Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Enää KD yksin vastustamassa Kreikka-lainoituksen jatkamista!

  • Enää KD yksin vastustamassa Kreikka-lainoituksen jatkamista!

Ei voi kuin ihmetellä MTV-ohjelmassa puoluejohtajat SuomiAreenalla esiintyneiden poliitikkojen näkemyksiä Kreikan tukilainoituksesta vielä heinäkuussa 2015.

Hallituksen toimintalinjan ja tavoitteiden epäselvyyden ja ristiriitaisuuden takia kuvaavaa on se, ettei yksikään hallituksen "johtavista" puoluepampuista itse iljennyt edes esiintyä ohjelmassa. Mitä tämä kertoo heidän asenteestaan suomalaista kansanvaltaa kohtaan?

Tukilainoittamiseen kantaansa vaalivoiton jälkeen sukkelasti muuttanut kepulaispääministeri Juha Sipilä oli lähettänyt paikalle Olli Rehnin. Ratkaisu oli tavallaan ”ymmärrettävä”: poliitikkona kokematon Sipilä lienee hallituksessakin Rehnin ohjailtavana. Rehn taas on entisenä EU-komissaarina Kreikan aiempien lainapakettien pääarkkitehteja.

Se, ettei edes persujohtaja Timo Soini – joka vuosikausia on äänekkäästi vastustanut tukipaketteja ulkomaita myöten – rohkene enää ulkoministerinä esiintyä edes julkisuudessa johtuu epäilemättä siitä, että hän näyttää oman ja puolueensa ministerinsalkkujen takia luopuneen keskeisimmästäkin vaalilupauksestaan eli lopettaa järjetön ns. bail-out tukipolitiikka. Säälittävää!

Kokoomusjohtaja Alexander Stubbin tilalla esiintyneen Sanni Grahn-Laasosen selitys, jonka mukaan Stubb olisi jäänyt pois sen takia, että hänen piti valmistella huomista euroryhmän kokousta, ei vaikuttanut uskottavalta. Se on yhtä epäuskottavaa kuin muutkin kokoomusjohtajan pinnallisen selfie-imagon muutosyritykset. Milloin Stubb ei aiemmin olisi muka työnsä takia ehtinyt esiintyä julkisuudessa – oli hän sitten ulkoministeri tai pääministeri?

Oppositiopuolueiden johtajat – kridejä lukuun ottamatta – valittivat Suomen toimineen joustamattomasti vaatiessaan Kreikalta muka liian "tiukkoja" ehtoja uudelle lainapaketille. Varsinkin RKP:n Carl Haglund tuntui olevan erityisen huolissaan Suomen maineesta osoittaen näin sitä perinteistä kansallista itsetuntoa ("mitähän ne meistä nyt ajattelee"). 

Vasemmistojohtajat perustelivat tukilainoituksen jatkamista vetoamalla kreikkalaisten kurjuuteen, ikään kuin tämäkään tukilaina sitä vähentäisi. Kolmas lainapaketti menee Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin Kreikka-lainojen maksuun.

Erityisen kärkkäästi sitä, että lainaehtona Kreikalta edellytetään sitoutumista taloutensa rakenteelliseen uudistamiseen, vastusti vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Epäilemättä hän haluaisi, että Syrizan vasemmistohallitus Kreikassa voisi helpottaa ihmisten arkea niin, että nämä voisivat jatkaa elämäänsä euromaiden veronmaksajien kustannuksella.

Perustellessaan jatkuvaa lainarahan syytämistä kreikkalaisille pisimmälle meni vihreiden Ville Niinistö: hänen mukaansa lainoittamista pitää jatkaa sen takia, ettei Kreikka eroasi euroalueesta tai Euroopan unionista ja liittoutuisi Venäjän kanssa. Kuinka paljon viherjohtaja on Venäjä-fobiansa takia vielä valmis syytämään rahaa Kreikalle tämän estämiseksi? Niinistö tuntui olevan halukas antamaan Kreikalle lainojakin jo anteeksi, vaikka siitäkään ei olisi mitään käytännön hyötyä nykytilanteessa. Pikemminkin päinvastoin.

Demarijohtaja Antti Rinteen suhtautuminen tukilainoituksen jatkamiseen kuitenkin poukkoili. Epäjohdonmukaisuus johtunee hänen edeltäjänsä torjuvasta kannasta vakuudettoman lainoituksen jatkamiseen ja Suomen vastuiden lisäämiseen. Rinne olisi halunnut antaa Kreikalle vielä mahdollisuuden uuteen lainapakettiin, jos se sitoutuisi esitettyihin lainaehtoihin. Ihmettelen demaripomon sinisilmäisyyttä varsinkin kun ex-komissaari Rehn muistutti, että samojen lainaehtojen täyttämistä on Kreikalta vaadittu aiemmissa lainapaketeissa useiden vuosien aikana.

Niinpä kun toimittaja kysyi, ketkä olisivat Kreikan euroeron eli Grexit kannalla, ainoastaan KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen nosti kätensä. Kaikki muut näyttivät olevan valmiit jatkamaan tukipolitiikkaa – myös persut!

Räsänen myönsi, ettei Grexit sinänsä olisi myönteinen asia: se myös edellyttää EU:lta hallitun tukiohjelman, jolla kreikkalaisia autetaan siirtymävaiheessa. Se olisi euroalueen kannalta kuitenkin vähiten huono vaihtoehto. Räsäsen mukaan se on nähty, ettei tilanne tukilainoitusta jatkamalla ainakaan parane. Grexit ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että Suomi sen takia menettäisi saatavansa Kreikalta ja Suomen riskit realisoituisivat, toisin kuin muut oppositiojohtajat pelottelivat.

Kauppa- ja teollisuusministeri Rehn osoitti sekä poliittista kyvyttömyyttään että haluttomuuttaan toteamalla, että Kreikan euroero on kiinni kreikkalaisista itsestään. Ikään kuin Suomella ja muilla euromailla ei muka olisi keinoja vaikuttaa tähän ratkaisuun. Samaan aikaan ollaan kuitenkin tekemässä taas useiden kymmenien miljardien eurojen edestä päätöksiä, joilla jatkettaisiin lainarahan pumppaamista konkurssikypsän ja talouskurimuksessa kituuttavan maan pitämiseksi euroalueessa. Hinnalla ei tunnu olevan väliä, kunhan ei ole omista vaan veronmaksajien varoista kysymys.

Hölmöläisten hommaa, joka tuntuu taas jatkuvan, vaikka jo edellisen hallituksen aikana siihen piti saada loppu!

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ulos tästä mafiatoiminnasta on päästävä. Kreikka ei pysty maksamaan lainojaan, miksi siis niitä lainoja entisestään mennään lisäämään?
Luovutaan saamattomista saatavista ja lopetetaan lisärahoitus. Keskitytään omien velkojemme hoitoon.

Petteri Hiienkoski

En näe mitään järjellisiä perusteita sille, että tukilainoitusta jatketaan vuodesta toiseen ja kreikkalaisten hätää vain lisätään.

Käsitykseni mukaan Kreikan tulee itse laittaa taloutensa kuntoon oman valuuttansa turvin. Euroryhmän tai ns. troikan ylhäältä määräämänä se ei onnistu. Sillä ei näet ole legitimiteettiä, oikeutusta kreikkalaistenm silmissä.

Kreikan lainojen maksuehdoissa on euroryhmä tietääkseni jo joustanut eivätkä ne ole esteenä Kreikan talouden kuntoon saattamiselle. Kun maan talous Grexin jälkeen palautuu kasvu-uralle, lainojen osuus maan BKT:sta alkaa nopeasti näyttämään aivan muulta kuin miltä se nyt näyttää.

Kysymys lainojen aneeksiantamisesta ei näin ollen ole edes ajankohtaista lähivuosiin.

Jos Kreikka joskus saa ataloutensa "eurokuntoon" paluuta voidaan harkita uudestaan.

Onko Kreikan tukilainoituksen jatkamisesta tullut euroidealisteille pakkomielle ja elämää suurempi arvovaltakysymys, minkä takia kreikkalaiset joutuvat kärsimään ja euromaiden veronmaksajat tämän maksamaan?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Mutta, Hiienkoski. Kreikka kun ei halua itseään takaisinmaksukuntoon kun Eurosossua pukkaa pyytämättäkin. Ja suomalainen on tyytyväinen, kun häntä ulkomaalainen selkään taputtaa..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset