Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Fennovoiman pääomistaja yhdistää Suomen Iranin ydinohjelmaan

  • Bushehrin ydinvoimala on osa Iranin ydinohjelmaa. Se sijaitsee maanjäristysherkällä alueella aivan Persianlahden reunalla.
    Bushehrin ydinvoimala on osa Iranin ydinohjelmaa. Se sijaitsee maanjäristysherkällä alueella aivan Persianlahden reunalla.
  • Bushehrin ydinvoimalan rakennustyömaa 29.9.2000. Voimala otettiin käyttöön vasta vv. 2011-2012. (Kuva: Paolo Contri / IAEA).
    Bushehrin ydinvoimalan rakennustyömaa 29.9.2000. Voimala otettiin käyttöön vasta vv. 2011-2012. (Kuva: Paolo Contri / IAEA).
  • Bushehrin ydinvoimalan pienoismalli Iranin paviljongissa Shanghai EXPO 2010 -messuilla 30.10.2010 (Kuva: Bernd Brincken).
    Bushehrin ydinvoimalan pienoismalli Iranin paviljongissa Shanghai EXPO 2010 -messuilla 30.10.2010 (Kuva: Bernd Brincken).
  • Hanhikiven ydinvoimala rakennetaan lähelle vedenpintaa soistuneelle Pyhäjoelle, joka tunnetaan suurtulvistaan (Kuva: Fennovoima)
    Hanhikiven ydinvoimala rakennetaan lähelle vedenpintaa soistuneelle Pyhäjoelle, joka tunnetaan suurtulvistaan (Kuva: Fennovoima)
  • Rosatom rakentaa Hanhikiven ydinvoimalaan painevesireaktoria.
    Rosatom rakentaa Hanhikiven ydinvoimalaan painevesireaktoria.

Pyhäjoen ydinvoimalan rakentajalla on osansa Iranin ydinohjelmassa ja etenkin sen rauhanomaiseksi osoittamisessa. Se liittyy myös YK:n Iranille asettaman kauppasaarron kiertämiseen.

Iranin ydinohjelmasta käytyjen neuvottelujen ja maahan kohdistettujen pakotteiden aikanakin Venäjä jatkoi Iranin kanssa tiivistä ydinteknologiayhteistyötään.

Yhteistyö perustui vuonna 1992 solmittuun sopimukseen. Sen pohjalta sovittiin tammikuussa 1995 Iranin ensimmäisen kaupallisen ydinvoimalan loppuun rakentamisesta. Kahden 1 200–1 300 megawatin painevesireaktorin rakennustyöt Bushehrin lähellä jäivät saksalaisyrityksiltä kesken islamilaisen vallankumouksen takia vuonna 1979.

Bushehr I on 1000 megawatin kevytvesireaktori ja rakentajana Fennovoiman pääosakas – Rosatom. Voimalan oli määrä valmistua jo vuonna 2006. Iranin haluttomuus palauttaa käytetty uraanipolttoaine sopimuksen mukaisesti Venäjälle ilman erillistä korvausta, viivytti kuitenkin valmistumista kahdella vuodella. Venäjän Teheranin lähettiläs ilmoitti elokuussa 2007 viivästysten syyksi länsivaltojen Iran-pakotteet. Neljä kuukautta myöhemmin Venäjä alkoi toimittaa rikastettua uraania voimalaitokselle.

Voimala valmistui maaliskuussa 2009 ja käynnistyi toukokuussa 2011. Sen valvonta luovutettiin Iranille virallisesti syyskuussa 2013.

Osapuolet ovat tehneet yhteistyötä myös korkearikasteisten lääketieteellisten isotooppien vaihtamisessa.

Maaliskuussa 2014 Iran kävi Rosatomin kanssa neuvotteluja neljän uuden ydinvoimalan rakentamisesta Bushehriin. Marraskuussa osapuolet sopivat kahdeksasta voimalayksiköstä.

Rosatomin tiedotteen mukaan neljä niistä on tarkoitus rakentaa Bushehriin voimalaitoksen laajennuksen yhteydessä ja neljä muualle Iraniin. Bushehrin yksiköistä ensimmäiset kaksi rakennetaan lyhyellä ja kaksi muuta keskipitkällä aikavälillä. Rakentaminen alkanee syksyllä.

Sopimuksen mukaan ydinpolttoaineen tuotannosta vastaa Rosatom, joka huolehtii myös käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelystä, varastoinnista ja palauttamisesta Venäjälle.

Ratkaisun tekee erikoiseksi, se Iranille jää ydinsopimuksesta huolimatta tämän rinnalla huomattava uraanin rikastuskapasiteetti, jolle ei ole kaupallista käyttöä. Jos Iranin ydinohjelma on rauhanomainen eikä ydinlaitoksia käytetä ydinvoimaloiden polttoaineen tuotantoon, mihin niitä käytetään?

Iranin kanssa viime marraskuussa solmimassaan sopimuksessa Rosatom sitoutui maksimoimaan ydinvoimaloiden iranilaisuusasteen rakennusvaiheessa, käytössä ja käytöstä poistamisessa lisätäkseen osaavan työvoiman määrää ja parantaakseen ydinteknologiaosaamista Iranissa.

Rostamin asiantuntijat tukevat opetuksessa ja koulutuksessa sekä yliopistoissa että julkisissa ja yksityisissä yrityksissä Irania, todettiin Rosatomin tiedotteessa.

Virallisen tiedotteen mukaan kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA valvoisi sovittuja projekteja ydinsulkusopimuksen ja muiden kansainvälisten sopimusten sekä mahdollisen Iranin ydinohjelmaa koskevan sopimuksen mukaisesti. Tämän vakuuttelu onkin Rosatomille välttämätöntä.

IAEA ei Bushehrin reaktorin käyttöönoton yhteydessä vuosina 2011–2012 näet ollut täysin informoitu siitä, mitä voimalassa tapahtui. Tämä aiheutti epätietoisuutta kansainvälisesti.

Huolimatta uraanin rikastamisohjelmaa koskevista erimielisyyksistä, IAEA valvoo Iranin ydinturvallisuutta keskittyen Bushehrin voimalaan. Iran ei tosin ole liittynyt ydinturvallisuutta koskevaan yleissopimukseen! Iran on maailmassa ainoa ydinenergiaa hyödyntävä maa, mikä ei ole sopimusta allekirjoittanut. Kertooko se jotain suhtautumisesta IAEA:n valvontaan?

Kesällä 2010 Iranin ydinlaitosten tietojärjestelmissä havaittiin tietokonemato. Se tunnetaan Stuxnet-viruksena. Mato oli päässyt Natanzin uraanirikastamoon muistitikussa, joka oli työnnetty laitoksen tietokoneeseen. Sieltä se levisi sisäverkkoon, etsiytyi uraanin rikastuslaitteisiin, sentrifugeihin, ja pani ne käymään ylikierroksilla. Lopulta sentrifugit hajottivat itsensä. Samaan aikaan valvontamonitorit kertoivat, että kaikki toimi normaalisti.

Iran pidätti tuhon aiheuttamisesta epäiltyinä joukon venäläisteknikkoja, jotka olivat rakentamassa Bushehrin ydinvoimalaa. Stuxnet oli levinnyt myös sinne. Tämä saattaa viitata siihen, etteivät Rosatomin asiantuntijat olleet Iranissa vain rakentamassa mainittua voimalaa vaan osallistuivat myös salaiseen uraanin rikastamisohjelmaan. Bushehrin voimalan pitkäaikaiset käyttöönotto-ongelmat, joista IAEA ei saanut kaipaamaansa tietoa, ajoittuvat Stuxnetin leviämisen jälkeiseen aikaan.

Tietovuotaja Edward Snowden vahvisti myöhemmin, että Stuxnet oli Yhdysvaltojen ja Israelin yhteistyössä kehittämä kyberase.

Huolestuneena solmitusta ydinsopimuksesta Israelin hallitus on vakuuttanut, ettei se edelleenkään salli Iranille ydinasetta. Ellei Israel iske tavanomaisin asein, mikä S-300 ilmatorjuntajärjestelmän asennuksen jälkeen olisi vaikeaa, mahdollinen kyberase todennäköisesti on sellainen, ettei senkään leviäminen ole estettävissä. Kun kohteena on Iran, uusia ydinlaitoksia maahan rakentava ja iranilaisia alalle kouluttava Rosatom tuskin voi suojautua virustartunnalta.

Tervetuloa Suomen Pyhäjoelle!    

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset