Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Olli Immonen ja poliittisen väkivallan mustat varjot

  • Mikä on kansanedustaja Olli Immosen suhde poliittiseen väkivaltaan? Kuvassa Immosen vaaliesite eduskuntavaaleissa 2015.
    Mikä on kansanedustaja Olli Immosen suhde poliittiseen väkivaltaan? Kuvassa Immosen vaaliesite eduskuntavaaleissa 2015.

En hyväksy rasismia enkä terrorismia. Kukapa hyväksyisi? – Paitsi Anders Behring Breivik.

Perussuomalaisten edeltäjän SMP:n entisen johtajan Pekka Vennamon mukaan kansanedustaja Olli Immonen (ps) julkaisi kohua herättäneen Facebook-päivityksensä Breivikin terrori-iskun 4-vuotispäivänä. Ei julkaissut.

Terrori-isku tapahtui 22.7.2011. Immonen julkaisi tekstinsä 25.7.2015 klo 00:06. Ei osunut. Siinä on muutaman päivän ero. Mutta aika lähelle meni.

Immonen ja Breivik ovat Vennamon mielestä silmiinpistävän samannäköisiä. Ovatko? – Breivik on blondi, kuten "kunnon arjalaisen" pitääkin. Immonen ei taida täyttää rodullisia puhtauskriteerejä, vaikkei ihan tumma olekaan. Hitler oli aika tumma. Samoin Himmler.

Vennamon mukaan Immonen on kasvattanut itselleen Breivik-leukaparran. Muistelen nähneeni Immosella leukaparran joskus jossain kuvissa. En kuitenkaan löytänyt mistään tällaista kuvaa. Milloin hänellä on ollut Breivik-parta? – Odotan, että sosiaalinen media kaivaa päivämäärillä varustetut vertailukuvat miesten leukaparroista nähtäväksemme.

Onko Breivikin leukaparrasta muodostumassa samanlainen tavaramerkki kuin Hitlerin viiksistä? Toivottavasti ei. Jos näin on, pelkäänpä, että siitä voi syntyä uusi villitys.

Vennamon mukaan sisällöllinen yhtäläisyys Breivikin manifestin ja Immosen FB-päivityksen välillä on selvä:

– Immosen teksti on kuin lyhennelmä Breivikin manifestin aatesisällöstä ja vastaus Breivikin haasteeseen käydä taisteluun monikultuurisuutta vastaan, Vennamo toteaa Verkkouutisten mukaan omassa FB-kirjoituksessaan.

Luin Immosen FB-kirjoituksen. Se on lyhyt ja ytimekäs poliittinen manifesti. Sen voi tulkita ainakin kahdella tavalla. Immonen on poliitikko.

Olen tutustunut Breivikin manifestiin. En muista siitä paljoakaan. Se oli pitkä ja tylsä. Breivikin kannattaisi ottaa oppia Immosen tyylistä. Hänen olisi kannattanut tehdä niin jo vuosia sitten.

Ehkä Breivik turvautui suoraan toimintaan sen takia, ettei osannut kirjoittaa. Nyt hän kuulemma opiskelee valtiotieteitä vankilasta käsin. Terroristista poliitikoksi.

Olen kertonut jo aiemmin millainen rangaistus sellaisesta rikoksesta kuuluisi saada. Olen edelleen samaa mieltä. Breivik tekee pilkkaa vaaleanpunaisesta vadelmavaltiosta nimeltä Norja – eikä ainoastaan siitä vaan ihmisyydestä. Se on vakavampi juttu.

Tekeekö Immonen kirjoituksellaan pilkkaa vaaleanpunaisesta vadelmavaltiosta nimeltä Suomi? – Mahdollisesti. Sellaisenkin käsityksen hänen FB-kommenteistaan voi ehkä tehdä. "Ruotsinkieliseksi demariprofessoriksi" hänen nimeämänsä MTV:n vaaliasiatuntija Kimmo Grönlund saa kuulla kunniansa. Ehkä syystäkin. Tai sitten ei.

Antaessaan perussuomalaisten eduskuntaryhmälle poliittisia neuvoja professori taisi lipsahtaa ulos akateemisen tieteentekijän roolistaan. Tai ehkä hän asiantuntijuutensa takia koki muita suurempaa vastuuta ottaa kantaa. Käytti akateemista vapauttaan. Oli ihminen.

Vennamo kysyi, onko Immonen Breivik-fani ja hänen seuraajansa? – En tiedä. En tunne Immosta. Hän sai viime vaaleissa lähes 4 900 ääntä Oulun vaalipiiristä. Se on kai aika paljon. Ehkä hänen äänestäjänsä tuntevat hänet. 

Myöhemmissä FB-päivityksissään Immonen kiistää lähestulkoon kaikki mahdolliset yhtymäkohdat hänen ja Breivikin välillä. Hän pitää vertailua lähinnä naurettavana. Minäkin haluaisin pitää.

Media on kertonut Immosen poseeranneen kansallissosialistiseksi tunnustautuneen Suomen Vastarintaliikkeen jäsenten kanssa runsas kuukausi sitten. En tunne järjestöä.

– Tilaisuudessa on voinut olla mukana henkilöitä rajoittamattomasti kaikista mahdollisista järjestöistä, joita Suomesta löytyy. Kuva tilaisuudesta puolestaan on otettu kaikista niistä tilaisuuteen osallistuneista henkilöistä, jotka halusivat tilaisuuden järjestäjien kanssa yhteiskuvaan mukaan tulla, Immonen vastaisi sanomalehti Kalevan mukaan tuolloin sähköpostissaan STT:lle.

Tämän perusteella Immosella ei ollut tietoa siitä, oliko kuvassa natsijärjestön jäseniä. Häneltä ilmeisesti kysyttiin, olisiko sillä ollut väliä. Uutisen mukaan hän ei ottanut kantaa siihen, onko kansanedustajan esiintyminen julkisuudessa ääriliikkeiden jäsenten kanssa sopivaa. Ehkä olisi kannattanut ottaa kantaa.

Vaikka ei itse tunnustautuisi natsiksi, flirttailu heidän kanssaan sisältää vaaroja. Historia opettaa. Eikä oppia tarvitse hakea historiankirjoista.

Saksassa päättyi pari viikkoa sitten oikeudenkäynti 94-vuotiasta Oskar Gröningiä vastaan. Se saattoi olla viimeinen natsirikollisia vastaan käyty oikeudenkäynti. Tapaukseen tutustuminen on nostanut esiin vakavia kysymyksiä. Yksi niistä on suhtautuminen poliittiseen fanatismiin. Sitä natsismikin perimmältään on.

Olen kansallismielinen. Olen sitä vaikka perimätiedon mukaan esivanhempani olivat vallooneja, jotka tulivat Suomeen Ruotsin kautta nykyisen Belgian alueelta. Se ei estänyt suomenruotsalaista isoisääni olemasta aitosuomalainen. En pidä suomalaisuutta enkä kansallismielisyyttä etnisenä kysymyksenä. Jokaisella on sukuhistoriansa, josta löytyy etnistä kirjoa, jos tarpeeksi kauas mennään.

Suhtaudun kriittisesti monikulttuurisuuteen (multikulturalismiin), jossa kansallista kulttuuriperintöä ei arvosteta vaan väheksytään tai jopa hävetään. Sitä on liikkeellä. Kutsun sitä kansalliseksi kulttuuri-identiteettikriisiksi. Olen tästä asiasta kenties samaa mieltä Immosen kanssa. 

Julkisessa keskustelussa mielipiteet tuppaavat polarisoitumaan: ääripäät saavat kohtuutonta huomiota. Koen vastenmielisyyttä pinnallisuuteen, jolla johtavat poliitikot ja valtamedia käsittelevät monikulttuurisuutta ja vaikenevat kulttuuri-identiteettikriisistä. Harmaan sävyt häviävät.

Kunnioitan kansallista kulttuuria ja menneiden sukupolvien työtä maan ja kansan hyväksi. Minulle isänmaanrakkaus ja kansallismielisyys eivät tarkoita muiden kansojen ja kansallisuuksien väheksymistä – vielä vähemmän sitä, että hyväksyisin kaiken sen, mitä isänmaan, suomalaisuuden ja kansallisuusmielisyyden nimissä on tehty. Jossain kulkee raja – terävä raja.

Kuva, jossa Immonen esiintyi ihmisten kanssa, joiden on väitetty olevan uusnatseja, oli otettu hänen johtamansa Suomen Sisu -järjestön ja verkkolehti Sarastuksen järjestämässä juhlatilaisuudessa. En tunne kumpaakaan. Ehkä pitäisi.

Paikkana oli Eugen Schaumanin muistomerkki Porvoossa, päivämääränä 16.6.2015. Tämä oli vuosipäivä: tasan 111 vuotta poliittisesta murhasta! Kohteena oli valtionpäämiestämme Suomen suuriruhtinasta edustanut kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov. Nykyisin kutsuisimme tuota murhaa terrori-iskuksi.

Nyt osui ja upposi!

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset