Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Paras maa meille suomalaisille

  • Hallitusohjelman SWOT-analyysi
    Hallitusohjelman SWOT-analyysi

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) perusporvarihallituksen ohjelmaan sisältyy ns. SWOT-analyysi. Sellaista yleensä sovelletaan yrityksiin ja muihin organisaatioihin, harvemmin valtioihin.

Valtiot ovat maantieteellisesti sidottuja omalakisia ja monimutkaisia kokonaisuuksia, jotka ovat enemmän tai vähemmän yhdentyneitä kansainväliseen järjestelmään ja maailmantalouteen. Ne eivät ole suoraan samastettavissa yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Valtion tai sen kansantalouden dynamiikan pelkistäminen nelikenttään on vähintäänkin haasteellista. Se edellyttää yleistyksiä ja yksinkertaistuksia. Ne taas voivat johtaa karkeisiin virhearviointeihin strategisessa päätöksenteossa.

Seuraavassa esitetään kuitenkin vaihtoehto hallitusohjelman suppealle SWOT-analyysille. Olen merkinnyt lihavoituna välttämättöminä pitämiäni täydennyksiä ja []-hakasulkeisiin poistoja. Täydennykset paikkaavat olennaisia puutteita sekä selventävät syyn ja seurauksen logiikkaa ja liittävät niitä osaksi laajempaa toimintaympäristöä. Poistetut kohdat ovat harhaanjohtavia, yksipuolisia tai virheellisiä tulkintoja.

Sikäli kuin hallitusohjelman SWOT-analyysi vastaa hallituksen tulkintaa todellisuudesta, seuraavan vaihtoehtoisen esityksen perusteella voi arvioida hallituksen tulkintoja ja sitä missä määrin ne vastaavat todellisuutta.

VAHVUUDET (sisäiset)

  • Suomi on edelleen maailman vauraimpia maita sekä maailman neljänneksi kilpailukykyisin ja Euroopan kilpailukykyisin maa (2014). Suomi on osaava, sisukas, tasa-arvoinen ja ratkaisukeskeinen hyvinvointiyhteiskunta sekä äitiydelle ja naisen asemalle edelleen parhaita maita.
  • Historian perintönä on moraalista pääomaa, jonka lähtökohdat ovat luterilaiseen uskonpuhdistukseen perustuvissa arvoissa ja siitä alkaneessa kansansivistystyössä. Ne loivat perustan kansallisen identiteetin rakentumiselle, kansalaissodan jälkeiselle yhteiskuntasovulle sekä sotien ja jälleenrakennuksen aikana vahvistuneelle yhteisvastuulle ja myöhemmälle konsensukselle.
  • Meillä on vapaa lehdistö, vahva ja toimiva demokratia ja kansalaisyhteiskunta. Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita. Hallinto on luotettava, instituutiot ja korkeatasoinen infrastruktuuri toimivat. Byrokratia on vähäistä. Näistä syntyvät vakaus ja sisäinen turvallisuus.
  • Suomi on harvaan asuttu ja hiljainen maa. Suomessa on puhdas [ympäristö] luonto ja runsaat [luonnonvarat] biomassa- ja vesivarat sekä vaihtelevat luonnonolot. Koulutustaso on edelleen korkea, samoin teknologinen osaaminen. Suomi on luovien alojen, bio- ja ympäristöteknologian sekä laivanrakennusteollisuuden kärkimaita. Suomalaiset ovat maailman innovatiivisimpia, rehellisimpiä, luotettavimpia ja työntekijöinä parhaita. Suomessa on yrittäjämyönteinen ilmapiiri, matala yhteisöverokanta, kohtuullinen hintataso ja kohtuulliset vuokra-asumiskustannukset sekä puhtaat elintarvikkeet ja hyvä elintarviketurvallisuus.
  • Suomalaiset ymmärtävät, että kriisin keskellä on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja, kunhan ne toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
  • [Suomella on kyky ja mahdollisuudet investoida uudistumiseen. Tämän edellytyksenä on, että julkisen talouden velkaantuminen pysähtyy ja Suomen vaihtotase vahvistuu.]

HEIKKOUDET (sisäiset)

  • Suomi kärsii talouskasvun pysähtymisestä ja suurtyöttömyydestä, joka alentaa verotuloja, lisää julkisia menoja ja heikentää kotimaista kysyntää, sekä näistä johtuen valtion velkaantumisesta. Tämä taas johtuu paitsi vientisektorin kapeudesta ja elinkeinorakenteen muutoksesta, myös ns. Kiina-ilmiöstä ja hiilivuodosta korkean verotuksen, työvoimakustannusten ja ympäristönormien takia, paperin kysynnän laskusta ja tehtaiden sulkemisesta digitalisoitumisen takia, Nokian kannattavuuden romahduksesta ja kotimaisen tuotannon loppumisesta ja telakkayhtiöiden ongelmista kilpailijamaiden tuotantotukien takia.
  • Omien energiavarojen niukkuus ja riippuvuus tuontienergiasta.
  • Suomen taloutta ja kilpailukykyä hankaloittavat pitkällä aikavälillä suurten ikäluokkien eläköityminen, väestön [ikääntyminen] ikärakenteen muutos perhekoon pienentymisen takia ja huoltosuhteen nopea heikkeneminen.
  • Kasvavat terveysriskit: suomalaiset ovat Pohjoismaiden lihavin kansa: yli puolet on ylipainoisia, aikuisiän diabetes sekä masennus ja muut mielenterveysongelmat yleistyvät. Suomalaiset ovat eniten kahvia juova ja eniten makeisia mutta vähiten hedelmiä syövä kansa. Suomi on alkoholikuolemien, -sairauksien ja -myrkytysten kärkimaita, mikä johtuu runsaasta alkoholinkulutuksesta ja humalahakuisesta ongelmakäytöstä.
  • Heikot sosiaaliset taidot: suomalaiset ovat eniten henkirikoksia tekevien ja Euroopassa eniten itsemurhia tekevien kansojen joukossa (vaikka ovatkin muita onnellisempia).
  • Suomen kilpailu- ja riskinottokyvyn heikkeneminen hidastavat investointeja ja kaventavat tuotantorakennetta. Vientialaa rasittaa taitamattomuus markkinoinnissa, verkostoitumisessa, brändäyksessä ja asiakaskeskeisessä palvelussa.
  • [Suomen jäykät rakenteet, byrokratia, ylisääntely, normitus ja työmarkkinoiden jäykkyydet pahentavat nykytilannetta.]
  • [Jäykkyyksistä] Viennin heikkoudesta ja talouskasvun pysähtymisestä seuraa alueiden ja ihmisten sosiaalista ja taloudellista eriarvoistumista, kasvavia varallisuus- ja terveyseroja, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja huono-osaisuuden kasautumista yli sukupolvien.
  • Työikäisen väestön koulutustaso on laskemassa, mikä uhkaa talouskasvulle välttämätöntä suomalaista osaamista.
  • Luonnonmukaisen avioliittoinstituution rapautuminen ja perheiden hajoaminen alentaa syntyvyyttä sekä lisää lasten ja nuorten identiteetti- ja sosiaalisia ongelmia, mikä heijastuu koko yhteiskuntaan.
  • [Muutosvastarinta] Moraalinen taantuma, itsekeskeisyys ja arvojen koveneminen, yhteistyöhaluttomuus ja -kyvyttömyys, vastakkainasettelu, [vastuun ulkoistaminen, apatia, uudistumiskyvyttömyys, johtajuuden puute] esimiestaitojen puute, projektijohtamisen ja tiimityöskentelyn heikkous sekä luottamuksen horjuminen poliittiseen päätöksentekoon poliitikkojen taloudellisten sidosten takia, lyhytnäköinen eturyhmäajattelu ja julkisten palveluiden ja omaisuuden yksityistäminen heikentävät yhteiskunnan eheyttä, keskinäistä luottamusta ja vaikuttavat kielteisesti Suomen kokonaistilanteeseen. Työelämän ongelmat ja lisääntyvät terveysriskit heikentävät työssä jaksamista ja tuottavuutta sekä lisäävät työkyvyttömyyttä ja sosiaali- ja terveydenhuoltokustannuksia.

MAHDOLLISUUDET (ulkoiset)

  • Suomella on arvostettu asema rauhanturvaajana ja -välittäjänä ja sotilasliittoihin kuulumattomana EU- ja Pohjoismaana. Suomi on [hyvämaineinen,] pieni ja ketterä maa, jolla on kyky tarjota ratkaisuja maailman ongelmiin sekä kyky ja mahdollisuudet investoida uudistumiseen.
  • Puhdas luonto ja erityiset luonnonolosuhteet luovat mahdollisuuksia paitsi metsien ja luonnon hyötykäytön lisäämiselle myös kehittää Suomea ekologisen matkailun kohdemaana.
  • Maailman talouden kasvu, kansainvälisyys, vapaakauppa ja teknologian kehitys avaavat Suomelle mahdollisuuksia. Korkean teknologian yritykset ovat houkuttelevia kohteita ulkomaisille sijoittajille. Suomi on turvallinen ja houkutteleva toimintaympäristö ulkomaisille yrityksille.
  • Kykenemme hyödyntämään maailman megatrendejä, joita ovat mm. urbanisaatio, väestörakenteen muutos, ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu ja teknologian kehitys. Vahvuuksiamme ovat esimerkiksi biotalous, puhtaat teknologiat, uusiutuvan energian tuotanto ja digitalisaatio. Internet avaa mahdollisuuksia etenkin luovan alan tekijöille tavoittaa uusia yleisöjä ja rahoittajia Suomen ulkopuolelta.
  • Suomi on osa EU:n sisämarkkinoita ja myös sijainti Venäjän luotettavana naapurimaana on mahdollisuus taloudelle. Suomen maantieteellinen sijainti suojaa monien kielteisten ilmiöiden leviämiseltä mutta toisaalta mahdollistaa hyvät yhteydet kasvaville markkinoille Aasiaan ja ilmastonmuutoksen seurauksena arktisten alueiden ja Koillisväylän vastuulliseen hyödyntämiseen.

UHAT (ulkoiset)

  • Kansainvälisen turvallisuusympäristön muutos sekä Venäjän epäsuotuisa kehitys, EU:n ja Naton Venäjää haastava laajentuminen ja voimapolitiikan paluu sekä tämän seurauksena Yhdysvaltain ja EU:n Venäjä-suhteiden kiristyminen ja molemminpuoliset pakotteet heijastuvat Suomen ja Venäjän väleihin ja luovat epävakautta. Ukrainan kriisi saattaa kärjistyä ja levitä sekä jännite ja vastakkainasettelu lähialueellamme lisääntyä Venäjän ja Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon ja aktiivisuuden lisääntymisen takia.
  • Syntyy uudenlaisia turvallisuusuhkia, kuten kansainvälistä terrorismia, kyberuhkia, pandemioita ja rajat ylittävää rikollisuutta.
  • Ylikansallisten suuryritysten kasvu, veronkierto, normien pakoilu ja muu epäeettinen toiminta valtioiden valvonnan ulottumattomissa sekä kehittyvien maiden nousevien talouksien sosiaalisesti ja ekologisesti kestämätön kasvu ympäristön ja työntekijöiden oikeuksien kustannuksella heikentää EU:n taloudellisia mahdollisuuksia: Eurooppa ei pysty vastaamaan kiristyvään kansainväliseen kilpailuun, mikä heikentää talouskehitystä ja johtaa talouksien hiipumiseen. Kansainvälisen talouden ja euroalueen kriisit vaikuttavat Suomeen erityisen kielteisesti.
  • Elintasoerot, konfliktit, humanitääriset kriisit ja väestönkasvu aiheuttavat jakolinjoja, muuttoliikettä ja eriarvoistumista.
  • Hallitsematon maahanmuutto ja pakolaisvirta sekä maahanmuuttajaryhmien eristäytyminen ja kotoutumisongelmat uhkaavat myös Suomea.
  • Ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyvät ongelmat, kuten ilmastonmuutos haittavaikutuksineen ja yksipuolisine päästövähennyksineen, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön saastuminen esimerkiksi Itämeressä tai öljyonnettomuus Suomenlahdella vaarantavat luonnon hyödyntämismahdollisuuksia ja haastavat myös Suomea. Ydinonnettomuuden riski omista ja lähialueen ydinlaitoksista uhkaa puhdasta luontoamme ja pohjavesivaroja sekä näiden hyödyntämismahdollisuuksia ja turvallisia elinolosuhteita.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Petteri Hiienkoski

Kiitos linkistä! Tämä jatkaa keskustelua aiheesta - toivottavasti syventäen hallitusohjelman esitystä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"Suomi on harvaan asuttu ja hiljainen maa. Suomessa on puhdas [ympäristö] luonto ja runsaat [luonnonvarat] biomassa- ja vesivarat sekä vaihtelevat luonnonolot. Koulutustaso on edelleen korkea, samoin teknologinen osaaminen. Suomi on luovien alojen, bio- ja ympäristöteknologian sekä laivanrakennusteollisuuden kärkimaita. Suomalaiset ovat maailman innovatiivisimpia, rehellisimpiä, luotettavimpia ja työntekijöinä parhaita. Suomessa on yrittäjämyönteinen ilmapiiri, matala yhteisöverokanta, kohtuullinen hintataso ja kohtuulliset vuokra-asumiskustannukset sekä puhtaat elintarvikkeet ja hyvä elintarviketurvallisuus."

Swot analyysi kuvaa aika osuvasti todellista todekkisutta riippuen mitä analyysin luettololla haetaan ja miten sisältö tulisi tulkita. Ainoa löytämäni poikkeaavuus on yllä lainaamani kohta jona taitaa kuvata Suomalaista haavemaan pilvilinna-päiväunta kuin realistista tilannetta... toivotaanpa siis että lainaamani pätkä toteutuu yhteisvoimin.

Todellisuutta kuvaavammin:
Suomi on harvaan asuttu ja äänetön maa. Suomessa on vielä puhdas luonto ja runsaat hyödyntämättömät luonnonvarat sekä vaihtelevat luonnonolot. Koulutustaso enimmäkseen on edelleen korkea, samoin osan kansan teknologinen osaaminen. Suomi on tuleva luovien alojen, bio- ja ympäristöteknologian sekä laivanrakennusteollisuuden kärkimaita. Suomalaiset ovat maailman innovatiivisimpia, erirehellisimpiä, eriluotettavimpia ja omasta mielestään työntekijöinä parhaita. Suomessa on tavoitteena yrittäjämyönteinen ilmapiiri, matala yhteisöverokanta, kohtuullinen hintataso ja kohtuulliset vuokra-asumiskustannukset sekä taantuvat puhtaat elintarvikkeet ja hyvä elintarviketurvallisuus.

Toimituksen poiminnat