Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Suomen humanitääriset velvoitteet

  • Vuonna 2014 Suomi myönsi tukea kriisitilanteisiin Afrikassa, Lähi-idässä, Lounais-Aasiassa ja Kaakkois-Aasiassa (Karttakuva: UM)
    Vuonna 2014 Suomi myönsi tukea kriisitilanteisiin Afrikassa, Lähi-idässä, Lounais-Aasiassa ja Kaakkois-Aasiassa (Karttakuva: UM)

Suomen humanitäärisistä velvoitteista levitetään harhaanjohtavia väitteitä antamalla ymmärtää ikään kuin minkäänlaisia velvoitteita ei lainkaan edes olisi.

Sisäministeriö on Pakolaiset ja turvapaikanhakijat -sivulla määritellyt humanitaarisen maahanmuuton perusteet:

Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Perustana ovat Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (pakolaissopimus) ja muut kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä EU-lainsäädäntö.

Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan Suomessa pakolaisasemaa, toissijaista suojeluasemaa tai humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa. Ulkomaalaislaissa on säännökset perusteista ja menettelyistä, joilla kansainvälistä suojelua annetaan.

Henkilö voi hakea kansainvälistä suojelua jättämällä turvapaikkahakemuksen. Viranomaiset tutkivat, onko henkilöllä oikeus turvapaikkaan. Mikäli turvapaikan saamisen ehdot eivät täyty, tutkitaan onko henkilöllä oikeus saada maassamme suojelua toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. Henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka, saa pakolaisaseman.

Pakolaisaseman saa myös henkilö, jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on todennut olevan pakolainen. Näitä henkilöitä Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.

(Lähde: SISÄMINISTERIÖ 2015, Pakolaiset ja turvapaikanhakijat.)

Pakolaisneuvonta ry määrittelee Suomen lainsäädännöllisiä sitoumuksia vielä tarkemmin:

Euroopan unionin ns. pakolaisen määritelmädirektiivissä on yhteiset kriteerit turvapaikan ja toissijaisen suojelun myöntämisestä, joita jäsenmaiden on noudatettava ja sisällytettävä kansallisiin lakeihinsa. Turvapaikan ja toissijaisen suojelun lisäksi enemmistö EU-maista myöntää myös humanitaarista suojelua. Pakolaissopimuksen lisäksi kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksissä on noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja kidutuksen vastaisen yleissopimuksen säännöksiä. [--]

EU:n nykyiset turvapaikkadirektiivit asettavat vähimmäisvaatimukset suojelun tasolle. Suomessa lainsäätäjä eli eduskunta on katsonut, että humanitaarisen suojelun myöntäminen on oikeudellinen velvoite, ei pelkästään poliittinen valinta. Sisällyttämällä humanitaarinen suojelu ulkomaalaislakiin voidaan turvata paremmin se, ettei Suomea sitovaa palautuskiellon periaatetta rikota käännyttämällä ihmisiä hengenvaarallisiin olosuhteisiin.

[--] Hengenvaarassa tai vakavien oikeudenloukkausten kohteena olevilla ihmisillä on oikeus lähteä maastaan ja hakea kansainvälistä suojelua. Oikeus on kirjattu muiden muassa ihmisoikeuksien julistukseen, Geneven pakolaissopimukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan.

[--] Perustuslain mukaan keskeisimmät ihmisoikeudet kuuluvat Suomessa myös ulkomaalaisille ja kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti.

[--] Lapsia kuuluu suojella paitsi pakolaisina, myös ensisijaisesti lapsina. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus valtioiden antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. Sama periaate on kirjattu useisiin EU:n asiakirjoihin.

(Lähde: Pakolaisneuvonta ry, 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista.)

Maahanmuuttovirasto on Turvapaikka eli pakolaisasema -sivulla täsmentänyt pakolaisaseman saannin edellytyksiä:

Ulkomaalaislaissa olevat edellytykset turvapaikan antamiselle ovat samat kuin Geneven pakolaissopimuksessa, johon Suomi on sitoutunut.

Pakolaisaseman saa

  • ulkomaalainen, joka on saanut turvapaikan Suomessa
  • pakolaisuuden perusteella oleskeluluvan saanut ulkomaalainen, joka on otettu pakolaiskiintiössä Suomeen
  • edellä mainitun ulkomaalaisen perheenjäsen, joka on saanut perhesiteen perusteella oleskeluluvan ja joka on katsottava pakolaiseksi.

(Lähde: Maahanmuuttovirasto 2015, Turvapaikka eli pakolaisasema)

Humanitaarisin perustein tapahtuva maahanmuutto on keskustelussa saanut kohtuuttoman suuren merkityksen. Maahanmuuttajista kuitenkin vain noin 10 % tulee Suomeen humanitaarisin perustein. He ovat ihmisiä, jotka ovat henkensä edestä joutuneet pakenemaan ja tarvitsevat suojelua.

Kiintiöpakolaisia otetaan noin 1 000 vuodessa. Muista turvapaikan hakijoista pakolaisaseman saa noin 2 000 – 3 000 ihmistä vuodessa. Määrät on pieniä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.

Turvapaikka on myönnettävä jokaiselle turvapaikan edellytykset täyttävälle hakijalle, joka Suomeen tulee. Viranomaisten on selvitettävä täyttyvätkö edellytyksiä.

Hakijat sijoitetaan tutkinnan ajaksi vastaanottokeskuksiin. Tulijoiden kulkureittien selvittämisellä voidaan päästä organisoidun ihmissalakuljetuksen jäljille.  

Millään maalla ei ole velvoitetta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Siitä huolimatta heitä ottaa maailmassa vastaan kolmisenkymmentä maata. Vastaanottavien valtioiden määrä on lisääntymässä.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR valitsee kiintiöpakolaiset vartioiduilta ja aidatuilta pakolaisleireiltä, jonne he ovat paenneet jouduttuaan jättämään kotinsa. 

UNHCR vastaa leirien perusasioista, kuten telttojen ja ruuan jakelusta. Olosuhteet pakolaisleirien välillä voivat kuitenkin vaihdella. Suurin osa leirien asukkaista on yleensä sodan jaloista paenneita lapsia, joista osa on menettänyt vanhempansa.

Kiintiöpakolaiset ovat kaikkein hädänalaisimpia pakolaisia. Kustannukset heistä ovat kohdemaalle yleensä pienemmät kuin turvapaikanhakijoista. Valinnan on tehnyt UNHCR, mikä säästää kohdemaan resursseja. Riski siitä, että kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen liittyisi ihmiskauppaa tai muuta rikollisuutta on selvästi pienempi kuin turvapaikanhakijoiden kohdalla.      

Haja-asutusalueiden näivettyville pikkukunnille pakolaisperheiden vastaanottaminen merkitsee piristysruisketta. Sillä on työllisyyttä ja elinkeinoelämää elvyttävä vaikutus.

Humanitäärisiä velvoitteita liittyy myös kehitysyhteistyöhön. Kepa ry on taustamuistioonsa (2011) kirjannut kehitysyhteistyön määrärahoja koskevat Suomen sitoumukset:

Suomi sitoutui tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyön määrä 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta alun perin YK:ssa vuonna 1970. Tällä vuosituhannella tavoitteeseen on sitouduttu myös EU:ssa: EU:n jäsenet päättivät vuonna 2005, että vanhat jäsenmaat nostavat kehitysavun osuuden niiden bruttokansantulosta 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. (Kehitysyhteistyön määrä, Kepan taustamuistio, maaliskuu 2011.)

Sitoumukset eivät tosin ole oikeudellisesti sitovia valtiosopimuksia. Ne ovat poliittisesti sitovia velvoitteita, joiden täyttämättä jättämisellä on vaikutuksia Suomen kansainväliseen uskottavuuteen.

Pohjoismaat (Suomea ja Islantia lukuun ottamatta), Benelux-maat (Belgiaa lukuun ottamatta) ja Iso-Britannia ovat saavuttaneet 0,7 %:n kehitysavun määrällisen tavoitteen. Suomen kohdalla avun määrä on pudonnut 0,5 %:n alapuolelle. Antamansa sitoumuksen täyttämättä jättäminen tuskin on eduksi Suomen kansainväliselle maineelle.

Suomi on monella mittarilla mitattuna arvioituna maailman paras maa. Humanitaaristen velvoitteiden täyttämisessä ei kuitenkaan ole varaa ylvästellä.  

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Kimmo Kovanen

Vanha muistiinpanoni v.30.8.2006 PIENTÄ ja SUURTA SUHTEELLISUUTTA ...
------------------------------------------------------------------------

Jumala Bush olkoon kanssasi iäti niin täällä maallisella vaelluksella kuin helvetin esikartanoissakin !

-Sota ja median hallinta Yhdysvaltain vallankäytön muotona-

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tiina Seppälän lisensiaatintutkimuksen mukaan Yhdysvallat käyttää terrorismin vastaista sotaa valta-asemansa rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Toiminnassaan se hyödyntää sodan julkisuuden hallintaa.

YTM Tiina Seppälä tarkastelee lisensiaatintyössään Yhdysvaltain sodan julkisuuden hallintaa ja arvioi miten media edesauttaa tai vaikeuttaa sitä. Lisäksi hän pohtii julkisuuden hallinnan kytköstä sodankäyntiin sekä tämän kytköksen poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Verratessaan terrorismin vastaista sotaa Persianlahden sotaan Seppälä ei havainnut suuria muutoksia sodan julkisuuden hallinnassa. Tietyn tehostamisen hän näkee reaktiona tiedonvälityksen nopeutumiseen ja uusiin toimijoihin globaalilla mediakentällä. Seppälän mukaan Yhdysvaltain johtoasema politiikan, sodan ja median alueilla luo suotuisat puitteet sodalle politiikan välineenä ja median hallinnalle sodan strategiana. Yhdysvallat muokkaa omalta osaltaan niin kansainvälisen politiikan kuin mediankin asialistaa. Oikeutus voimankäytölle on rakennettu terrorismin vastaisesta sodasta.

– Pysyväksi julistettu terrorismin vastainen sota hämärtää vaarallisesti sodan ja rauhan välistä eroa. Samalla sota luonnollistuu mediassa, Seppälä sanoo.

Valtavirtamedia ei Seppälän mukaan riittävästi kyseenalaistanut Yhdysvaltain perusteluja Irakin sodalle (väitetyt joukkotuhoaseet ja Saddamin al-Qaida -yhteydet). Myöhemmin kriittisyys on huomattavasti lisääntynyt ja esimerkiksi amerikkalaiset sanomalehdet New York Times ja Washington Post pyysivät anteeksi myöntyväistä suhtautumistaan Yhdysvaltain Irak-propagandaan.

– Voi miettiä, mitä merkitystä anteeksipyynnöillä tai jälkikäteisellä kriittisyydellä oikeastaan on. Yhdysvallat kykeni joka tapauksessa oikeuttamaan Irakin sodan myöhemmin totuudenvastaiseksi paljastuneiden tietojen avulla. Diktaattori Saddam Hussein saatiin syrjäytettyä, mutta sodan seurauksena on kuollut jo yli 40 000 irakilaista ja 2600 amerikkalaissotilasta, sanoo Seppälä.

Valta-aseman rakentamiseen liittyy Seppälän mukaan voimakas propaganda ja sensuuri etenkin kotirintamalla. Muun maailman miellyttämisestä Yhdysvallat ei ole yhtä riippuvainen. Kansainvälisen järjestelmän vahvimpana valtiona Yhdysvallat toimi vastoin ”maailman yleistä mielipidettä” hyökätessään Irakiin YK:n mandaatin puuttumisesta ja miljoonien ihmisten rauhanmarsseista huolimatta. Seppälä uskoo, että jatkossa Yhdysvaltain on kuitenkin yhä vaikeampaa toimia muusta maailmasta piittaamatta sen arvovalta-aseman rapauduttua tiedustelutietojen vääristelyyn liittyvien skandaalien sekä erityisesti Guantanamon vankileirin ja Abu Ghraibin kidutustapausten myötä.

Tiina Seppälän lisensiaatintyö ”Sota ja sodan julkisuuskuvan hallinta

Israel on demokratia, päinvastoin kuin monet muut ydinasevaltiot, joten sille ydinase voidaan aivan hyvin suoda. Intia, Pakistan, Iran tai P-Korea ovat auttamattomasti ulkona siitä ryhmästä. Näitä maita hallitsee joukko uskonnollisia ja ideologisia sekopäitä. Oikeastaan atomipommin tiputtaminen kyseisiin maihin olisi paikallaan.

Hyvä oivallus !
Ehkäpä ydinaseiden viljeleminen vahvoihin demokratioihin rakentaa vakautta ja rauhaa maailmaan.
Ottakaamme oppia Yhdysvaltojen tinkimättömästä lähetystyöstä paremman maailman puolesta.
Israel on ollut Jeesuksen tapaturmaisen kuoleman jälkeen USAn paras oppilas.
Bushin aikauden kokemuksista Israel on noudattanut lujimmin Bushin hallinnon maailmanhenkeä.Kokosin tähän 16 kohtaa missä Israel on ollut mallioppilaiden primus motor !

1. Syyskuun 11:n rikollisen teon tulkitseminen sodaksi. Sitten nostatettiin maailmanlaajuinen terrorisminvastainen sota, joka oli ongelmaan nähden täysin oikea näkökulma ja joka vähensi terrorismia. Vuonna 2000 n. 400 ihmistä kuoli terrorismin uhreina eri puolilla maailmaa - luku on suuri kuin kiinan muuri.

2. Kansalaisoikeuksien kehittäminen Yhdysvalloissa ja muualla (Guantanamo) terrorisminvastaisen taistelun yhteydessä. Oikeusministeri John Ashcroftin Patriot Act II oli hieno juridinen avaus.

3. Kansainvälisen lain kehittäminen. Yhdysvallat haastoi vanhentuneita ja eltaantuneita sopimuksia, YK:n peruskirjan keskeisiä periaatteita ja normeja ja kieltäytyy osallistumasta kokouksiin, joissa puhuttiin vain idealististista paskaa. Tämä politiikka liittyy mitä tärkeimpiin kysymyksiin, kuten vihervasureiden junailema Kioton ilmastosopimus, kansainvälinen tuomioistuin, Johannesburgin kansainvälinen huippukokous; lisäksi päätös lopettaa YK:n väestörahaston rahoittaminen sekä kansainvälisten järjestöjen ja lähetystöjen toiminnan kriittinen tarkastelu.

4. Syyskuun 11:n jälkeen Bushin hallinto piti päänsä , ei piitannut eurooppalaisesta NATOsta - ja hyökkäsi Afganistaniin käytännössä yksin.

5. Afganistanin kurinpalautus ja 5-10000 terroristin tappaminen maassa, jonka väkiluku on kymmenes USA:n väkiluvusta jää historiaan.Mc Donalds verkoston rakentaminen Kbuliin on vielä kesken , mutta hyvällä alulla.Vuotuisat Rättipäiden Rättisitikka ajot on kylläkin käynnistetty !

6. Afganistanin ojentaminen ja aivan riittävä tuki humanitaariselle ja taloudelliselle avustustyölle. Ja sitten aikomus puhdistaa Irakin, Korean , Iranin ja muiden "Pahan akselin" valtioiden eliminoiminen on vasta aluillaa. Israel on näyttänyt tinkimätöntä liittolaisuutta Palestiinan kurittamisessa ja ojentamisessa.

7. Puhuminen "Pahan akselista" perustuu realistiseen maailmankuvaan, jossa USAlla on messiaan ja valitun kansan rooli - USA on valittu puhdistamaan maailma Pahasta.Tukekaamme tätä myös Suomen turuilla ja toreilla. Ottakaamme oppia Israelista ja Tampereen Kebab-ruokaloiden polttajista. Unohtamatta sitä espoolaista soturia , joka helpotti räkänokkaisen somalitytön poistumista junasta

8. Korealaisten, sekä pohjoisen että etelän,herättely, "auringonpaistepolitiikan" hylkääminen ja kriittinen asennen sitoumuksiin, joista 1994 sovittiin Pohjois-Korean kanssa.

9. Bushin hallinto ajoi ensin NATOn laajentamista ja veti sitten maton alta, koska kaikki liittolaiset eivät tottelevaisesti hyväksy jäsenvaltion käyttämistä Yhdysvaltain hyökkäyksessä. Se ohjasi Turkkia, toimimaan sotilaallisena astinlautana Irakin vastaisessa hyökkäyksessä, mikä lujitti atlanttista liittoutumaa yhteistyöhön.Israel ja Turkki tukivat toisiaan euroviisuissakin.

10. Bushin hallinto on saanut monissa kysymyksissä herätettyä sekä Venäjän, Intian että Kiinan, tuskin Obaman jengi pystyy samaan.

11. Bushin hallinto on ilmaissut valmiutensa ydinaseiden käyttöön, esittellyt ballisitisen ohjuspuolustusjärjestelmän ja ennaltaehkäisevän sodan strategian. Bushin hallinto ei suostunut vanhanmalliseen paskanjauhantaan YK:ssa ja muissa turhakkeissa, joita on suurella rahalla on rakennettu ja vahvistettu viiden vuosikymmenen aikana.Ehkäpä tuossa oli myös maailman talouskriisin perimmäinen syy - rahat menivät Kankkulan kaivoon. Nämä strategiat edistivät tehokkaasti USAn moraalista johtajuutta matkalla kohti rauhanomaisempaa maailmaa.

12. Se loi uutta virtaa vapaan maailman taloudessa ja aiheuttaa dollarin jatkuvaa ylämäkelää, kun öljyn hinta taas nousee. Kuvitelkaa mitä kohoava öljyn hinta merkitsee miljoonille vääränvärisille ihmisille, jotka asuvat laiskoina suomalaisissa lähiöissä kuntalaisten elätteinä ja Kunta Kinten alkumailla afrikan sarven alapuolella.

13. Se jalosti tuhansia amerikkalaishenkiä: a) lähettämällä vääränvärisiä laiskimuksia taisteluun ja b) kasvatti löhöläskeistä nekruista riskejä miehiä USAn kotikentille.

14. Se suunnitteli ydinsotaa Irakia vastaan ja sai tuhottua pelkällä pelottelulla ja Sadiaisen hirttämällä kaikki tuhoaset entisestä roistovaltiostaan. Vain paatunut ja vastuuton henkilö voi toimia omien etujensa ajamiseksi. Bushin hallinto yritti opettaa muita maita näkemään YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 687 vuodelta 1991 sen kiihkokommunistisia sävyjä, jonka mukaan Lähi-idästä muka piti muodostaa joukkotuhoaseista vapaa vyöhyke. Sen nojalla myös Israelin tulee nauraa tarkastuksiille, olla yhteistyöhalukas amerikkalaisten kanssa aivan kuten Irakin.Hussein vaan sattui jäämään luokalle , mutta eiköhän nekin rättipäät vihdoinkin jotakin opi.

15. Se jäytää YK:n vanhojen pierujen arvovaltaa ja pyrkii luomaan uusia näkemyksiä turvallisuusneuvoston sisällä vaatimalla maailmanjärjestöä näkemään totuuden teorismin vastaisesta sodasta.

16. Luo maailmanvallan joka perustuu visiolle, hyväntahtoisuudelle tai taloudelliselle voimalle ja sotilasmahdille (puolet maailman sotilasmenoista), miljoonien ihmisten maailmanlaajuiselle taloudelliselle edistykselle, kunnianhimoisillenäkemyksille, ja jatkuvan ohjauksn tarpeen kaikkia niitä kohtaan jotka eivät ole "meidän kanssamme".

Jumala Bush olkoon kanssasi iäti niin täällä maallisella vaelluksella kuin helvetin esikartanoissakin !

Kimmo Kovanen

Kummallisen ajankohtainen kipale sieltä 80-luvun alkumetreiltä
M. A. Numminen - Sota On Rahaa

Rooma pani sotilaat tappeleen.
Siihen maailman aikaan vielä
kalisteltiin kalpaa, kuollut makso dollarin kappale.

.... Sitten laulussa kerrotaan kuinka paljon ekassa maailmansodassa
maksoi yksi kuollut, en muista hintaa ......

Toinen maailmansota vei asiat vinoon, hirveesti rahaa kului jengiltä,
200 000 taalaa pantiin pinoon, että saatiin yksi solttu hengiltäää-ä-äääh !!! ....
Sitten ku ajatellaan nykysodan hintaa kaikkine inflaatiopaineineen, ajatuskin kauhistuttaa järkiaivon pintaa...

Aihetta on kysyä vain malliksi, kannattaako ihmisiä lainkaan enää tapaa, koska se tulee niin kalliksi?

Tuolta se löytyy ... https://www.youtube.com/watch?v=t9AVukazaaM

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä Suomella on nyt maksunaika orjalaivojen tervanpolttamisesta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Niinistö meni lausumaan että rajat euroopan kantokyvylle alkavat tulla reaalielämässä vastaan kuin seinä juoksijalle konsanaan. Tämän innoittamana kysynkin
Mitä tapahtuisi jos Suomeen pöllähtäisi kerralla 10 miljoonaa turvapaikan hakijaa? Pystymmekö sijoittamaan tai ruokkimaan heitä? Kaatuisisiko Suomentalous? Tulisiko meistä kriisimaa? Onko väärin jos maan kanto- ja vastaanottokyvyn raja tulee vastaan? Tuleeko avun olla reallisuutta tärkeämpää?

Petteri Hiienkoski

Presidentti Niinistön kannanotto oli mielestäni asiallinen. Maahanmuuttajat ovat liikkeellä erilaisin motiivein eikä kaikkia paremman elämän perässä tulijoita voida ottaa vastaan. Rajansa kaikella.

Turvapaikanhakijoiden kohdalla tilanne on hankakala. Järjestäytynyt "turvapaikkatehtailu" ihmissalakuljetuksineen, jota poliisi- ja rajaviranomaiset tulee jäljittää, lienee vaikeimpia asioita. Tähän pitäisi pystyä puuttumaan ennen kuin tänne asti edes päästään.

Kiintiöpakolaisten kohdalla riskit tähän ovat vähäisempiä.

Esa Niemi

Suojelusta ja turvapaikasta kieltäytyvät turvapaikanhakijat ohittavat tai jättävät pakolaisleirit ja lukuisat Geneven pakolaissopimuksen allekirjoittaneet maat suunatakseen kohti elintasorajaa. Elintasorajan ylitettyään nämä suojelusta edelleenkin kieltäytyneet turvapaikanhakijat ohittavat lukusia EU-maita hakematta suojelua.

Kyse ei selkeästikään ole pakolaisista kun eivät ota suojelua vastaan, vaan motiiivi on jokin muu.

Asiaan on helppo ratkaisu:

Turvapaikanhakijat voidaan palauttaa UNHCR:n pakolaisleireille, joihin he kuuluvatkin. Turvapaikanhakijoiden palauttaminen takaisin pakolaisleireille hiljentäisi Välimeren liikenteen ja ihmishenkiä ja kohtaloita säästyisi tuhansittain.

Petteri Hiienkoski

Täytyisi kyetä todentamaan se, että on kieltäytynyt suojelusta ja turvapaikasta.

Paras tietenkin olisi, että liikenne pysäytettäisiin ennen kuin ovat päässeet "elitasovyöhykkeelle". Ehkä palautussysteemin oppiminen auttaisi.

Palautusjärjestely saattaisi edellyttää Geneven pakolaissopimuksen uudelleentulkintaa paitsi Suomessa myös EU:ssa.

Toimituksen poiminnat