Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Iranin ydinohjelmassa virallinen ja salainen kietoutuvat toisiinsa

  • Iranin islamilaisen tasavallan lippu.
    Iranin islamilaisen tasavallan lippu.
  • Iranin atomienergiajärjestön tunnus.
    Iranin atomienergiajärjestön tunnus.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman optimismi Iranin ydinohjelmaa koskevan sopimuksen suhteen ihmetyttää.

Iranin ydinohjelma käynnistyi jo ennen islamilaista vallankumousta vuonna 1979. Ydinohjelmassa on kaksi puolta.   

Sen näkyvämpi puoli on virallinen ydinohjelma, joka tähtää ydinenergian ja ydinteknologian rauhanomaiseen hyödyntämiseen.

Toinen puoli, josta ovat raportoineet Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ja läntiset tiedustelupalvelut, on sotilaallinen ja tarkoittaa käytännössä ydinaseohjelmaa. Se on salainen, sillä se rikkoo Iranin kansainvälisiä sitoumuksia, ennen muuta ydinsulkusopimusta vastaan. IAEA valvoo sopimusten noudattamista.

Ydinaseohjelman salassapitoa Iranissa puoltaa myös maan ylimmän johtajan ajatollah Ali Khamenein lokakuussa 2003 esittämäksi väitetty fatwa, joka on uskonnollinen säädös. Fatwaa koskevan tiukimman tulkinnan  mukaan islam ei ainoastaan kieltäisi joukkotuhoaseiden käyttöä vaan myös niiden kehittelyn, tuotannon ja varastoinnin.

Presidentti Obama on perustellut optimismiaan Iranin suunnitelmia kohtaan tällä fatwalla. Fatwan olemassaolo, sisältö ja merkitys on kuitenkin asetettu monien asiantuntijoiden toimesta kyseenalaiseksi.

Ydinohjelman rauhanomainen ja sotilaallinen puoli ovat Iranissa sekoittuneet toisiinsa. Se tekee IAEA:n valvontatehtävän käytännössä vaikeaksi.

Iranin ydinohjelma on massiivinen. Se koostuu lukuisista uraanikaivoksista, polttoaineenkäsittelylaitoksista, tutkimuskeskuksista, laboratorioista, ydinvoimaloista ja reaktoreista. Ydinaseohjelmaan sisältyy myös sotilasteollisuuslaitoksia tai asetehtaita.

Presidentti Obaman optimismi Iranin ydinohjelmaa kohtaan ihmetyttää sitäkin enemmän, kun huhtikuussa tehdyssä raamisopimuksessa samoin kuin heinäkuussa laaditussa ydinsopimuksessakin IAEA:n oikeudet päästä Iranin ydinlaitoksiin suorittamaan tarkastuksia, ovat varsin rajalliset.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kun Iranin ensimmäinen ydinkärkiohjus on valmis, sen ensimmäinen koelaukaus tullee olemaan kohti Israelia.

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista. Tämä on kiinnostava kysymys.

Iranin johtajien retoriikka etenkin Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan on rajua. En kuitenkaan ole varma, että Iran tekisi ydinaseilla ensi-iskua, jos saisi ydinaseen käyttöönsä.

Israelin puolustusministeri on tehnyt selväksi, ettei Israel salli Iranille ydinasetta. Epäilemättä Israel tulee toimimaan sen mukaisesti jatkossakin.

Jos Iran kuitenkin onnistuisi saamaan ydinaseen käsiinsä, ensi-isku Israeliin erittäin todennäköisesti aiheuttaisi massiivisen vastaiskun Iraniin. Tähän vaikuttaa molempien kohdalla kuitenkin vastaiskukyky ja ohjuspuolustus ydiniskun varalta.

Venäjä toimittaa Iranille S-300 ohjuspuoliustusjärjestelmän ilmeisesti ensi vuonna. Israelilla todennäköisesti on jo vastaava tai kehittyneempikin ilmapuolustus. Puolustusjärjestelmä nostaa vastapuolen kynnystä ensi-iskuun.

Ellei vastaiskykyä voida varmistaa puolustusjärjestelmällä, se tulee järjestää muualla tavoin, esim. sukellusveneestä laukaistavalla ydinohjuksella.

Toinen kynnys sille, että Iran ryhtyisi ensi-iskuun Israelia vastaan, ovat alueen muslimit, jotka todennäköisesti käytännössä joutuisivat niinikään tämän iskun kohteeksi. Vaikka Iran onnistuisi jotenkin rajata Libanonissa toimiva shiialainen Hisbollah ensi-iskunsa vaikutusten ulkopuolelle, ainakin palestiinalaiset joutuisivat tulilinjalle. Tämä tuskin jäisi alueen sunnimuslimimailta kostamatta.

Palestiinalaiset ovat Israelille tavallaan henkivakuutuksena.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset