.

Hallituksella ei näytä olevan selvää näkemystä siitäkään, miten Suomen kannalta kriittistä EU:n Venäjä-suhdetta ja pakotepolitiikkaa selkeytettäisiin. Arktisen yhteistyön palauttaminen agendalle on hyvä asia, mutta esteet sen toteuttamiselle pitäisi ensin poistaa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksen otsikkoon kirjattu arvio turvallisuustilanteen heikkenemisestä ei ennakoi hyvää.

Nähtäväksi jää mitä käytännön vaikutusta on sillä, että hallituspuolueet sitoutuvat yksissä tuumin siihen, että EU:n jäsenyys ... kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Mitkä ovat ne tavoitteet, joita EU-eliitti arvojen varjolla tyrkyttää suomalaisille ja ajaa muulla maailmassa?  

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Kari Ahveninen

"Eurokriisin hoitamisessa linja muuttui ja tiukentui neljä vuotta sitten, kun hallitus päätti rajata Suomen kokonaisvastuut osallistumisessa euromaiden pelastamiseen ja edellytti sijoittajavastuun toteuttamista sekä vakuusjärjestelyä Kreikka-lainalta."

Tarkoittaako tämä kenties six-packin hyväksymää Urpilaisen takuutusta? Siinä kyllä hallitus kusi itseään silmään, kun kaikki olivat pitävinään tuota vielä jotenkin kuranttina.

Huvittavaa asiassa on että noitten "takuutusten" takeena olevistä valtioiden velkakirjoista merkittävä osa on Suomen omia velkakirjoja, joitten luokitus on pudonnut, ja muutenkin korkokehitys on pitänyt huolen että kyseiset takuutukset eivät ole edes sen paperin väärtejä jolle se on kirjoitettu.

Sijoittajavastuukin on lähinnä tarkoittanut sitä että euron tukemiseen tarkoitettuja mekanismeja tukemaan pakotetut valtiot saavat sijoittaa sinne vaikka viimeiset roponsa, ilman mitään taetta takaisin saamisesta. Koskaan.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Suomen omat velkakirjat ovat se kiinnostavin yksityiskohta...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset