*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Hallituksen linja Kreikan tukipakettiin ihmetyttää

  • Euro on poliittinen projekti.
    Euro on poliittinen projekti.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen linja eurokriisin hoidossa on ristiriitainen.  Ohjelmassaan Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen.  Tämä on ollut myös ulkoministeri Timo Soinin (ps) kanta. Mutta onko se sitä enää?

Perjantaina (10.7.) esillä olleessa ehdotuksessa tukipaketin suuruus oli 53,5 miljardia euroa. Vielä tuolloin Soinin mukaan sen hyväksyminen olisi Suomessa täysin mahdotonta, vaikka esimerkiksi Saksa ja Ranska suostuisivat tähän.

– Tällaiset summat, mistä nyt puhutaan, olisivat selvää vastuun kasvattamista. Ei siitä millään sanakikkailulla pääse eroon, totesi Soini yksiselitteisesti Ilta-Sanomille.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) sopi kuitenkin maanantaina (13.7.) euromaiden kokouksessa Brysselissä  ehdoista, jotka täytettyään Kreikan kanssa voidaan aloittaa neuvottelut yli 80 miljardin euron lainapaketista seuraavan kolmen vuoden ajalle.

Miten ministeri voi sopia edes mahdollisuudesta, että neuvottelut uudesta, järjestyksessään jo kolmannesta, tukipaketista aloitettaisiin, ellei Suomen vastuita oltaisi valmiita kasvattamaan? – Tuskinpa Stubb ilman hallituksen ja suuren valiokunnan valtuuksia on tällaisesta neuvotellut ja sopinut. 

Ratkaiseva päätös on ilmeisesti kabineteissa jo tehty, vaikka Suomen kansalle, jonka kustannuksella taas suhmuroidaan, ei siitä ole kerrottu. Pelkäänpä, että jäljellä lienee enää poliittinen teatteriesitys: nähdään, miten Soini "kääntää takkinsa pikavahtia" ja selittää mustan valkoiseksi ja valkoisen mustaksi.

Jos itsensä pettää, kuka jää jäljelle? – Mutta jospa petoksen kohteena ovatkin vain äänestäjät, joita ei enää tarvita...

Vaikka uusi jättilaina Kreikalla onkin tarkoitus myöntää Euroopan vakausrahaston EVM:n kautta eikä kahdenvälisesti, Suomi vastaa siitä omalla rahoitus- ja takausosuudellaan. EVM jakaisi markkinoilta lainaamaansa rahaa, mistä euromaat osaltaan vastaavat. Jos EVM lainaa Kreikalle heikommilla ehdoilla kuin se markkinoilta itse saa rahaa ainakin väliin jäävä erotus kirjautuu tappioiksi. Ellei Kreikka kykene maksamaan lainaa takaisin, riskit realisoituvat. Uskooko Sipilän hallitus todellakin Kreikan lainanmaksukykyyn ja -haluun?

Pidettiinpä Kreikalle nyt asetettuja ehtoja, joihin sen olisi sitouduttava ennen lainaneuvotteluja, miten tiukkoina tahansa, ei se muuta sitä, että kysymys on Suomen riskien ja vastuiden kasvattamisesta. Tällaiseen lainapakettiin suostuessaan, siihen ei voi saada edes vakuuksia, kuten edellinen hallitus järjesti kahdenväliselle Kreikka-lainalle.

Noin viikko sitten pääministeri Sipilä ei sulkenut pois kolmatta Kreikan tukipakettia. Hänen mukaan Suomen vastuut eivät kuitenkaan saa kasvaa, jos uudesta tukiohjelmasta päästään sopuun.

– Sen puitteissa, mitä sinne EVM:ään on pääomaa on maksettu, Suomen vastuut eivät kasvaisi, Sipilä väänteli.

Euroryhmän ministerien päästyä sopuun lainaohjelman aloittamisen ehdoista, pääministeri aloitti sanakikkailunsa. Hän ei sanonut, että Suomen vastuut olisivat kasvamassa. Sen sijaan hän myönsi, että Suomen Kreikka-riskit kasvavat joka tapauksessa.

Suomi aloitti Kreikan vakuudettoman tukilainoituksen Keskustan edellisellä pääministerikaudella. Se päättyi puolueen osalta murskatappioon eduskuntavaaleissa 2011. Viime kevään vaalit Keskusta voitti muutettuaan sitä ennen kantansa kriisimaiden tukilainoitukseen kielteiseksi.

Puheenjohtaja Sipilä pysyi kriittisellä kannalla vielä hallitusneuvotteluissa. Hallitusvaltaan päästyään Keskusta on kuitenkin taas sujuvasti palaamassa alkuperäiselle linjalleen lainoittaa Kreikkaa vakuudettomasti veronmaksajien kustannuksella. Sellaista kansanvaltaa Keskusta suomalaisille äänestäjilleen tarjoaa.

Perussuomalaisten kommentit ovat olleet ristiriitaisia. Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala vaatii puolueensa lähtöä hallituksesta mikäli Kreikalle myönnetään kolmas tukipaketti.

– Jos hallituksen enemmistö kannattaa tukipakettia, mielestäni perussuomalaisten olisi siinä tapauksessa parempi jättäytyä pois hallituksesta, Saarakkala sanoi Iltalehdelle. Hänen mukaansa koko prosessiin ei pitäisi lähteä lainkaan mukaan.

Samalla kannalla on puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen. Hänenkin mukaansa perussuomalaisten tulisi lähteä hallituksesta, jos Kreikkaa päätetään tukea. Torjuvalla kannalla on myös puolueen entinen kansanedustaja, päätoimittaja Reijo Tossavainen US-blogissaan: EVM-rahoitus tarkoittaa vastuiden kasvattamista. Siksi ei!

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan puolue kuitenkin jatkaisi hallituksessa mahdollisesta kolmannesta Kreikka-paketista huolimatta, jos hallitusohjelman asettamissa raameissa pysytään. Pysyykö suunnitteilla oleva tukipaketti hänen mukaansa hallitusohjelman raameissa jäi kuitenkin epäselväksi. Ehkä raameissa pysymiseksi tarvitaan takink... silmänkääntötemppu ennen sitä.

Sitä saa mitä tilaa vai saako?

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset