*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Millainen on ’kristillinen’ yhteiskuntafilosofia?

Kristillinen uskonvakaumus voidaan määritellä uskonnoksi, uskomusjärjestelmäksi ja maailmankatsomukseksi. Se ei kuitenkaan ole poliittinen ideologia eikä yhteiskuntafilosofia. Edellisen tähtäyspiste on näet hengellisessä ja iankaikkisessa mutta jälkimmäisen maallisessa ja ajallisessa todellisuudessa.

Kysymys siitä mitä on kristillinen yhteiskuntafilosofia, ja onko sellaista ylipäätään olemassa, ei ole yksiselitteinen. Sitä voidaan yrittää määritellä Raamatun opetusten, kirkollisen tradition ja eri tunnustuskuntien yhteiskuntaa ja sosiaalietiikkaa koskevien näkemysten avulla. Seuraavassa on pohdintoja ’kristillisen’ yhteiskuntafilosofian ja -etiikan pääkohdiksi. Lähestymistavan painopiste on luterilaisessa uskonkäsityksessä. 

’Kristillisen’ yhteiskuntafilosofian ja sosiaalietiikan mukaan

1.       jokainen ihminen ja hänen elämänsä on ainutkertainen ja mittaamattoman arvokas: hän on samanaikaisesti yksilö ja yhteisön osa, yhteisöllinen; moninaisuudesta huolimatta jokaisella on yhtäläinen ihmisarvo, joka on riippumaton hänen iästään, sukupuolestaan, etnisestä alkuperästään tai muusta ihmisten välisestä erosta sekä loukkaamaton hengen, terveyden, kunnian ja omaisuuden puolesta

2.       jokaisella miehellä ja naisella (lähisukulaisia lukuun ottamatta) on oikeus ja säännönmukaisesti myös velvollisuus vanhempiensa suostumuksella mennä naimisiin ja elää puolisonsa kanssa sekä hänen kanssaan myös perustaa perhe, saada lapsia ja kasvattaa näitä

3.       perhe on koko yhteiskunnan alku ja perusta, sillä vanhempien – isän ja äidin – määräysvaltaan perustuu kaikki muu vallankäyttö yhteiskunnassa, myös laillinen esivalta

4.       laillinen esivalta on sidottu luonnolliseen moraalilakiin ja sen mukaiseen terveen järjen käyttöön ja saa oikeutuksensa vain luonnollisen lain mukaisesti toimiessaan; sillä on lainsäädännön ja pakkovallan keinoin rangaistuksilla ja niillä uhaten oikeus ja velvollisuus ylläpitää ulkonaista rauhaa ja laillista järjestystä hillitsemällä ja rajoittamalla ihmisten luontaista itsekkyyttä ja suojelemalla siltä muita ihmisiä hengen, terveyden, kunnian ja omaisuuden puolesta niin, että lähimmäisenrakkaus ja ns. kultainen sääntö ulkonaisesti toteutuisi yhteiskunnassa, sekä tehtäviensä suorittamiseksi kerätä veroja ja muita maksuja ja järjestää maanpuolustus (esivaltaperiaate)

5.       valtiota ja kirkkoa ei pidä sekoittaa toisiinsa (regimenttioppi); valtiovallan tulee turvata uskonnonvapaus eikä se saa puuttua seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen sisäisiin asioihin (ellei toiminta ole rikollista tai vaarallista)

6.       jokainen ihminen on epätäydellinen ja erehtyväinen sekä luonnostaan itsekäs eikä mikään esivalta, yhteiskuntamalli, poliittinen järjestelmä tai hallitus voi sen takia olla täydellinen (antiutopismi); sitä voidaan parantaa ulkonaisesti hillitsemällä ja rajoittamalla ihmisten itsekkyyttä sekä pakottamalla ja kannustamalla heitä toimimaan yhteiseksi hyväksi (poliittinen realismi)

7.       jokaisella on tehtävänsä ja työnsä, jossa hän – sikäli kuin se on moraalilain mukaan kestävää – hyvällä omallatunnolla hyödyttää ja palvelee muita ihmisiä ja koko yhteiskuntaa, eikä hänen tule luopua tehtävästään ja työstään vaan hoitaa sitä tunnollisesti (kutsumusajattelu)

8.       jokaisella miehellä on säännönmukaisesti velvollisuus ja oikeus tehdä moraalilain mukaan kestävää työtä ja hyvällä omallatunnolla ansaita sillä kohtuullinen korvaus, että hän voi elättää itsensä ja perheensä (ansioperiaate)

9.       jokaisella on paitsi oikeus moraalilain mukaan kestävällä tavalla ansaita, periä, omistaa ja hallita omaisuutta sekä nauttia omaisuudestaan myös velvollisuus huolehtia avuntarpeessa olevista ja puutteenalaisista sekä kykynsä ja mahdollisuuksiensa mukaan yksin ja/tai yhteisesti antaa varojaan auttaakseen ja tukeakseen sillä heitä, että heillä olisi mitä elämiseen välttämättä tarvitaan (solidaarisuus- ja kommuunioperiaate)

10.       jokaisella on yksin ja yhdessä paitsi oikeus kohtuullisesti hyödyntää luontoa, luontokappaleita ja luonnonvaroja myös velvollisuus ihmisten itsekkyydeltä suojella luontoa ja luontokappaleita sekä huolehtia luonnonvarojen riittävyydestä, että ne säilyisivät muillekin, myös tuleville sukupolville (hallintaperiaate)

11.    kukaan ei tule toimeen ilman varallisuutta eikä yhteiskunta toimi ilman sitä mutta kenenkään ei tule kohtuuttomasti tavoitella rikkautta (eikä köyhyyttä) vaan tyytyä siihen, mitä itsensä ja perheensä elättämiseksi tarvitsee (kohtuullisuusperiaate)

Huom! Mainitut pohdinnat eivät edusta Suomen Kristillisdemokraattien virallista ohjelmaa.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

"Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu." ( Mark.13:30)

Kristillisen yhteiskuntafilosofian pohjaa murentaa Jeesuksen täyttymätön lupaus palata ristinkuolemansa jälkeen maan päälle tuomitsemaan eläviä ja kuolleita vielä aikalaistensa eläessä.

Tyhjien lupausten päälle on vaikeaa rakentaa mitään kestävää.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Onko esittämälläsi raamatunkohdalla ja tulkinnallasi siitä jotain yhteiskuntafilosofista tai sosiaalieettistä merkitystä? - Mielestäni ei.

Käyttäjän petrikarisma kuva
Petri Karisma

"8. jokaisella miehellä on säännönmukaisesti velvollisuus ja oikeus tehdä rehellistä työtä ja hankkia ansionsa mukaan kohtuullinen korvaus, että hän voi elättää itsensä ja perheensä (ansioperiaate)"

Onkohan tämä miehen elatusvelvollisuus kuinka virallinen sääntö kristillisdemokraatissa ja laajemmin kristityillä? Minusta perheen elättäminen kuuluu sekä naiselle että miehelle. Nainen on perheessä erittäin pahassa alakynnessä, ellei hänellä ole omia tuloja. Tätä alamaisuutta kristityt varmaankin tavoittelevat?

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Heh. Kridet eivät puolueena esitä tuollaista. - Väärinkäsitysten välttämiseksi lisäsin kirjoituksen loppuun täsmennyksen, jonka mukaan mainitut kohdat eivät edusta KD:n virallista kantaa.

Nyky-yhteiskunnassa naisten ja miesten välisen tasa-arvon nimissä asia yleisesti käsitetään esittämälläsi tavalla. Se ei kuitenkaan ole ainoa eikä välttämättä paras tapa käsittää asia.

Perinteisen luterilaisen näkemyksen mukaan aviomiehellä on ensisijainen velvollisuus huolehtia perheen toimeentulosta, aviovaimolla on sen sijaan ensisijainen velvollisuus huolehtia kodista ja synnyttämiensä lasten kasvatuksesta. Emme kuitenkaan elä kristillisessä yhteiskunnassa, joten ideaalin mukaisen periaatteen soveltaminen voi olla vaikeaa. Käytännön sovellukset saattavat vaihdella olosuhteiden takia huomattavastikin.

Ainakin kristillisen avioliittokäsityksen mukaan mies ja nainen eivät avioiduttuaan ole enää kaksi vaan yksi. Tämä asettaa kysymyksen "omista tuloista" valoon, jossa sillä, kumpi puolisoista mitäkin ansaitsee vai ansaitseeko ainoastaan mies, ei ole olennaista merkitystä. Tulot ovat yhteisiä.

Kysymys vaimon "alakynnessä olemisesta" on tältä kannalta katsoen siis näennäinen. Ymmärrän toki mainitsemasi vaaran. Joku tosin saattaisi tulkita aviomiehen olevan "alakynnessä" katsoessaan, että tämä raataa perheen eteen tuloja, joita pääosin käyttää kuitenkin vaimo, tämä kun kantaa päävastuun kodista ja lapsista. Tämäkin tulkintamahdollisuus on kristillisen avioliittonäkemyksen kannalta katsoen kuitenkin näennäinen.

Mitä tulee kristittyjen tavoittelemaan alamaisuuteen, kristillisen avioliittonäkemyksen mukaan siihen kuuluu miehen palveleva ja uhrautuva rakkaus vaimoaan kohtaan. Miehen esikuvana suhtautumisessaan vaimoonsa ei ole sen enempää eikä vähempää kuin itsensä Kristuksen rakkaus seurakuntaansa. Tämä lienee jotain aivan muuta kuin miten asia kristillisen viitekehyksen ulkopuoluolella yleensä ymmärretään.

Sanomattakin on selvää, ettei tällaista suhdetta voi edellyttää muilta kuin kristityiltä, joilla heilläkin riittää siinä kilvoittelemista kylliksi.

Käytännössä sillä, miten elatusvastuu tulkitaan, ei liene nyky-yhteiskunnassa sen suurempaa merkitystä. Olennaista on se, että perheille turvattaisiin mahdollisuus mahdollisimman vapaasti päättää miten haluavat nämä asiat järjestää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Monissaperustulo kokeilussa naisten palkkataso jatyössä olon määrä laskivat kun he jäivät enemmän kotiin huolehtimaan lapsistaan, tämä siis tapahtui heidän vapaasta tahdostaan. Feministit varmaan alkavat tämän takia vastustamaan perustuloa mutta jokainenhan on yksilö ja yksilöt ja perheet muodostavat yhteiskunnan joten ihmisoikeus julistuksen mukaan naisillakin on vapaa tahto eikä tasa-arvon kuulu mennä sen eikä muidenkaa oikeuksien ja velvollisuuksien edelle.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Mielenkiintoinen pointti! Perustulossa on myös piirteitä, joita on vaikea sovittaa ansioperiaatteen kanssa. Kun otetaan huomioon, että ihminen on luonnostaan itsekäs, kokeeko ansiotyö moraalikadon? - Tähän on vastattu, että jokaisella on perustulon lisäksi kuitenkin mahdollisuus ansiotyöhön...

Mutta miten perustulo vaikuttaisi työn tarjotaan ja palkkatasoon, kun ihmisten yllyke lisäansioihin epäilemättä kuitenkin vähenisi?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #14

En tiedä kuinka paljon moraali laskisi mutta todennäköistä olisi että mm vapaaehtois- ja seuratyöhön saataisiin enemmän väkeä. Lisäksi prustulolla voitaisiin tukea maaseutua jolloin heidän ei tarvitsisi kokea niin suurta stressiä siitä saavatko tuotteistaan tarpeeksi rahaa.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #18

Millä perusteella perustulo lisäisi vapaaehtoistyöhön enemmän väkeä? - Silläkö, että nämä ihmiset lopettaisivat ansiotyön tekemisen ja siirtyisivät vapaaehtoistyöhön?

Epäilemättä moni lopettaisi ansiotyön tekemisen, jos saisivat rahaa vastikkeetta. Mutta miten sitten tapahtuisi näille työtehtäville? Jonkunhan ne pitäisi tehdä. Kasaantuisiko työt entistä enemmän niille yhä harvemmille, jotka jatkaisivat ansiotyössä?

Mitäs jos nämä yhä harvammaksi käyvät ansiotyöntekijät pistävät hanskat naulaan ja kieltäytyvät kustantamasta vastikkeetonta perustuloa muille.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #20

Ensinnäkin perustulon päälle saa kerrytettyä palkkaa, toisekseen ihminen ei jää toimettomaksi vaan työtä tehtäisiin työn ilosta ja kukin pääsisi motivaatiotaan vastaavaan työhön, vain osa meistä työnhakijoista on laiskoja sekä sitten on niitä ihmisiä jotka ovat työ kykynsä menettäneet sekä opiskelijoita jotka hakevat alaansa. Lisäksi automatisaatio ja digitalisaatio tulevat lähivuosina viemään kolmanneksen työpaikoista eikä tilalle synky uutta, esim vielä tullaan näkemään aika jolloin 3D printterit tulevat korvaamaan tuotantolaitoksia ja tehtaita.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #21

Ihmiset tuppaavat yleensä jotain puuhaamaan kutsuttiinpa sitä työksi tai ei. Mieluiten tehtäisiin vain niitä mukavia "töitä" ja jätettäisiin ne ikävämmät tekemättä.

En jaksa uskoa, että maailma muuttuisi automatisaation ja digitalisaation seurauksena onnelaksi, jossa perustulo mahdollistaisi sen, että jokainen saisi halutessaan tehdä vain sitä, mikä häntä itseään sattuu huvittamaan, eikä ikäviä töitä enää olisikaan. Utopismia?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #23

En nyt tiedä kuinka utopiaa mutta tiedän kuitenkin että se mikä toiselle voi olla inhokki työ niin toiselle se on mieluista puuhaa. Alkuun voi toki olla haastavaa saada jokainen tekemään sitä väkisin määrättyä työtä mutta ajan kuluesda tuo tasoittunee kun ihmiset alkat löytämään paikkansa eikä heitä tarvitse pakottaa töihin, ja tietysti jos haluaa tehdä suurempaa hankintaa tai lähteä lomamatkalle niin se tarkoittaakin että lisäansiota onlisi saatava (myöskin on ihmisiä jotka haluavat omistusasunnon tai lapsia)

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #24

Perustulo on sen verran kiinnostava aihe, että se ansaitsisi oman blogikirjoituksensa. Onhan niitä ollutkin. Itselläni on kysymystä koskeva kirjoitelma vireillä. Jos säät jatkuvat kovin sateisina, saatan saada sen jopa julkaistua US-blogissa.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Pitäisi myös mahdollisimman pikaisesti alkaa näistä diipadaapaa uskontohommista globaalin elämänsiirtoon pitkin poikin galaksia. Siinä sitä olisi oikeaa jumalan sanaa levitettynä kaikille triljoonille autioille planeetoille. Ja jos siellä joku mikrobi sattuisi jalkoihin , niin olis sitten sekin sanan mukaan kaikille kansoille ;D Täältä pesästä on vaan lähdettävä, se vain on puhdas luonnon laki. Ps. En luota aurinkoon pidemmän päälle ;D

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Suunnittelet siis muuttavasi toiselle planeetalle muuhun galaksiin sen takia, että aurinko tekee Maan elinkelvottomaksi ;o Enpä minäkään aurinkoon luottaisi... ;)

Taitaa intergalaktinen matkailu jäädä kuitenkin skifiviihteen tasolle eikä sellaista mahdollisuutta tule ennen kuin aurinko tekee olon täällä tukalaksi. Saas nähdä. - Rohkenen kuitenkin ennakoida, ettei kukaan selviä siitä, kun taivas ja maa alkuaineineen ja kaikkineen mitä niissä on, kuumuudesta hajoavat. - Ei, vaikka muuta suunnittelisi. Ajankohtaa kukaan tuskin myöskään ennalta tietää. Sen varaan en siis paljoa laittaisi.

Eiköhän sanaakin jo ole julistettu kaikille kansoille, missä niitä asuu, kuten oli tarkoituskin. Siihen on tyytyminen.

Parempaa yhteiskuntaa aion täällä kuitenkin rakentaa, vaikka tietäisin lopun koittavan huomenna.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Niin, tod.näk. Olemme ainoa sivilisaatio tällä hetkellä galaksissa, joka edes teoriassa pystyy joskus tähtienväliseen matkailuun. Elämä ilmiönä haluaa vain elää, ja se haluaa käyttää meitä kukoistaakseen koko galaksissa. Siinä on se taivas, muusta en tiedä

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen
Atte Korhovuo

Pastafarina, voisin olla yhtämieltä useimmissa kohdissa pieniä vihvahde-eroja kohdissa 4 ja 5 kuitenkin.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Maanpuolustus: Mitä Jeesus sanoisi tarkk'ampujalle, jonka tähtäimessä on vihollisen pää?

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Hypoteettinen kysymys - mutta ihan hyvä!

Jeesuksen vastaus riippuisi todennäköisimmin siitä, mikä olisi tarkk'ampujan hengellinen tila, ts. olisiko tämä jo kristitty vai ei. Päättelen tämän siitä, että Jeesus tähtää ensisijaisesti siihen, että ihminen heräisi hengellisesti ja tulisi iankaikkisesti autuaaksi. Tämän rinnalla kysymys maanpuolustuksesta ja sotilaan velvollisuudesta on toissijainen.

Mutta jos oletetaan, että ampuja olisikin jo kristitty, ja asiaa tarkastellaan puhtaasti ajallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja sekä ampuja että kohde olisivat sotilaita, Jeesus saattaisi sanoa ampujalle jotain sen suuntaista, että tee tehtäväsi tunnollisesti ja ammu kuolettavan tarkasti, mutta älä kuitenkaan vihaa kohdettasi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Vaikka Jeesus siis tietäisi, että sekä ampuja että uhri olisivat syvästi Häneen uskovia kristittyjä ; kristillinen murha on siis sotatilan aikana sallittu, mikäli Jeesukseen uskova kertalaukauksella onnistuu tappamaan uskonveljen ?

Viides käsky : Älä tapa.

"Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne , rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa." ( Room.12:19)

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #13

5. käsky koskee yksityistä ihmistä. Esivallalla on kuitenkin oikeus rangaistuksena tappaa tai muuten rangaista ja rangaistuksilla uhata pahantekijöitä.

Yksityinen ihminen ei siis saa ottaa oikeutta omiin käsiinsä vaan uskoa oikeudenmukaisen rangaituksen langettaminen ja toimeenpano ja näillä uhkaaminen esivallalle (jonka kautta Jumala osoittaa vihansa). Näin toimiessaan esivalta suojelee yksityisiä ihmisiä muiden pahanteolta.

Sotilas, samoin kuin poliisi, palvelevat esivallan virassa eivätkä toimi yksityishenkilöinä. Esivallan virassa toimiessaan he puolustavat ihmisiä muiden pahanteolta ja yrittävät hillitä ja rajoittaa sitä. Tähän sisältyy myös maanpuolustus, joka on ns. oikeutettua sotaa. Kristillisen näkemyksen mukaan sota kuuluu Jumalan rangaistuksiin.

Kuvitteellisesta esimerkkitapauksesta vielä sen verran, että mikäli ampujan kohde on kristitty (uskon syvyydestä/määrästä riippumatta), hänen kannaltaan ajallinen kuolema on hengelliseltä kannalta katsoen autuas siirtyminen iankaikkiseen elämään. Mikäli kohde ei olisi kristitty, hänen kohdallaan tilanne olisi tietenkin kauhistuttava, iankaikkinen kadotus. Tämän asian kristitty sotilas jättää kuitenkin Jumalan tutkimattomien tuomioiden piiriin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #15

Niin, miekanhan Jeesus, Rauhanruhtinas, ilmoitti tuoneensa ihmiskunnalle.

On aivan käsittämätöntä, että kaikki kristityt eivät ymmärrä esittämääsi esivallan osuutta tappamisessa. Esimerkiksi Jehovan todistajat on jopa kokonaan vapautettu asevelvollisuudesta !

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #16

Jehovantodistajia ei kai yleensä lueta kristikuntaan kuuluviksi, koskapa kieltävät kristillisen käsityksen Jumalasta. Siitä riippumatta heidän vapauttamisensa asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksestakin on ongelmallinen yhdenvertaisuuden kannalta.

Esivalta ei tee väärin määrätessään asevelvollisuuden suorittamisesta ja sitä tukevasta siviilipalveluksesta. Se toteuttaa lähimmäisenraukkautta ja ns. kultaista sääntöä tällä tavoin suojelemalla ihmisiä ulkoiselta väkivallalta ja sillä uhkaamiselta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #17

Jehovan todistajat pitävät Raamattua Jumalan sanana.
He ovat Suomen kolmanneksi suurin rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta.

P.S. Kyllä esivallan Suomessa muodostavat kristityt ja esivalta on vapauttanut Jehovan todistajat asevelvollisuudesta . Voiko esivalta olla kuitenkin myös väärässä ?

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #19

Jehovantodistajilla on omia raamatunkäännöksiään, johon jakeita on käännetty Vartiotorniseuran määrittelemän opin mukaisesti. Ja vaikka käytettäisiin kristillisiäkin raamatunkäännöksiä, olennaista liikkeessä nähdäkseni kuitenkin on se, mitä Vartitorniseura opista määrää.

En tiedä, miten selittävät esim. Room. 13. luvun opetuksen esivallasta ja sovittavat toimintansa sen kanssa. Jotenkin oma toiminta lienee saatu harmoniaan sen kanssa.

Suomessa ja pohjoismaissa esivalta oli kauan kristillinen. Tämä edelleen heijastuu osasta lainsäädäntöä. Tuskintapa nykyisen kaltainen sosiaalivaltiomalli ja hyvinvointiyhteiskuntakaan olisi mahdollinen ilman luterilaista uskonpuhdistusta ja sitä seurannutta kansanopetusta, sosiaalieettistä yhteisvastuuta ja arvomaailmaa.

Kansanvaltaisessa järjestelmässä esivalta heijastelee väestön ja sen enemmistön maailmankatsomusta ja arvomaailmaa. Kovin kristillisenä sitä on mielestäni enää vaikea pitää.

Sinänsä esivallan ei mielestäni tarvitse olla kristillinen. Ei-kristillinen esivalta voi vallan hyvin täyttää tehtäväksä, kunhan se noudattaa luonnollista moraalilakia. Kristillinen esivalta näin epäilemättä tekisi haluisammin kuin ei-kristillinen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #22

Tuskinpa ei-kristillinen esivalta pystyy toimimaan " Jumala osoittaa vihansa"-periaatteella, mihin luonnollisen moraalilakisi ja toisen ihmisen tappamisen ilmoitat perustuvan.

En jatka enää tätä hedelmätöntä ja epäloogista keskustelua. Aamen ja kiitos.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #25

Kiitos kuitenkin hyvistä kommenteista.

Eikö esim. Neuvostoliitossa ja Kiinassa edelleenkin ole selkeästi ei-kristillinen esivalta. Kuitenkin niissä ainakin pääsääntöisesti on ymmärtääkseni sovellettu luonnollista moraalilakia, että suojeltaisiin kansalaisia muiden pahanteolta.

Sitä ei perustella "Jumalan vihalla", koska sellainen argumentti kuuluisi kristilliseen viitekehykseen. En blogikirjoituksessanikaan perustele mitään Jumalalla. Kaikki on pääteltävissä ilmankin. Laitoin "Jumalan vihaa" koskevan selvennyksen sulkeisiin kommenttiini vain osoittaakseni kristillisen tulkinnan esivallan toiminnalle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset