Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Kaksinaamainen hallitus ajaa rikkaiden asiaa

  • Persporvarihallitus ottaa köyhiltä ja jakaa rikkaille (kuva: www.robinhoodbingo.com)
    Persporvarihallitus ottaa köyhiltä ja jakaa rikkaille (kuva: www.robinhoodbingo.com)

Robin Hoodia pidetään köyhien ystävänä. Hän otti rikkailta ja jakoi köyhille.

Perusporvarihallitus toimii kuitenkin päinvastoin: se ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille. Hallitus ei tosin varasta mutta säätäessään veroja ja maksuja se toimii lain suojassa juuri näin.

Se, että hallitusherrat antavat julkisuudessa ymmärtää, että hallitus välittäisi, auttaisi ja pitäisi huolta vähäosaisista ja tavoittelisi jonkinlaista yhteiskunnallista sovintoa ja yhteisvastuuta, on poikkeuksellisen falskia. Petollisen hymynsä takana herrat ovat näet viemässä köyhiltä ja antamassa rikkaille entistä enemmän.

Käynnissä näyttää olevankin taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin uusjako, jota toteutetaan valtiontalouden kuntoon saattamisen varjolla. Hallituksen esittämät toimet viittaavat myös siihen, että näistä kahdesta ainoastaan ensin mainittu toteutuu.

Maslowin klassisen tarvehierarkian mukaan ihmisen käytettävissä olevat resurssit kohdentuvat ensisijassa perustarpeiden tyydyttämiseen. Perushyödykkeiden tuotanto taas tapahtuu pitkälti kotimaassa. Varojen lisääntyessä kulutuskin lisääntyy ja kohdistuu asteittain myös ylellisyyshyödykkeisiin, ns. turhakkeisiin. Mitä hyvätuloisemmista on kysymys, sitä vähemmän tulojen lisäyksellä on vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen.

Sen sijaan, että kireässä taloustilanteessa, jossa sosiaalietuuksien heikennykset keskittyvät pienituloisiin, hallitus keventäisi pieni- ja keskituloisten verotusta ja vahvistaisi kotimaista kulutuskysyntää, se aikoo keventää kaikkien tuloverotusta painottaen tosin pieni- ja keskituloisia.

Lisäksi hallitus keventää perintöverotusta, mikä suosii juuri varakkaimpia. Perintöveroa pidetään yhtenä harvoista veromuodoista, jolla ei ole talouskasvua hidastavaa vaikutusta.

Seuraavassa hypoteettinen esimerkki, joka kuvaa hallituksen verolinjausta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, yhteisten varain käytön ja kiristyvän valtiontalouden näkökulmasta:

  • Jos 10 000 euron kuukausisummasta verotusta kevennetään 5 %, rikkaan käteen jää kuukaudessa 500 euroa  ja vuodessa 6000 euroa aiempaa enemmän. Se tuskin lisää kulutuskysyntää.
  • Jos 4000 euron summasta verotusta kevennetään 7,5 %, keskituloisen käteen jää kuukaudessa 300 euroa ja vuodessa 3600 euroa enemmän. Käytettävissä olevien varojen lisäys menee kasvaviin elinkustannuksiin ja niiden lisäksi muuhunkin kulutukseen.
  • Jos 2000 euron summasta kevennetään 10 %, pienituloisen käteen jää kuukaudessa 200 euroa ja vuodessa 2400 euroa. Kaikki menee elämiseen, jos se siihenkään riittää.

Huom! Prosentit ja niiden progressio ja vastaavat summat ovat hypoteettisia, mutta mallintavat hallituksen verotusperiaatetta.

Vaihtoehtoiskustannusten näkökulmasta on syytä kysyä, olisiko esimerkiksi 6000 euron vuosilahjoitus valtionkassasta rikkaalle, jonka kulutuskäyttäytymiseen sillä ei ole vaikutusta, vastuullista talouden hoitoa tilanteessa, jossa sama rahasumma kohdennettuna pieni- ja keskituloisille lisäisi kulutuskysyntää ja auttaisi pienituloisia tulemaan paremmin toimeen ilman leikattavia sosiaalietuuksia? - Mielestäni ei.

Tätä taustaa vasten pidän vastenmielisenä kaksinaamaisuutena sitä, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.),  joka henkilökohtaisestikin edustaa rikkaita, vetoaa hyväosaisiin, että nämä vapaaehtoisesti näyttäisivät esimerkkiä luopumalla ylimääräisestä. Näin hän tekee saadakseen oikeutusta hallituksensa toimille, jotka tähtäävät vähäosaisiin kohdistuvien sosiaalietuuksien pakkoleikkauksiin sekä työntekijöiden työtuntien ilmaiseen lisäämiseen eli palkanalennuksiin. Myös jälkimmäisen tavoitteen hyödyt valtiontaloudelle ovat kyseenalaiset.

Kaksinaamaisuutta osoittaa sekin, ettei pääministeri sallisi menoleikkauksia kutsuttavan oikealla nimellään, ainakaan opetukseen ja koulutukseen kohdistettavien sopetustoimien kohdalla, vaan haluaa, että niitä kutsuttaisiin vain uudistuksiksi.

Mitä kertoo hallituspuolueista ja niiden arvoista se, että hallitus käyttää pakkoa ja kirististystä (vrt. ns. yhteiskuntasopimus) vain yhteiskunnan heikommassa asemassa oleviin mutta vetoaa vapaaehtoisuuteen rikkaiden ja vahvojen kohdalla poistaen sääntelyä, mikä useimmiten suojelee juuri heikompia?

Hallituksella olisi välineet, joilla edistää vastuullista valtiontalouden hoitoa ja toteuttaa se sosiaalisesti oikeudenmukaisuudella tavalla. Hallitusherrat Juha Sipilä, Alexander Stubb (kok.) ja Timo Soini (ps.) katsovat ilmeisesti tilaisuutensa tulleen toimia päinvastoin. - Voittajien on helppo hymyillä.

Stubbin kohdalla toiminta on johdonmukaista. Kokoomus ajaa puolueena rikkaiden etua. Heillä näyttää olevan entistä vahvemmat puolustajansa myös kepussa. Soinin kohdalla tilanne on toinen. Monet persujen äänestäjistä olivat näet vähäosaisia, joita puolue nyt on kyykyttämässä. - Sitä saa, mitä tilaa.

Se siitä luottamuksesta.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Persporvarihallitus toimii päinvastoin: se ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille."

Jokainen euro tulonsiirtoja on sitä, että tulonsiirron saaja "ottaa rikkailta". Jos tulonsiirtoja pienennetään, niin silloin saaja "ottaa" vähemmän, mutta ottaa kuitenkin.

En ole lainkaan samaa mieltä ajatusmaailmasi kanssa.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Hyvä kirjoitus! Täältä allekirjoitus.

Jouni Nordman

Eikö voi myös olla isona kuvana laita julkinenhallinto siihen kokoon joka tule vastaamaan tuleva kanto kykyä, jolloin tehokkaammin toimiva julkinetalous, jossa toimitaan nykyaikaisin työtavoin.

Toisaalta jos hallitus purkaa työstetään, joista tuloloukujen purku on köyhille suurin tulonsiirtojen, jossa heidän ei tarvitse olla julkisen byrokratian asiantuntija punnitessaan ottaako työn vastaan.

Eli verotus on loppujen lopuksi se pienin köyhiä helpottava asia, sillä itse hallinto on köyhille paljon enemmin riesaa aiheuttava.

Petteri Hiienkoski

Kannustinloukkujen purkaminen on tietenkin järkevää. Jos hallitus saa tätä asiaa edistettyä, se on hyvä asia.

Lähtökohtaisesti ihanteena tulisi olla se, että jokainen tulisi toimeen omalla työllään ja kykenisi elättämään myös perheensä. Sosiaalitukien tarkoitus on auttaa niitä, joille tämä ei ole mahdollista, ja ensisijaisesti tähdätä siihen, että vastuuontto omasta elatuksesta toteutuisi mahdollisimman pitkälle. Mielestäni hallitusohjelman visioissa on ajatuksia, jotka vastaavat tätä ihannetta.

Tämä ei kuitenkaan saisi tapahtua sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella. Ilman sitä ajaudumme petojen yhteiskuntaan, jossa ihmisarvoa mitataan vain rahan ja tuottavuuden näkökulmasta.

Verotus on keskeisiä välineitä, joilla valtio rahoittaa perustehtävänsä, kustantaa sosiaalietuudet ja ohjaa yhteiskuntakehitystä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti vastuulliseen suuntaan. Näin toimiessaan valtio edistää yhteistä hyvää.

Jouni Nordman

Jos hallitus saa modernisoitua hallinon rakenteet, niin tästä syntyy säästöjä, joka ajan kanssa mahdollistaa verojen laskemisen. Tässä julkisen hallinnon johtamisjärjestelmän tuominen tähän päivään, sekä koko miten asioista päätöksiä tehdään.

Eli jos meillä tällä hetkellä julkisen hallinnon palkka kulut ovat 20 miljardia euroa, niin tässä osassa yhden neljänneksen pienentäminen rakenteita uudistamalla, jossa voit miettiä mitä käy sote alaisten hallinto henkilöstön kunnissa, joiden tarpeellisuus on täysin riippuvainen siitä montako maakunta sote aluetta jätetään.

Toisaalta PS puolueelle rakenteiden uudistaminen on positiivista, sillä edullisempi hallinto tarvitse vähemmin elättäjiä, jolloin maahanmuuttajia ei tarvita niin paljon.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #12

Niinpä. Hallintoa voidaan tehostaa palvelun laadun siitä kärsimättä ja niin että se jopa paranee.

Sisäasianministeriön ja puolustusministeriön hallinnon aloilla toteutettiin edellisellä vaalikaudella rakenneuudistuksia. Hallintoa kevennettiin poistamalla turhaa päällekkäisyyttä ja keskittämällä sitä suurempiin yksiköihin. Resurssit ohjautuvat enemmän suorittavaan portaaseen.

Tätä tausten on ymmärrettävää, että muista hallinnonaloista poiketen nykyinen hallitus kasvattaa menoja juuri näillä hallinnonaloilla. Tosin puolustushallinnossa menojen lisäystarve on muutenkin perusteltua.

Mitä tulee soteen, merkit viittaavat siihen, että nykyisten kunnallisten hallintorakenteiden päälle ollaan rakentamassa aivan uutta väliportaan hallintoa, maakuntahallintoa. Sipilähän lupasi, että valtaan päästyään hän jättää kunnat rauhaan. Näyttää siis siltä, että Kepu käyttää asemaansa hyväksi ja vahvistaa asemaansa maakunnissa järjestämällä lisää virkoja soten varjolla.

Ilmeisesti persutkin katsovat jotain maakuntahallinnon pystyttämisestä hyötyvänsä, koska ilman persujen tukea se tuskin olisi onnistunut. Kokoomus lienee saanut vastalahjaksi sen, että hallitusohjelma muuten noudattelee pitkälti rikkaiden ja suurpääoman etuja.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Väitätkö etteivät Kristillisdemokraatit olisi hyväksyneet tätäkin hallitusohjelmaa yhdestä ministerinpaikasta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka
Petteri Hiienkoski

Sitä en voi väittää. Kysymys on hypotettinen.

Olen kuitenkin satavarma, että jos kridet olisivat osallistuneet hallitusneuvotteluihin, he olisivat toimineet arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti, kuten neljä vuotta aiemminkin. Sen perusteella uskon, että he olisivat vaatineet, että valtiontaloutta sopeutettaessa otetaan huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja nimenomaan heikommassa asemassa olevat.

Hallitustunnustelijana toimineelle Sipilälle ek-ryhmä aloitti vastauksensa visiosta seuraavasti:

"Kristillisdemokraattinen visio vuodelle 2025: Suomi on sosiaalisesti oikeudenmukainen, turvallinen, perheystävällinen, yritteliäs, innovatiivinen, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä, yhteisöllinen, kestäville kristillisille arvoille rakentuva lähimmäisyhteiskunta."

KD periaateohjelma paaluttaa:

"Kristillisdemokraatit kannattavat sosiaalista ja ekologista markkinataloutta, jossa yhteiskunta asettaa talouselämän toimintaa säätelevät puitteet."

"Yhteiskunnan arvot näkyvät siinä, miten se kohtelee heikoimpia jäseniään, kuten vanhuksia ja vammaisia. Vastuu apua tarvitsevista yhteisön jäsenistä pohjautuu käskyyn rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Sitä voidaan kutsua yhteisvastuun periaatteeksi. Toimiminen yhteisen hyvän ja heikossa asemassa olevien puolesta menee oman edun tavoittelun edelle."

Hallituksen ohjelmassa on paljon hyvääkin, joka vastaa KD:n politiikkaa, kuten yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Tosin siinäkin todennäköisesti KD olisi painottanut pk-yrityksiä. Nythän hallitus suosii rikkaiden lisäksi lähinnä maatalousyrittäjiä.

Merkittävimmät arvoja koskevat erot näyttäisivät liittyvän sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ympäristönäkökohtiin.

http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Sari Haapala

http://www.hymy.fi/uutiset/vihreiden-kansanedustaj...

Mitäs tämä kaksinaamainen oppositio ajaa? Lisää julkisia palveluja, mutta muut saavat maksaa ne..?

Anna-Leena Nieminen

Kaksinaamaiset puolueet...

    "Kun marginaalivero yli 70 000 euron vuosiansioilla on käytännössä 60 prosenttia, kaikista hyvätuloisten tuottamista palveluksista tulee hirveän kalliita, koska verot ainakin osin vieritetään hintoihin. Kun vielä muistetaan, että tuotettujen palvelusten (kulutuksen) verotus on Suomessa huippuluokkaa maailmassa veroasteen ollessa lähes 30 prosenttia, ymmärtää, miksi kaikki on niin hirveän kallista Suomessa. Asiaa vielä avittaa se, että niin työ- kuin hyödykemarkkinat on jätetty suurten monopolien reviireiksi.
      Vaatiko kukaan ehdokas monopolien ja kartellinen vallan rajaamista? Ehkä kaksi tai kolme kahdesta tuhannesta.
    Kun monen ehdokkaan, ja jopa puolueen, rahoitus on ratkaisevasti riippuvainen etujärjestöistä ja lobbareista, on paras olla astumatta isoille varpaille. On puhuttava suurella paatoksella ulkomaisista veroparatiiseista, vaikka oma rahoitus tulisi kotimaisesta veroparatiisista, Hakaniemestä."

Matti Viren

Kirjoittaja on taloustieteen professori Turun yliopistossa

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%...

Petteri Hiienkoski

Pata kattilaa soimaa? - MV taitaa näet itse olla elinkeinoelämän lobbareita. Ainakin taustaa löytyy Etlasta, mikä on syytä ottaa huomioon arvioitaessa hänen lausuntojaan.

Sinänsä hänen huomionsa siitä, että puolueet ajavat eturyhmiensä taloudellisia etuja, pitää mielestäni yleisesti ottaen paikkansa. Etenkin suurten puolueiden kohdalla tällä on taipumuksena estää niitä tekemästä kokonaisuuden kannalta optimaalisia ratkaisuja, kuten hallintorakenneuudistuksia.

Suurten puolueiden ministerit yrittivät esim. vaalikaudesta toiseen yhdistää liikkuvan poliisin hallintoa muuhun poliisiorganisaatioon, siinä kuitenkaan onnistumatta. Viime vaalikaudella tämäkin ihme kuitenkin tapahtui, vaikka jopa pääministeripuolueen poliisikansanedustajat äänestivät hallituksen esitystä vastaan.

http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset