Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Hallituksilla ei varmasti ole mitään tekemistä ydinvoimalan kanssa - eihän?

  • Venäläisvalmisteisella ydinvoimalalla ei ole mitään tekemista politiikan kanssa vaikka pääomistaja on Rosatom (Kuva: Fennovoima)
    Venäläisvalmisteisella ydinvoimalalla ei ole mitään tekemista politiikan kanssa vaikka pääomistaja on Rosatom (Kuva: Fennovoima)

Kauppa- ja teollisuusministeri Olli Rehn on toistuvasti luvannut, että valtiovalta voi tarvittaessa auttaa Fortumia venäläisten valtionyhtiöiden Gazpromin ja Rosatomin kanssa mahdollisesti tehtävässä vesivoimakaupassa.

Torstaina hän matkusti Moskovaan ja keskusteli Venäjän varapääministeri Arkadi Dvorkovitš muun muassa Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.  

Molemmat ministerit julkisesti ilmoittavat, etteivät Suomen ja Venäjän hallitukset puutu ydinvoimahankkeen neuvotteluihin, vaikka voisivatkin. Asia on tietenkin niin ja sillä selvä. Hallitukset eivät varmasti puutu millään tavalla näihin neuvotteluihin. Eivät siis todellakaan missään tapauksessa – eivät edes vähän. Eiväthän?

Sillä, että Rehn matkusti Moskovaan ja ministerit tapasivat ja siinä sivussa vähän keskustelivat tästäkin asiasta, ei myöskään ole mitään tekemistä voimalahankkeen ja siihen liittyvien neuvottelujen kanssa.

Kaikkein merkityksettömintä hankkeesta käytävien neuvottelujen kannalta on sillä, että Rehn ja Dvorkovitš totesivat kokouksessaan, että Fennovoiman hanke on kansallisesti tärkeä molemmille maille ja hallitukset tekevät kaikkensa sen onnistumiseksi. Vaikka hallitukset tekevät kaiken hankkeen toteutumiseksi, ne eivät puutu siihen ja siitä käytäviin neuvotteluihin. 

Millään toimilla, joista Suomen hallitus mahdollisesti sopii Fortumin johdon kanssa, ei ole mitään tekemistä Fennovoiman hankkeen kanssa. Ei, vaikka valtiolla onkin Fortumissa osake-enemmistö. 

Vielä vähemmän hankkeeseen vaikuttaisi mitkään Venäjän hallituksen mahdolliset keskustelut Rosatomin ja Gazpromin johdon kanssa, vaikka nämä ovatkin valtionyhtiöitä.

Kaikki mahdolliset kuviteltavissakin olevat yhteydenotot ja keskustelut hallitusten ja yhtiöiden edustajien välillä ovat silkkaa yhteensattumaa eivätkä ne liity mitenkään Fennovoiman hankkeeseen. Puhumattakaan, että niillä olisi jokin syy- ja seuraussuhde toistensa kanssa. 

Fennovoiman ydinvoimalahankehan on puhtaasti kaupallinen hanke eikä politiikalla ole mitään tekemistä sen kanssa. Venäjän hallituksella ei ole pienintäkään poliittista motiivia ydinvoimalahankkeelle. Vielä vähemmän sillä on turvallisuuspoliittisia tai strategisia tarkoitusperiä sille, että Suomeen, lähelle Ruotsin rajaa, rakennettaisiin venäläinen 1200 megawatin ydinlaitos, jota ylläpitävässä yhtiössä Venäjän hallituksen ohjauksessa oleva Rosatom olisi pääomistaja. Eihän nyt politiikalla ja energiantuotannolla ainakaan Venäjälle ole edes koskaan ollut mitään tekemistä toistensa kanssa.

Suomen hallituksella ei ole osaa eikä arpaa ydinvoimalaitoksen omistussuhteiden ja rakennusluvan myöntämisen kanssa, kunhan yhtiölle annettu omistusehto ja määräaika vain täyttyvät. Tai voidaan niistä ehdoista ja aikarajoista joustaa, jos löytyy juridinen porsaanreikä. Ja löytyyhän se, jos ylivelkaantuneiden euromaiden lainoittamiseenkin sellainen EU:ssa löydettiin, vaikka perussopimukset sen kielsivät! Mutta politiikalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Ei!

Rakennuslupaa lukuun ottamatta julkinen valta ei mitenkään puutu, saati millään tavoin asetu takaamaan Fennovoiman ydinvoimalaa, sen rakentamista tai ylläpitoa. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. Ei, kerta kaikkiaan ei.

Ydinvoimalahanke perustuu yksinomaan osakkaiden liiketaloudellisiin ratkaisuihin, joihin julkinen valta ei mitenkään puutu – ei missään vaiheessa. Eihän?

Politiikka ei ole mahdollisen taidetta, vaan mahdottoman taidetta. Ihmeellisintä siinä on se, ettei sitä koskaan tehdä omalla riskillä. Riski jakautuu aina niin leveälle, ettei sitä kukaan edes huomaa, kun se realisoituu. Ja jos huomaakin, siihen menee sen verran aikaa, että poliitikko ehtii luikkia muihin tehtäviin vaikkapa EU:hun.

Äänestäjän muisti voi olla hyvä – mutta onneksi se on niin kovin lyhyt!

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Suomessa on energiantuotannon vaje, Suomi ei tule toimeen Suomessa tuotetulla energialla, Suomi on riippuvainen muualta tuotavasta energiasta. Sen pitäisi olla myös Suomen valtion huolenaihe.

Ongelma tällä hetkellä on se että sähköenergia on hyvin halpaa. On varsin kummallista että on tällainen ongelma, mutta se on kyllä ongelma siinä mielessä että näillä energian hinnoilla voimalakapasiteetin rakentaminen Suomeen ei oikein ole taloudellisesti kannattavaa.

Voimalahankkeille ei oikein löydy rahoittajia yksityiseltä sektorilta normaaleilla kaupallisilla ehdoilla. Valtio tukee voimakkaasti ns. vihreää energiaa, mikä onkin kannattavaa valtion panostusten avulla. Tämän "vihreän" energian rinnalle pitää kuitenkin rakentaa sellaista voimalaitoskapasiteettia joka tuottaa sähköä myös talvella, kun aurino ei paista, eikä tyylimylly pyöri. Nämä valtion subventoimat vihreät voimalat eivät siis poista tarvetta rakentaa konventionaalista energiantuotantoa, vaikka ne voivatkin tuulisella säällä ja aurinkoisella ilmalla korvata osan energiantuotannosta, aiheuttaen sen että normaalin energiatuotannon hyötysuhde pienenee ja juuri se voi olla se tekijä joka tekee normaalin voimalan rakentamisen kannattamattomaksi.

Jos käy niin ettei Suomeen rakenneta tarpeeksi normaalia voimalakapasiteettia kaupallisella pohjalla, maamme jää sähköntuotannossa tuontienergian varaan ja jos tuontienergiaa ei ole, tai se on kallista, eikä aurinko paista tai tuulimylly pyöri, pyörät Suomessa pysähtyvät ja kodit kylmenevät. Se on riski.
----------

Kun tilanne on tämä ja kun Suomen valtio ei voi lähteä rahoittamaan konventionaalisen voimalaitoskapasiteetin rakentamista Suomeen, on kummallista ettei Putinin omista syistään tarjoamaa rahoitusta hyväksytä Suomessa.

Jos tilanne on se ettei ydinvoiman rakentaminen Suomeen ole taloudellisesti kannattavaa ja Venäjän valtio haluaa kantaa osaltaan kannattamattomasta tuotannosta syntyvän taloudellisen riskin, niin miksei sen annettaisi niin tehdä?

Suomen valtio voi sijoittaa varojaan tuulivoiman ja aurinkovoiman subventointiin. mutta kotimaisen energiantuotannon turvaamiseksi ydinvoimakapasiteettia tarvitaan silti, muuten olemme joko Norjalaisen vesivoiman tai Venäjällä tuotetun ydinvoiman varassa. Molemmat ovat epävarmempia energian lähteitä kuin Suomessa tuotettu ydinvoima, vaikka se venäläisessä omistuksessa olisikin.

Miksi se mukamas on niin tärkeää että voimalaitoshankkeiden pitää olla juuri suomalaisten rahoittamia ja miksi joku slovakialainen raha olisi parempaa rahaa kuin venäläinen raha ydinvoimalan rakentamisessa?

Tässä asiassa pitäisi nyt ottaa järki käteen ja tarkastella sitä objektiivisesti, eikä joidenkin kyseenalaisten ja hassujen periaatteiden mukaan.

Petteri Hiienkoski

Minua viisaammat arvioivat, että tätä ydinvoimalaa ei vain saada taloudellisesti kannattamaan tulevaisuudessakaan. Tämän arvion ovat tehneet lukuisat yritykset jotka ovat jo luopuneet tästä hankkeesta tai yrittävät siitä luopua. Erään asiantuntija-arvion mukaan valtio saattaa joutua tulevaisuudessa subventoimaan tätä. Onko se silloin järkevää? Mielestäni ei.

Toimituksen poiminnat