"Auschwitzin kirjanpitäjä" todistaa tuhoamisleirin tehokkuudesta

Avunannosta 300 000 juutalaisten murhaan tuomittu ”Auschwitzin kirjanpitäjä” Oskar Gröning, 94, kertoi oikeudenkäynnissä avoimesti Auschwitz-Birkenaun tuhoamis- ja keskitysleiristä. Hänen todistuksensa vahvistaa kuvaa saksalaisesta järjestelmällisyydestä, jolla tuhoamisleiri toimi.

Saksalaisilla oli Auschwitzissa, Etelä-Puolassa, toisen maailmansodan aikana kolme keskitysleiriä. Auschwitz I oli pääleiri, Auschwitz II eli Auschwitz-Birkenau toimi varsinaisena tuhoamisleirinä ja Auschwitz III oli Monowitzin työleiri. Keskeisimmät kaasukammiot sijaitsivat Birkenaussa.

Vaikka Gröningin päätehtävä oli leirille kuljetetuilta juutalaisilta otettujen rahojen käsittely, toisinaan hänet määrättiin vartioimaan tulijoiden matkatavaroita junarampille, jossa heidät eroteltiin niihin, jotka joutuivat pakkotyöhön ja niihin, jotka lähetettiin suoraan kaasukammioon.

Gröning kuvaili oikeudessa, miten leirille tuotiin suuria määriä juutalaisia. Hän vartioi matkatavaroita säännöllisemmin Auschwitz I:n eli pääleirin junarampilla. Auschwitz II:n eli Birkenaun leirin rampilla hän kertoi olleensa kolme kertaa. Yksi niistä oli kiireinen 24 tunnin vahtivuoro.

Gröning selosti, miten juutalaisia täynnä olevat karjavaunut tuotiin leirille, ihmisiltä otettiin heidän tavaransa ja useimmat heistä lähetettiin kaasukammioon.

Syyte Gröningiä vastaan rajoittui touko- ja heinäkuun väliseen jaksoon vuonna 1944. Tuolloin noin 425 000 Unkarin juutalaista kuljetettiin Auschwitz-Birkenaun leirikompleksiin. Useimmat kaasutettiin hengiltä saman tien. Junakuljetuksia saapui niin monta, että usein kahden niistä täytyi odottaa suljetuin ovin kunnes ensimmäinen oli "prosessoitu", Gröning todisti Lüneburgin käräjäoikeudessa viime keväänä.

Kaasukammioiden ja krematorioiden kapasiteetti oli melko rajallinen. Joku sanoi, että 5 000 ihmistä olisi käsitelty 24 tunnissa, mutta en tarkistanut asiaa. En tiennyt sitä, hän sanoi. Järjestyksen säilyttämisen takia odotimme kunnes ensimmäinen juna oli kokonaan käsitelty ja valmis, myös matkatavaroiden poistamisen osalta, ennen kuin seuraava tyhjennettiin, hän selosti.

Tuomari Franz Kompisch kysyi Gröningiltä tulijoiden mielialasta. Tämä vastasi, että he olivat epätietoisia. 

– Heillä ei ollut aavistustakaan, mitä oli tapahtumassa. Se muuttui ajan myötä … riippuen siitä mistä he olivat tulleeet ja mitä olivat kuulleet, jotkut epäilivät jotain, muut eivät epäilleet mitään, Gröning kertoi.

Hän korosti toistuvasti sitä, että jokaiselle sotilaalle oli taottu järjestyksen ylläpitämisen tärkeyttä: junat tuli pitää liikkeessä ja selvittää saapuvalle junalle ramppi ja viereinen asemalaituri välittömästi sen jälkeen kun juna oli tyhjennetty sen varmistamiseksi, että seuraava voitiin purkaa niin pian kuin mahdollista.

Gröning muisteli, että päivystämässä olisi ollut kaksi lääkäriä "päättämässä siitä, kuka oli työkykyinen ja kuka ei". Ne, jotka eivät työhön sopineet lähetettiin suoraan kuolemaan.

Auschwitzista eloonjääneet ovat kuvailleet saapumistaan leirille kaoottiseksi vartijoiden huutaessa käskyjään, koirien haukkuessa ja perheenjäseniä revittäessä toisistaan erilleen. Gröning piti kuitenkin kiinni käsityksestään, jonka mukaan Birkenaun asemalaiturilla "se oli hyvin täsmällistä eikä rasittavaa" ainakaan hänelle.

Prosessi oli sama kuin Auschwitz I:ssä. Ainoa ero oli siinä, ettei siellä ollut kuorma-autoja, hän kertoi oikeudenkäynnissä. He kaikki kävelivät – jotkut yhteen suuntaan, toiset toiseen suuntaan… missä krematoriot ja kaasukammiot olivat.

Gröning muistutti, että hän piti juutalaisia vihollisina.

– En tuolloin tuntenut ketään, joka ei olisi ajatellut, kuten minä – että juutalaiset olivat Saksan vihollinen, hän sanoi oikeudessa.

BBC:n tv-dokumentaarissa vuonna 2005 hän kertoi, että taustalla oli koko ajan ajatus siitä, että juutalaiset olivat vihollisia, jotka tulivat Saksan sisältä: propaganda oli vaikuttanut niin, että heidän tuhoamisensa oletettiin olevan perusteiltaan samaa mitä sodassa tapahtuu. Hän lisäsi tähän, ettei uskonut, että juutalaiset vangit pääsisivät leiriltä hengissä.

En voinut edes kuvitella sellaista, Gröning totesi oikeudenkäynnissä.

Petteri Hiienkoski

 

Lähteet:

Auschwitz survivor: 'We had no rights but a fierce determination to survive' (Kate Connolly in Lüneburg, The Guardian, Wednesday 22 April 2015 19.18 BST)

Auschwitz trial: Oskar Groening recalls 'queue of trains' (BBC 22 April 2015)

Former Nazi guard: "I couldn't imagine" Jews surviving Auschwitz (CBS/AP April 23, 2015, 10:06 AM)

The SS man at Auschwitz (The Guardian, Sunday 9 January 2005 00.46 GMT)

petterihiienkoski
Helsinki

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. *Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa.*
Käsitykseni edustavat vain itseäni ellei joku muu välttämättä katso olevansa jostain samaa mieltä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu