Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Jos humanitäärinen maahanmuutto ja kehitysapu lopetettaisiin?

  • Itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin reittien kautta tulee pakolaisia Lähi-idästä (Kuva: frontex.europa.eu 2014).
    Itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin reittien kautta tulee pakolaisia Lähi-idästä (Kuva: frontex.europa.eu 2014).
  • Pakolaiset jonottavat elintarvikkeita piiritetyssä Yarmoukin palestiinalaisleirissä Syyriassa 31.1.2014 (Kuva: UNRWA Archive).
    Pakolaiset jonottavat elintarvikkeita piiritetyssä Yarmoukin palestiinalaisleirissä Syyriassa 31.1.2014 (Kuva: UNRWA Archive).
  • Yli 4,1 milj. pakolaista on paennut Syyriasta ja noin 7,6 milj. on siirtynyt maan sisällä.
    Yli 4,1 milj. pakolaista on paennut Syyriasta ja noin 7,6 milj. on siirtynyt maan sisällä.
  • Suurin osa pakolaisleirien asukkaista on lapsia.
    Suurin osa pakolaisleirien asukkaista on lapsia.
  • Useat kymmenet tuhannet Syyrian pakolaiset ovat paenneet Libanonin puolelle Bekaan laaksoon ja pystyttäneet leirejä sinne.
    Useat kymmenet tuhannet Syyrian pakolaiset ovat paenneet Libanonin puolelle Bekaan laaksoon ja pystyttäneet leirejä sinne.
  • Ulkoministeri John Kerry tutustui Syyrian pakolaistilanteeseen: näkymä Mrajeeb al-Fhoodin leirille 18.7.2013 (Kuva US State Dpt)
    Ulkoministeri John Kerry tutustui Syyrian pakolaistilanteeseen: näkymä Mrajeeb al-Fhoodin leirille 18.7.2013 (Kuva US State Dpt)
  • Turkki avasi kesällä rajansa tuhansille pakolaisille näiden paettua kurdien ja Isisin joukkojen taisteluita Tal Abyadista.
    Turkki avasi kesällä rajansa tuhansille pakolaisille näiden paettua kurdien ja Isisin joukkojen taisteluita Tal Abyadista.
  • Kurdien pakolaisleiri Surucissa, Turkissa 19.11.2014. Turkissa on jo 1,8 milj. Syyrian pakolaista. (Kuva: Voice of America.)
    Kurdien pakolaisleiri Surucissa, Turkissa 19.11.2014. Turkissa on jo 1,8 milj. Syyrian pakolaista. (Kuva: Voice of America.)

Jos Suomi lopettaisi kehitysavun antamisen ja humanitäärisen maahanmuuton kokonaan, mitä ”maahanmuuttokritiikin” nimissä on vaadittu, epäilemättä kansainvälinen maineemme kärsisi ja nauttimamme kansainvälinen arvonanto vähenisi. Tällä todennäköisesti olisi myös kielteisiä taloudellisia seurauksia, mikä vaikuttaisi suomalaisten hyvinvointiin.

Uskottavuutemme kärsii jo nyt siitä, ettemme täytä antamiamme sitoumuksia kehitysyhteistyöstä. Tämä saattoi myös vaikuttaa siihen, ettei Suomi saanut riittävää kannatusta valinnalleen YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Se on kuitenkin pientä.

YK:n kiintiöpakolaisten vastaanottamisen lopettaminen ei edellyttäisi irtaantumista mistään valtiosopimuksista. Suomi ei rikkoisi kansainvälisiä sitoumuksiaan vaikka lopettaisi kiintiöpakolaisten vastaanottamisen. Ratkaisu todennäköisesti ymmärrettäisiin lähinnä viestinä sisäänpäin käpertymisestä ja epäsolidaarisuudesta.  

Huomattavasti huonommalta sen sijaan näyttäisi, jos Suomi irtaantuisi Geneven pakolaissopimuksesta sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen, kidutuksen vastaisen yleissopimuksen ja lapsen oikeuksien yleissopimuksen tähän liittyvistä säädöksistä. Näin pitäisi tehdä, jos humanitäärinen maahanmuutto lain mukaisessa järjestyksessä kokonaan lopetettaisiin. Lisäksi tulisi todennäköisesti muuttaa myös ulkomaalaislakia.

Se, että EU:lla on kansainvälisten sopimusten soveltamiseen liittyviä direktiivejä, viittaa siihen, etteivät EU-elimet ja muut EU-maat välttämättä suhtautuisi niistä irtaantumiseen suopeasti. Suomen maineen rapautumisen lisäksi seurauksena saattaisi olla jopa sanktiota EU:n taholta.    

Vaikutusvaltamme YK:ssa ja muissa järjestöissä joka tapauksessa heikkenisi. Epäilemättä entistä vähemmän edustajiamme valittaisiin kansainvälisten järjestöjen ja elinten tehtäviin, entistäkin harvemmin Suomea pidettäisiin houkuttavana kokouspaikkana.

Sulkeutumisella ja maineen rapauttamisella olisi hintansa. Se tulisi globalisoituvassa maailmantaloudessa viennistä riippuvaiselle Suomelle todennäköisesti ennen pitkää kalliiksi. Se myös vaikuttaisi suomalaisten elintasoon alentavasti.

Ne, jotka vaativat kehitysavun lopettamista tuskin ymmärtävät, että kehitysavusta on merkittävää hyötyä Suomelle ja muille teollisuusmaille, jotka kehitysapua antavat, eikä sen lopettaminen jäisi ilman niihin kohdistuvia haittavaikutuksia.

Monenkeskistä kehitysapua kohdennetaan esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestölle UNHCR:lle pakolaisleirien perustamiseen ja ylläpitämiseen sekä Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle elintarvikejakelun järjestämiseen kriisialueille. Nämä auttavat välittömästi ja konkreettisesti hillitsemään pakolaistulvaa, jolla on taipumuksena suuntautua Eurooppaan.  

Heinäkuussa WFP ilmoitti joutuvansa jälleen leikkaamaan ruoka-avustuksiaan Syyrian pakolaisille: ruoka-apua ei varojen puutteen takia voida enää antaa pakolaisleirien ulkopuolella asuville syyrialaisille.

Kahdenvälisestä kehitysavusta taas yli puolet palautuu takaisin suomalaistyöntekijöiden palkkojen ja Suomesta tehtyjen hankintojen muodossa. Kehitysapuvaroista annetaan myös korkotukea suomalaisyrityksille, jotka myyvät tuotteitaan kehitysmaille. Osa tästä avusta ei itse asiassa edes auta niinkään kehittyvien maiden ihmisiä kuin suomalaisyrityksiä!

Sen sijaan, että vaaditaan humanitaarisen maahanmuuton ja kehitysavun lopettamista, kannattaisi miettiä, miten näitä tulisi kehittää. Vaatimukset humanitaarisen maahanmuuton ja kehitysavun lopettamisesta eivät ole poliittisesti realistisia eivätkä Suomen etujen mukaisia.

Jos muut maat seuraisivat Suomen esimerkkiä ja ne todella lopetettaisiin, olot eivät epäilemättä huonontuisi rajusti vain kehittyvissä maissa vaan sen seurauksena myös teollisuusmaissa, etenkin Euroopassa – myös Suomessa. Kuilu rikkaan Pohjoisen ja köyhän Etelän välillä kasvaisi jyrkästi ja sen myötä myös ristiriidat näiden välillä.

Yksikään eduskuntapuolue ei sellaista kannata – eivät edes perussuomalaiset (paitsi turuilla ja toreilla ennen vaaleja).

Kun Suomi joka tapauksessa osaltaan kantaa vastuuta kehittyvien maiden köyhyydestä, kriisien hallinnasta ja näihin yleensä liittyvästä pakolaisuudesta, kannattaa profiloitua tavoilla, joissa voi hyödyntää omia vahvuuksia, toiminta on kustannustehokasta ja siitä on mahdollisimman paljon hyötyä myös Suomelle ja sen tavoitteille.

Luontevinta olisikin kantaa erityistä vastuuta kristityistä, jotka maailmalla ovat vainottuja, ja tarjota heille turvapaikka. Heillä on muita pakolaisryhmiä paremmat kulttuuriset edellytykset kotoutua Suomeen. Maallistumisesta huolimatta suomalainen yhteiskunta rakentuu edelleen kristillisen arvojen varaan, mikä helpottaa vainottuja kristittyjä sopeutumaan yhteiskuntaan.

Muuten "turvapaikkatehtailuun" ja ihmissalakuljetukseen pitää puuttua jo lähtömaissa, että hädänalaisten ihmisten petollinen hyväksikäyttö estettäisiin ja kuljetusreitit tukittaisiin paikan päällä ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö loppuisi.

Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on yksinkertainen, kustannustehokas ja hallittu tapa kantaa vastuuta pakolaisista, jotka ovat hädänalaisimmassa asemassa. Sen sijaan, että kannustetaan yksityistä turvapaikkatehtailua ja laitonta maahanmuuttoa, ongelman oikeudenmukaisen ja tasapuolisen ratkaisemisen kannalta pakolaisuutta pitäisi koordinoida yhdessä UNHCR:n kanssa tukeutuen sen virallisiin pakolaisleireihin.

Kehitysavun lopettamisen sijasta määrärahoja pitäisi pikemminkin nostaa, että ihmisiä voitaisiin auttaa heidän lähtömaissaan vähentämällä pakolaisuuden syitä sekä järjestämällä apua pakolaisille paikan päällä.

Pakolaisuutta ennaltaehkäistään etenkin koulutuksella, paikallisen elinkeinotoiminnan elvyttämisellä, siviilikriisinhallinnalla ja perinteisellä rauhanturvaamisella. Kriisialueella pakolaisia autetaan muun muassa tukemalla pakolaisleirien perustamista ja ylläpitämistä sekä järjestämällä sinne elintarvike- ja lääkintäapua.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Esa Niemi

Markkinatalous on maailman parasta ja tehokkainta kehitysapua, mutta kehitysaputeollisuudella on miljoonan taalan paikka osoittaa rahat pakolaisleireille ja osoittaa tehokkuutta. Sen sijaan Kepa uhkasi leikata juuri pakolaisleireiltä koska kyse on bisneksestä ja bisneksien suojelusta ihmishengistä välittämättä.

Kukaan ei ole lopettamassa kehitysapua kokonaan eikä mitään muitakaan esittämiäsi seikkoja. Tästä huolimatta esität oikein, että pakolaispolitiikan kulmakuvi on pakolaisleirit.

Turvapaikanhakijat tulisi palauttaa pakolaisleireille, joiden suojelusta he ovat alunperinkin kieltäytyneet ohittamalla tai jättämällä pakolaisleirin. Palauttaminen hiljentäisi Välimeren muutamassa päivässä ja ihmishenkiä säästyy jos se on tarkotus.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

afrikassa on sodittu jo meidän vanhempiemme nuoruudessa ja tullaan sotimaan kun lapsenlapsemme tulee aikuisikään

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Lyhyesti havainnollistettuna miksi integraatio ei toimi http://youtu.be/H-CqJYzDSI8

Toimituksen poiminnat