*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Toivottavat ja toivottomat talousuudistukset

  • BKT:n kasvu per capita ollut hidasta mutta kasvaa nyt kuitenkin.
    BKT:n kasvu per capita ollut hidasta mutta kasvaa nyt kuitenkin.

Hallitusneuvotteluista tihkuvien tietojen perusteella tulevan hallituksen talouslinjaa tuntuu olevan vaikea määritellä. Ennakkoarvioiden perusteella koplan hallitusyhteistyö lupaa kylmää kyytiä vähäosaisille ja elinympäristölle. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.

Onko luvassa rakenneuudistuksia vai menoleikkauksia? - Kumpaakin on toitotettu. Toteutetaanko niitä etupainotteisesti vai vaalikauden lopulla? - Väärin kohdennetut ja ajoitetut toimet voivat johtaa ojasta allikkoon, jolloin työttömyys voi pompata pilviin.

Epäselvyyttä on siitäkin, toteutetaanko sote-uudistus Kelan kautta vai maakuntamallilla muodostamalla kunta- ja valtionhallinnon väliin uusi maakuntahallinto verotusoikeuksineen.

Kuntarakenneuudistukseen perustuva malli taitaa olla pois vaihtoehtojen joukosta. Kolmen suuren puolueen voimalla se olisi mahdollista toteuttaa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Kuntauudistuksella olisi saavutettavissa mittavia säästöjä. Ruotsissa vastaava uudistus tehtiin jo vuosikymmeniä sitten. Haaveeksi taitaa jäädä tälläkin kertaa.

Sitäkään ei sote-uudistuksesta tiedetä, perustuisiko se julkiseen palvelutuotantoon vai sen kanssa rinnalla veronmaksajien varoilla kilpailevaan yksityiseen palvelutuotantoon. - Uudistus voidaan sössiä, jolloin odotettavissa olevat säästöt hukataan tai jopa vaihtuvat lisärasitukseksi.

Järkevästi toteutettuna byrokratia vähenee eikä lisäänny, palvelusujuvuus perus- ja erikoisterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden välillä paranee ja verovarat kohdentuvat optimaalisesti. Järjettömintä olisi ohjata niukkenevia varoja enää yksityisille omistajille niin että nämä kilpailisivat julkisen terveydenhuollon kanssa.

Toivon, että tulevan hallituksen linjauksesta löytyisi ainakin

  1. järkevästi toteutettava sote-ratkaisu
  2. kolmikantayhteistyössä toteutettava työmarkkinareformi yhdistettynä ansiotuloverouudistukseen
  3. Viron mallin mukainen yritysverouudistus
  4. pk-yritysten työllistämiskynnystä alentava ja kansainvälistymistä edistävä uudistuspaketti
  5. koulutukseen, TKI-toimintaan sekä maantie-, rautatie- ja tietoliikenneverkostoon kohdentuva investointiohjelma
  6. nuorisotakuun toteuttamisen tehostaminen
  7. cleantechiin ja biotalouteen keskittyvän kestävän kehityksen erikoistalousalueen perustaminen

Työmarkkinareformin tulisi sisältää

  • eläköitymisiän nostamiseen tähtäävä ikäohjelma, jolla ikääntyvien työtekijöiden osallistumista edistetään ja siihen kannustetaan myös taloudellisesti
  • paikallisen sopimisen edellytysten luominen työmarkkinajärjestöjen koordinaatiolla (valvonnalla ja sanktioilla), jotta työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia ja muuta työelämän laatua parannnetaan kannustinjärjestelmillä, joilla työntekijöitä sitoutetaan yrityksiin ja työnkehittämiseen sekä saamaan osansa yrityksen mahdollisesta taloudellisesta menestyksestä
  • vanhemmuudesta yrityksille kohdentuvia kustannuksia kevennetään samalla kun tuetaan ratkaisuja, joilla edistetään työelämän ja perhe-elemän yhteensovittamista

Työmarkkinareformissa tulisi sopia palkkojen alennuksesta, joka kompensoidaan samantasoisella palkkaveron kevennyksellä. Vastaavasti mahdollinen eläkkeiden ja sosiaalietuuksien indeksijäädytys tulisi ehdotomasti kompensoida vastaavilla verohelpotuksilla. Veronalennukset ovat välttämättömiä kuluttajien ostovoiman ja kotimaisen kysynnän säilyttämiseksi. Verotuksen painopistettä tulisi nyt siirtää sinne, missä on maksukykyä eikä se heikennä kotimaista kysyntää.

Viron mallin mukaisella yritysverouudistuksella kannustetaan investointeja poistamalla yritysten liikevoittojen tuplaverotus. Toisin kuin Suomessa Virossa yritykset eivät maksa veroa voitoista, jotka jäävät yritykseen. Se rohkaisee investoimaan. 

Edellisen hallituksen aloittaman nuorisotakuun tehostaminen edellyttää toimia, joilla varmistetaan peruskoulun jälkeen mielekkään opiskelu- tai työpaikan saaminen. Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen antaa mahdollisuuksia tähän. Etenkin nuorten työllistämiseen tarvitaan erityiskannustimia yrityksille.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset