Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Herra pääministeri, vetäkää esityksenne pois!

Herra pääministeri Juha Sipilä,

Johtamanne hallitus ilmoittaa ohjelmassaan, että sen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. – Tämä on hieno tavoite, jota lämpimästi kannatamme.

Lupaatte hallitusohjelmassa myös, että Julkinen valta tekee yhdessä suomalaisten kanssa vaikeitakin ratkaisuja tulevan hyvinvoinnin turvaamiseksi. – Sekin on kauniisti sanottu.

Yhdessä me suomalaiset olemme tätä isänmaatamme puolustaneet, yhdessä olemme hyvinvointiyhteiskunnan rakentaneet ja yhdessä haluamme sitä puolustaa ja edelleen kehittää. Emme ole alistuneet väkivallan emmekä pakon edessä. Miksi alistuisimme tulevaisuudessakaan?

Me suomalaiset uskomme yhteistyöhön ja uskomme sopimiseen. Niissä piilee menestyksemme salaisuus – ei vastakkainasetteluissa, ei riidoissa, eikä sodissa.

Tällä hetkellä on olemassa yksi asia, jolla johtamanne hallitus voi osoittaa olevansa ohjelmaansa kirjattujen sanojensa takana. Hallituksellanne on vaihtoehto, jolla se voi edistää Suomen talouden kasvua ja hyvinvointia yhdessä suomalaisten kanssa. 

Herra pääministeri, jos todella tahdotte parantaa maamme kilpailukykyä, jos tahdotte kohentaa työllisyyttä, jos tahdotte talouden kasvua: palatkaa neuvottelupöytään! Herra pääministeri, käynnistäkää neuvottelut todellisesta yhteiskuntasopimuksesta! Herra pääministeri, vetäkää esityksenne pakkotoimista pois!

Muistutamme siitä, mitä hallituksenne ohjelmassa todetaan: Suomalaiset ovat valmiita vaikeisiinkin ratkaisuihin, kun ne toteutetaan oikeudenmukaisesti ja parempaa tulevaisuutta rakentaen. – Ratkaisuihin, joita ei toteuteta oikeudenmukaisesti, ratkaisuihin, jotka eivät rakenna parempaa tulevaisuutta, me suomalaiset emme ole valmiita.

Mutta mikäli nuo kaksi perustetta – oikeudenmukaisuuden toteutuminen ja paremman tulevaisuuden rakentaminen – täyttyvät, voitte olla varmoja, että me suomalaiset tulemme antamaan tukemme vaikeillekin ratkaisuille.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Olet siis sitä mieltä, että sopiminen ja kolmikanta ovat tuottaneet tulosta ja ratkaisun v. 2008 lähtien alkaneeseen syvään taantumaan ja velkaantumiseen ?

Joku toinen voisi olla asiasta eri mieltä ja todeta, että jo 7 vuotta on haaskattu aikaa, tai oikeammin jopa pahennettu ongelman syvyyttä.

Onko julkisella todellakin paukkuja maksaa yli 6 miljardia euroa suurempaa palkkapottia vuonna 2015 verraten vuoteen 2007, vaikka kokonaistuotanto on EU:n ainoana maana rumasti edelleen alemmalla tasolla, kuin mitä se oli liki vuosikymmen takaperin.

Sopimisessa on tyritty pahanpäiväisesti.

Petteri Hiienkoski

Valitettavasti emme voi muuttaa niitä virheratkaisuja, joita Vanhasen hallituskaudella tehtiin. Myös Kokoomus on tuonaikaisista karkeista virhearvioinneistaan vastuussa.

Sen, minkä voimme tehdä, on yrittää vaikuttaa siihen, etteivät hallitusherrat nyt johtaisi meitä ojasta allikkoon.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Kansa voi olla pääministerin puolella, mutta ay- väki ei ilmeisesti ole.

Kun päämäärästä ei ole päästy yksimielisyyteen, vaikka on yritetty neuvotella, pääministerin ratkaisu on ainut oikea.

Nyt vain pitää katsoa kuinka kauan ammattiliitoilla on varaa lakkoilla. Neuvottelutie on kuljettu loppuun.

Kansakunta ei kestä lakkoilua ja jokainen lakko ja lakon uhka lisää tarvetta entistä ankarampiin leikkauksiin ja entistä kovempiin palkan alennuksiin.

Mutta jos ammattiväki haluaa tätä, niin se saa sen, koska sillä on siihen oikeus. He kuitenkin vain hankaloittavat omaa elämäänsä tästä eteenpäin, mutta samalla kaikkien suomalaisten elämää.

Lakkoilu tässä tilanteessa on hölmöläisen hommaa josta kaikki kärsivät.

Pääministerin oikea linja tässä tilanteessa on jokaisen lakon jälkeen lisätä listalle uusia leikkauksia ja veronkorotuksia, muuta tietä ei nyt ole.

Petteri Hiienkoski

Onko sellainen ratkaisu oikea, joka johtaa vain vaikeisiin ja pitällisiin neuvotteluihin ja työtaisteluihin? - Mielestäni ei.

Käsitykseni mukaan mitään todellista ja pysyvämpää taloudellista hyötyä on turha odottaa, ellei asiaa ratkaista palkansaajien kanssa neuvottelemalla ja sopimalla. Näin tapahtui eläkepaketissa.

Tuotanto ja vienti ovat jo lähteneet kasvuun. Tätä ei kannattaisi pakkotoimilla ja vastakkainasettelulla nyt tyriä.

Pelkäänä, että hallitus on nyt tekemässä pahan virheen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Pelkäänpä, että hallitus on nyt tekemässä pahan virheen."

AY- väki on tekemässä virheen, jos se ryhtyy lakkoilemaan.
Lakkoilu vain pahentaa myös heidän omaa tilannettaan.

Hallitus on kansan valitsema ja sen pitää tehdä ja se on sitoutunut tekemään kansan kannalta oikeita ratkaisuja. Kansaa on myös AY- väki. Sen pitäisi kuunnella hallitusta ja myöntyä, muuten edessä on sota.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #6

Pelkäänpä, että hallitus on jo sen sodan sytyttänyt. En usko, että työmarkkikeskusjärjestöt pystyvät estämään paloa vaikka tahtoisivatkin.

Ikävinta asiassa on se, että vaikka hallituksen tarkoitus olisi ollut kuinka hyvä, seuraukset ovat taloudelle kielteiset ilman mitään lakkoaaltojakaan.

"Maailmalla irvaillaan Juha Sipilälle: ”Mitä voi odottaa entiseltä liikemieheltä?”"
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/113151-maailmalla-...

Käyttäjän MKujala kuva
Markus Kujala

Kyllä se näin on, että ei Suomi tästä lamasta itkemällä ja lakkoilemalla nouse. Eduista on tingittävä.

Tässä on viimeiset kymmenen vuotta palkat noussut hyvää tahtia, mutta nyt ei olla yhtään valmiita joustamaan takasinpäin.
Ihme änkyröitä .
Esim. 2013-2014 valtiontyöntekijöiden mediaani kuukausipalkka nousi 100€. Nyt leikkausten vaikutus olisi suurinpiirtei saman suuruinen, mutta mielummin tehdään kreikat kun tingitään yhtään.

Petteri Hiienkoski

Valitettavasti Matti Vanhasen pääministerikaudella ei tehty elinkeinorakenteen muutoksen edellyttämiä ratkaisuja. Niiden tarpeellisuus tiedettiin. Sen sijaan työnnettiin pää pensaaseen hartioita myöten eikä ajateltu juuri vaalikautta pidemmäs tai ainakaan toimittu sen mukaisesti.

Kataisen johdolla Kokoomus toimi aivan samoin. Vallanhimossaan kävi ennen vaaleja nokittamaan surullisen kuuluisia vaalilupauksia päästäkseen hallitukseen. Kuoppakorotukset aiheuttivat liitoissa lumipalloefektin, jota tietenkin ruokki se, että työnantajat ymmärtämättömyyttään hylkäsivät maltilliset keskitetyt ratkaisut.

Jos tuolloisella pääministerillä ja valtiovarainministerillä olisi ollut realistinen ymmärrys elinkeinorakenteen muutoksesta, Euroopan ja Suomen talouden herkkyydestä kriisiin Yhdysvaltain markkinoilla (kiellettiin ja vähäteltiin) sekä vastuullisuutta ajatella muutakin kuin puolueensa vaalimenestystä, tuskinpa olisimme nykyisessä tilanteessa.

Edellisellä vaalikaudella on tehty maltillisia palkkaratkaisuja, jotka reaalisesti ovat nollaratkaisuja. Lisäksi yritysten kilpailukykyä on parannettu reippaalla yhteisöveron alennuksella 20 prosenttiin - alle Ruotsin ja Vironkin verotason.

Taantuma on taitettu ja talous lähtenyt hienoiseen kasvuun, samoin vienti. Myönteinen kehitys on edelleen selvästi muuta Eurooppaa hitaampaa. Miksi? Se, että kauppa suurimman kauppakumppanin kanssa on hiipunut, ei voi olla vaikuttamatta. Käsittääkseni uusia ja korvaavia vientikohteita on löytynyt Euroopan ulkopuolelta muttei siinä määrin että se korvaisi menetyksen.

Kilpailukykyä voidaan parantaa monella tavalla ihan työpaikkatasollakin, jos siihen sovitaan tietyt raamit ja pelisäännöt (insentiivit). Ellei sitä toteuteta työnantajien ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa, vaikea on uskoa, että mitään pysyvää taloudellista etua saavutetaan. Hallituksen pakkotoimet todennäköisesti johtavat korjausliikeeseen tuloneuvotteluissa, jotka epäilemättä vaikeutuvat ja monimutkaistuvat. Puhumattakaan siitä, että edistettäisiin osapuolten välistä yhteistyötä.

Kansantaloudellisesti hallituksen pakkotoimet ilman mainittua korjausliikettä heikentäisivät kotimaista kulutuskysyntää, mikä tarkoittaa yritysten myynnin vähenemistä.

Kokonaisvaikutus nyt esillä olevillä pakkotoimilla on kansantaloudellisesti negatiivinen ja työmarkkinoilla tilannetta kärjistävä, mikä todennäköisesti lisää työtaistelutoimia.

Toivoisin olevani väärässä, mutta pelkäänpä, etten ole. Kannattaa itse tutkia ja selvittää kansantalouden dynamiikkaa.

Toivon, että hallitus vetäisi esityksensä takaisin ja keskittyisi niihin asioihin joissa sillä on parhaat edellytykset edistää talouden tilaa. Ellei hallitus näin tee, sitten todennäköisesti myönteinen talouskehitys pysähtyy ja käydään ottamassa vähän pohjamutaa mukaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Toivoisin olevani väärässä, mutta pelkäänpä, etten ole. Kannattaa itse tutkia ja selvittää kansantalouden dynamiikkaa."

Olet oikeassa jos ammattiliitto ei taivu ja nöyrry ja toteuttaa uhkauksensa voimatoimista ja kovemmasta linjasta seuraavissa tuloneuvotteluissa.

Mutta vielä on toivoa. Henkilökohtaisesti minun on vaikea uskoa että ammattiliitot voisivat toimia niin typerästi ja epäisänmaallisesti.

Mutta voi olla että tiedät paremmin.
Aika näyttää.

Kenties Sipilä on aavistanut tämän tilanteen
ja kenties Sipilällä on kortteja hihassa tämän tilanteen varalta.

Joskus tiedämme paremmin tämän pelin juonen.
Nyt voimme vain arvailla ja toivoa parasta.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #8

Toimituksen poiminnat