Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Pitääkö pääministerin puhua totta?

  • 1. GDP growth rates in the second quarter of 2015 % change over the previous quarter (Eurostat).
    1. GDP growth rates in the second quarter of 2015 % change over the previous quarter (Eurostat).
  • 2. Nettovarallisuusasema kesäk. lopussa 11,8 mrd €. Saamisia ulkomailta 755,0 mrd € ja velkoja 743,2 mrd € (Lähde Tilastokeskus)
    2. Nettovarallisuusasema kesäk. lopussa 11,8 mrd €. Saamisia ulkomailta 755,0 mrd € ja velkoja 743,2 mrd € (Lähde Tilastokeskus)
  • 3. Suomen vaihtotase ja kauppatase, 12 kuukauden liukuva summa, 1/2007-6/2015 (Lähde: Tilastokeskus).
    3. Suomen vaihtotase ja kauppatase, 12 kuukauden liukuva summa, 1/2007-6/2015 (Lähde: Tilastokeskus).
  • 4. Koko talouden sekä yksityisen & julkisen sektorin palkkasumman vuosimuutos jaksolla 05-07/2015 & 05-07/2014 % (TOL-08 & S-12)
    4. Koko talouden sekä yksityisen & julkisen sektorin palkkasumman vuosimuutos jaksolla 05-07/2015 & 05-07/2014 % (TOL-08 & S-12)
  • 5. Arvioidut tuntikohtaiset työvoimakustannukset, 2014, euroa (Lähde: Eurostat)
    5. Arvioidut tuntikohtaiset työvoimakustannukset, 2014, euroa (Lähde: Eurostat)

Olin hämmentynyt pääministeri Juha Sipilän (kesk) eilisestä tv-puheesta.

Odotan, että pääministeri on rehellinen ja puhuu totta. Erityisesti odotan sitä suoralta [välittömältä] tv-esiintymiseltä, jossa kukaan ei pääse oikaisemaan esitettäviä väitteitä.

En kaipaa amerikkalaistyylistä poliittista kulttuuria, jossa hallitus käyttää asemaansa hyväkseen esittääkseen yksipuolista propagandaa saadakseen sitä kautta toimilleen hyväksyntää. Sellainen ei kuulu terveeseen pohjoismaiseen kansanvaltaan.

Toisin kuin demokratiaan juurtuneissa Länsi-Euroopan maissa, Suomessa elää syvässä tsaarin aikainen uskomus hallituksen rehellisyyteen. Pääministerillä voi olla kiusaus käyttää tätä hyväkseen.  

Erityisen ristiriitaisia tunteita Sipilän esiintymisessä herätti se, että hän halusi antaa itsestään kuvan rehellisenä miehenä ja vetosi vielä puheensa lopussa suomalaisten rehellisyyteen. 

Puheessaan Sipilä esitti Suomen taloudesta paljon synkemmän kuvan kuin se todellisuudessa on. Hän antoi vääriä tietoja.

Jo puheensa alussa Sipilä esitti väitteen, jonka mukaan "Suomen talouskasvu on Euroopan alhaisinta ja talous on supistunut pitkään".

Eurostatin viikko sitten julkaisemien vahvistettujen tietojen mukaan Suomea hitaammin talous kasvoi kuitenkin Tanskassa, Romaniassa, Itävallassa, Hollannissa ja Ranskassa (ks. kuvio 1). Suomen talous ei myöskään supistu vaan kasvaa, vaikka kasvu onkin vielä euroalueen keskiarvon alapuolella.

Sipilä tehosti maalaamaansa kauhukuvaa taloudesta esittämällä dramatisoivan havainnon velkaantumisnopeudesta. Hän ei kertonut, että Suomen rahoitussaatavat ulkomailta ovat velkaa suuremmat ja kasvavat sitä nopeammin (ks. kuvio 2).

Sipilä ei kertonut, että velka on valtioille tärkeä taloudenhoidon väline, eikä sitä, että toisin kuin yksityisten ihmisten ja yritysten lainojen kohdalla, valtionvelkaa ei ole tarkoitustakaan maksaa pois. Hän ei kertonut, ettei Suomen velan määrä sinänsä ole huolestuttavan suuri.

Sipilä ei kertonut, että taantuma on taitettu ja vientikin lähtenyt kasvuun ja kauppatase on ylijäämäinen (ks. kuvio 3). Hän ei kertonut, että talousennusteiden mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna huomattavasti tätä vuotta enemmän.

Puheessaan Sipilä kertoi tehneensä kaksi epäonnistunutta yritystä niin sanonut yhteiskuntasopimuksen solmimiseksi. Hän ei kertonut, että ensimmäisellä kerralla hän antoi työmarkkinajärjestöille vain 10 päivää aikaa ”sopia” 5 %:n "kilpailukykyloikasta" ja toisella kerralla 3 viikkoa aikaa sopia 5 %:n "tuottavuushypystä". Vai miten päin ne hypyt ja loikat nyt menivätkään.

Sipilä ei kertonut, että hänen tulkintansa siitä, mitä ”kilpailukykyloikka” ja ”tuottavuushyppy” tarkoittavat, on hyvin kapea, eikä vastannut palkansaajajärjestöjen käsitystä. Hän ei kertonut, että hän oli käsityksensä lyönyt lukkoon jo ennen neuvotteluja eikä suostunut siitä neuvottelemaan.

Työmarkkinajärjestöjen tehtävänä oli siis sopia palkkojen alennuksesta tai työajan pidennyksestä siten, että palkkakustannukset alenevat 5 %. Ja tätä Sipilä kutsui yhteiskuntasopimukseksi.

Kun Sipilä ei saanut palkansaajajärjestöiltä haluamaansa, hallitus julkisti onnettomat esityksensä pakkolakeineen. Puheessaan hän antoi palkansaajajärjestöille vielä muutaman päivän aikaa esittää vaihtoehdoksi lomakorvausten puolittamista ja työajan pidentämistä. 

Sen sijaan, että hallitus olisi aidosti neuvotellut ja sopinut yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa toimista, joilla vientisektorin kilpailukykyä ja työn tuottavuutta olisi reaalisesti parannettu ilman että kotimainen kysyntä laskee, Sipilä asetti palkansaajajärjestöt pakkotilanteeseen.

Hän ei jättänyt niille kuin huonoja vaihtoehtoja, joista ainoa mahdollisuus näyttää olevan yrittää löytää ratkaisu, jolla minimoidaan taloudelliset vahingot. Kun hallitus ei suostu neuvottelemaan edes siitä, miten se omilla toimillaan tukisi palkansaajajärjestöjen esityksiä, se rajaa pois suuren määrän keinoja, joilla talouden kasvua ja vientiä voitaisiin aidosti edistää.   

Tämän jälkeen on selvää, ettei toiselle työmarkkinaosapuolelle eli työnantajille ole todellista tarvetta Sipilän kinkereillä. Heille Sipilä esittikin puheessaan lähinnä hurskaita toiveita "isänmaallisuudesta" ikään kuin työnantajat sen perusteella tekisivät ratkaisujansa.

Puheessaan Sipilä antoi ymmärtää, että palkkakustannusten alentaminen 5 %:lla on välttämätöntä, että Suomi saadaan nousuun.

Sipilä kertoi ennen päätöstään valvoneensa sen kysymyksen äärellä, miten viennin kilpailukykyä parantaa se, että leikataan sairaanhoitajan tai poliisin sunnuntaikorvauksia ja päätyneensä siihen, että se vähentää merkittävästi julkisen puolen kuluja ja mahdollistaa osaltaan työnantajan sotu-maksun alentamisen.

Jos julkisen puolen palkansaajien toimeentulo on sen varassa, mitä yhden miehen päässä yöllä liikkuu, ei ihme, jos hallitus ei ole kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, että julkisen sektorin palkkasumma supistui touko-heinäkuussa 0,2 % vuoden takaisesta, kun se yksityisellä sektorilla kasvoi 1,9 % (ks. kuvio 4).

Sipilä perusteli 5 %:n palkkaleikkaustaan vertaamalla määrää siihen, että Irlannissa ja Portugalissa tehtiin vielä suurempia palkanalennuksia. Miksei hän saman tien ottanut esimerkiksi Romaniaa, jossa Nicolae Ceauşescu päätti, että valtionvelka pitää maksaa kokonaan pois – tosin kansalaisten kannalta kurjin seurauksin sekin?

Sipilä ei perustellut palkanalennusvaatimustaan sillä, että teollisuuden tuntipalkat tai yksikkötyökustannukset olisivat Suomessa tärkeimpiä kilpailijamaita korkeammat. Sitä hän ei ehkä uskaltanut tehdä. 

Sipilä jätti kertomatta, että Eurostatin tuoreimpien tietojen perusteella teollisuuden työvoimakustannukset – jotka ovat olennaisia viennin kannalta – ovat Suomessa matalammat kuin Ruotsissa ja Saksassa ja että työtunnin kustannus välilliset työvoimakustannukset mukaan lukien oli Suomessa viime vuonna 35,9 euroa ja Ruotsissa 41,8 euroa. Eikä Suomi kaikkien työvoimakustannustenkaan osalta ole näistä maista kallein vaan samaa tasoa niiden kanssa (ks. kuvio 5).

Sipilä jätti kertomatta myös sen, että OECD:n tilastojen perusteella Suomen teollisuuden yksikkötyökustannukset suhteessa Saksan teollisuuteen ovat kahdessa vuodessa enemmän kuin puolittuneet. 

Sipilän hirttäytyminen 5 %:n palkanalennukseen voi olla välttämätöntä jostain muusta syystä, mutta ei siitä syytä, että teollisuuden palkat olisivat poikkeuksellisen korkeat eikä siitä syystä, että talous saataisiin kasvuun.

Talous on jo lähtenyt varovaiseen nousuun. Kasvua ei kannattaisi pysäyttää toimilla, jotka heikentävät kotimaista kysyntää. Vaikka hallituksen toimet parantavat vientiyritysten tulosta, ne heikentävät kotimaan markkinoilla toimivien yritysten myyntiä kuluttajien ostovoiman alentuessa.

Sipilä ei kertonut, että ostovoiman heikennys iskee suoraan niihin noin 170 000 yksinyrittäjään, jotka eivät saa mitään hyötyä suoranaisesti työnantajille nyt lahjoitettavasta kustannussäästöstä. Sen sijaan, että hallitus parantaisi yksinyrittäjien toimeentulomahdollisuuksia, että entistä useampi voisi yksinyrittäjänä elättää itsensä ja perheensä, Sipilän toimet johtavat toteutuessaan päinvastaiseen.

Vaikka työnantajat hallituksen esittämien toimien toteutuessa tekevät enemmän voittoa, Sipilällä ei ole esittää mitään toimia, jotka pakottaisivat heitä käyttämään voittonsa hintojen alentamiseen, investointeihin tai  lisätyövoiman palkkaukseen. Kuluttajien ostovoiman laskiessa yrittäjän investointihalukkuus tuskin kasvaa.

Jos pääministeri Sipilä astuisi alas norsunluutornistaan, käärisi hihansa ja ryhtyisi neuvottelemaan palkansaajajärjestöjen kanssa, mahdollisuus olisi sopia suuremmistakin palkanalennuksista: hallitus voisi näet kompensoida niitä vastaavalla palkkaveron alennuksella. Tällöin turvattaisiin myös palkansaajien ostovoima ja kotimainen kysyntä.

Tämä edellyttäisi kuitenkin rohkeutta pääministeriltä. Käskyttäminen ja pakottaminen eivät sitä edellytä.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eikös pääministeri ole aikaisemminkin kertonut niin totta kuin osasi ?

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Sipilä otti opikseen eikä edes yritä puhua niin totta kuin osaa.

Jos ei osaa, niin ei osaa.

Ai niin taisi olla samaa klaania se joka osasi edes vähän puhua totta.

Matti Adolfsen

Tutkittua tietoa pääministerin puheen takana olevasta ilmiöstä. Tosiasioiden irrottaminen kokonaisuudesta antaa virheellisen kokonaiskuvan.

http://blogs.helsinki.fi/talouttajahistoriaa/2015/...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Lainmukaan vain ollessaan todistaja oikeudenistunnossa.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Petteri, kaikilla kunnioituksella mielipiteesi kohtaan minun on kuitenkin uskottava enemmän niin Juha Sipilään kuin Sixten Korkmaniin.

Noin viikko sitten Sixten totesi A-studion haastattelussa, että Suomen taloustilanne "on yksinkertaisesti kamala"...

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202786-ei-v...

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista.

Tuskinpa kukaan rohkenee väittääkään, että taloustilanne olisi hyvä. Kasvu on kuitenkin alkanut ja suunta on parempaan.

Eurostatin noin viikko sitten julkaisemat vahvistetut tiedot osoittavat sen minkä minkä tuohon kirjoitinkin.

Odottaisin että pääminiteri, joka ilmeisesti kukakuinkin yksin päättää asioista, vaivautuisi tarkistamaan väitteensä, ettei kuin möläyttää ne tuutista suomalaisten olohuoneisiin. Ei vakuuta. Olen huolissani siitä miten tätä maata johdetaan. Oikeasti.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Muistutan muutaman vuoden takaisesta (2012?) tilanteesta, jossa yhden risteilijän kauppa vuoden lopulla sai riemun irti, kun kauppatase tupsahti hetkeksi plussalle...

Toki Sipilä hieman sotki termiä "sisäinen devalvaatio", joka meillä on paraikaa meneillään, mutta ei tohtinut vielä koskea EMU-jäsenyytemme ongelmiin: siinä on muuan iso este nopeamman nousun alkamiselle - joskin se ei ole ainut este taantumasta nousemiseksi...

Tosiasioiden valossa, Suomen tilanne euromaana on Sipilänkin kuuvaamaa synkempi, sillä mm. työttömyys kasvaa edelleenkin, samoin velka, uusia merkittäviä investointeja ei kuulu, BKT on laskenut pian 4 vuotta putkeen, vaikka maa tarvitsisi pitkän kasvuprosenttikauden, luokkaa 2-4%. jne.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Niin lähetyshän ei ollut suora vaan nauhoitettu,minkä sinunkin olisi ammattilaisena luullut huomaavan siitä,että se tuli ilta yhdeksältä,pimeään aikaan ulos ja ministeri puhui Kesärannassa päivän valossa.Lisäksi kuuluttaja mainitsi puheen olevan nauhoitettu.

Petteri Hiienkoski

Hmmm. En oikeastaan ajattelut sitä oliko lähetys nauhoitettu tai suora. Tarkoitin suorana siinä mielessä, ettei siinä siinä ole muita, jotka voisivat kommentoida ja puuttua räikeimpiin ylilyönteihin. Ehkä parempi sana olisi "välitön"...tai...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hallitus (Vanhanen) lupasi että investoinnit lisääntyvät ja työllisyys kohenee kunhan työnantajan kela-maksut (800 m) poistetaan ja näin siis tehtiin eikä muuta tapahtunut kuin osinkojen lisääntyminen.

Hallitus (Katainen) lupasi dynaamisia vaikutuksia talouteen ja työllisyyden lisääntymistä kunhan yhteisöveroa alennetaan kunnolla ja sitähän laskettiin (vaikutus n.800 m), ja taas osingonmaksut vain lisääntyivät.

Tänään hallitus lupaa lisää työllisyyttä kunhan työntekijät laskevat palkkaansa, pitääköhän paikkansa?

Kaikille voi valehdella jonkin aikaa ja joillekin voi valehdella kaikenaikaa.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Kaikki tämä valuu taas suoraan osinkoihin.

EK:n hyväpalkkaisia juoksupoikia Don Sipilä loppuine SS-miehineen. Sääliksi käy oikeusministeri Lindströmiä kun vaikuttaa aina väliin jonkinlaiselta selkärankaiselta.

No, tietysti voin Lindströmin suhteen raskaasti erehtyä. Jos maailma onkin menettänyt hänessä Oskartason näyttelijän.

Btw. Jos Vanhasen ja Kataisen väitteissä olisi puoletkin totta, suomessa olisi täystyöllisyys.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Pasi Kortesuo

Suomessa on lähes 300 000 osakesäästäjää. 95 % on tavallisia palkansaajia. Onko väärin, että duunari saa osinkotuloja joista hän maksaa 30 % pääomatuloveroa.

Keskimääräinen sijoitetun pääoman osinkotuotto on n. 2,5- 3,5 %. Pankkitilillä tuotto on 0,25-0,7 %. Inflaatio on parin prosentin luokkaa. Pankkitilillä olev raha tuottaa siis tappiota. Myös pankkitilillä olevasta korkotulosta maksetaan valtiolle lähdevero

Sitten suurimmat suomalaiset osinkotuottoja saavat ova Suomen valti (n. 1 miljardi ) ja suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt (n 2 miljardia). Pitäisikö eläkevakuutusyhtiöiden lopettaa eläkevarojen tuotto ja vaarantaa tulevat eläkkeet.

Miksi ay- liike on ottanut säästämisen silmätikuksi. Sijoittamalla yrityksiin luodaan mahdollisuudet investointeihin ja työpaikkoja. Ay-liikkeen lausunnot tuntuvat jotenkin järjenvastaisilta.

Täällä esitellään tilastoja. Uusi Suomi esittelee päivä n verkkolehdessä myös uutisen. "Synkkä hännänhuippu"

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/115288-huomasitko-...

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo Vastaus kommenttiin #7

Yrittäminen on eri asia kuin osakesäästäminen ja osinkotulot.

Yrittäminen on kunnioitettavin asia mitä nykyaikaisen elämisenehdon, rahan, hankkimiseksi voi tehdä.

Osakesäästäminen on hyvä. Onko oikein, että rahasta saa korkoa? Olivatko entisajan päättäjät tuhansia vuosia ja hieman yli 2000 vuotta ja islamilaiset vieläkin viisaampia kuin nyt, kun kaikilla näillä oli rahanlainaamisesta koronottokielto?

On sumutus mennyt täydestä kun piensijoittaja rinnastetaan kritikkiin suurpääomaa vastaan. Niiden edut kun ei loppupelissä ole yhteneväiset. Spekulatiivinen sijoittaminen toisten rahoilla ja koneellinen millisekunttikauppa ei samaistu tuohon 300 000 ja 95% taviksiin.

Eläkevakuutusyhtiöt ovat tällä konstruktiolla valtio valtiossa ja jossain mielessä voi sanoa olevan jopa "rikollisjärjestö" valtiovallan suojeluksessa. Ennen vastaväitteitä voisit ystävällisesti tutustua Olli Pusan kirjaan ja kirjoituksiin eläkevakuutusyhtiöistä.

Tuomo Seppala Vastaus kommenttiin #7

Osakesijoittamisessa ja yrittämisessä ei tietenkään ole mitään väärää, mutta kun hallitus tekee keinoja lisätäkseen osakkeenomistajien saamaa osinkotuloa, se ilmoittaa kansalle että näillä keinoilla luodaan lisää työpaikkoja.

Näinhän ei todellisuudessa ole, vaan verohelpotukset ja KELA-maksut ovat menneet suht lyhentämättöminä yritysten tuloksiin ja työpaikat ovat vain vähentyneet. Keinoja ei siis käytetä työllisyyden parantamiseen vaikka niin uskotellaan.

Yritykset eivät ole luonnostaan sellaisia että jos he saavat tuotannostaan enemmän rahaa he pystyttäisivät viereen jonkun toisen tehtaan ihan vain siksi että saataisiin luotua työpaikkoja. Raha pidetään omassa taskussa ja kun eteen tulee idea uudesta tuotteesta tai ratkaisusta, se investointi tehdään. Ja siinä yhtälössä ei 5% alhaisemmat palkkakustannukset paina.

Petteri Hiienkoski

#4. Kiitos kommentista.

Yhteisönveron alennus 4,5 %-yksiköllä (800-900 miljoonalla eurolla) lisäsi yritysten kannattavuutta merkittävästi: jokaisella yrityksellä oli mahdollisuus siirtää lisääntynyt voitto hintoihinsa ja sillä tavoin parantaa hintakilpailukykyään. Ellei hintakilpailukyvyssä ollut ongelmaa, voitto oli mahdollisuus kohdentaa investoihin.

Vastuullinen yritys ei kuitenkaan investoi eikä palkkaa lisää väkeä, ellei usko sen kannattavan. En minä ainakaan niin tekisi. Täytyy olla kysyntää, täytyy olla tarve tai perusteltu odotus tarpeesta, ennen kuin voi investoida koneisiin tai työvoimaan.

Yritysten kannattavuutta ovat lisänneet myös maltilliset palkanratkaisut, jotka käytännössä reaalivaikutuksiltaan ovat olleet ns. nollasopimuksia.

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo

Miten yhteisöveron alennus lisää yrityksen kannattavuutta? Kun yritys tekee tappiota eli sen vapaa oma pääoma supistuu mistä on seuraavana tilikautena mahdollisuus maksaa riskipääoman rahoituskorvauksia, niin miten yhteisöveron alennus on lisännyt ko. yrityksen kannattavuutta? Miten yhteisövero on kustannuserä mikä otetaan kannattavuuslaskelmissa ja hinnoittelussa huomioon?

Muihin samanlaisiin kautta kirjoituksen ja kommenttien analogiavirheisiin en katso aiheelliseksi puuttua. Totean vain että jos juoksija on toista melkein kierroksen jäljessä ja sitten saavuttaa melkein puolella kierroksella toista mutta ei vielä edes selkää näe, niin tuskin se vielä on Porilaisten marssin soiton aika.

Kilpailussa tilauksista ja asiakkaista ei hyvällä kakkosella ole mitään virkaa. Virkaa on ainoastaan silloin kun kilpailija joutuu jo myymään ei oota ja tilauksia alkaa tippua myös pöydän alle. Näin Suomen kauppatase on saanut murusia ja vaihtotasekin heiluu tasapainossa tosin lähinnä halventuneen energian ja yleensäkin tuotannon lamasta johtuvana teollisuuden energiatuonnin laskemisena.

Vastaus otsikon kysymykseen: Ei, Sipilä ei valehdellut eikä puhunut muunneltua totuutta.

Jarmo Timonen

"Hallitus (Vanhanen) lupasi että investoinnit lisääntyvät ja työllisyys kohenee kunhan työnantajan kela-maksut (800 m) poistetaan ja näin siis tehtiin eikä muuta tapahtunut kuin osinkojen lisääntyminen.

Hallitus (Katainen) lupasi dynaamisia vaikutuksia talouteen ja työllisyyden lisääntymistä kunhan yhteisöveroa alennetaan kunnolla ja sitähän laskettiin (vaikutus n.800 m), ja taas osingonmaksut vain lisääntyivät."

Sipilä haluaa pistää paremmaksi kuin Vanhanen ja Katainen - nythän tuossa palkkojen leikkausesitysten mukana tuli sotu-maksujen alennus työnantajille, jonka kustannusvaikutus on 850 miljoonaa euroa. Poikkeuksellisesti nyt ei samassa yhteydessä luvattu investointien lisääntyvän eikä työllisyyden paranevan - nyt korostettiin, että velkaannumme liikaa ja kilpailukykyloikka on saatava.

Maailman Talousfoorumin (WEF) kilpailukykyraportissa 2014-2015 Suomi on Euroopassa Sveitsin jälkeen kakkonen (maailman tilastossa 4:s), Saksa kolmas (5) ja Ruotsi kuudes (10).

Miten on mahdollista, että hallituksen mielestä Suomalaisten yritysten kilpailukyky on yhä huonompi kuin tärkeimpien kilpailijamaiden? Niin huono, että palkkoja pitäisi leikata vaikka ne eivät käytännössä ole nousseet 5 vuoteen? Ei kait meitä palkansaajia vain vedätetä?

Kilpailukykyähän Suomella on:
1. Yhteisövero 20% on Euroopan matalimpia - Ranska 35%, Saksa 29%, Ruotsi 22%.
Suomalaisten suuryritysten mediaaniveroaste oli 2013 6,76 prosenttia, johtuen kansainvälisen toiminnan mahdollistamasta verosuunnittelusta.
http://www.hs.fi/talous/a1423205249829
2. Sähkön hinta yrityksille on Euroopan matalimpia
3. Korkeasti koulutettua työvoimaa on runsaasti saatavilla
4. Työvoimakustannukset ovat Pohjoismaiden halvimmat ja pienemmät kuin Saksassa
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/arvoitus-m...

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo

1. Yhteisövero ei ole lyhyellä tähtäimellä kilpailukyvyn osatekijä.

2. Sähkö on vain yksi osa monista kustannustekijöistä ja useimmille täysin merkityksetön. Logistiset ja työnantajalle Suomessa verokiilaan sisältyvät kustannukset ovat moninkertaisia vaikutukseltaan.

3. Työvoiman tulee olla ammattitaitoista ja tukea tuotantorakennetta sekä tavoitteita. Vaikka olisi kuinka korkeasti koulutettu meteorologi tai sosiologi, niin sillä ei viennin kilpailukyvyn kannalta ole mitään merkitystä.

4. Suomen kokonaisyksikkötyöjustannukset kun kaikki sivukuluerät ja (sosiaali)velvoitteet lasketaan tilikaudelle jaettuna, niin olemme vieläkin reilusti takamatkalla sekä Ruotsiin että Saksaan nähden. Ei ole tärkeää kuinka nopea 400 m juoksussa on joku yksittäinen 100 m, vaan mikä on kokonainen 400 m (tilikauden) kierrosaika.

Jarmo Timonen Vastaus kommenttiin #27

1. Miten tuon perustelet? Sehän on suora veronalennus työnantajille ja budjetoitavissa. Samaa suuruusluokkaa oli 2010 Kela-maksun poisto ja suurinpiirtein yhtäsuuri on nyt näiden palkkaleikkausehdotusten mukana ollut työnantajien sotu-maksun alennus.

2. Sähkö on monella teollisuudenalalla paljon suurempi osatekijä kuin palkat. Esimerkiksi terästeollisuus, paperiteollisuus, sahat, pellettitehtaat, tietokonesalit. Katsoin juuri Eurostatin 2015 tilastoista, että keskikokoisten teollisuusyritysten sähkön hinnoissa Suomi oli kolmanneksi halvin Euroopassa Makedonian ja Serbian jälkeen. Esimerkiksi Saksassa sähkö maksaa yrityksille noin 20% enemmän kuin Suomessa.
http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/refreshTableActio...

3. Ajattelin tuossa lähinnä tänne tulevia ulkomaalaisia yrityksiä - korkeasti koulutetun työvoiman saanti on monella alalla erittäin tärkeää. Esimerkiksi paperiteollisuuden ja Nokian supistumisen jäljiltä Suomessa on paljon metsäteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden erikoisosaajia työttömänä.

4. Noin EK on sanonut virheellisesti jo pitkään, mutta totuus on, että työvoiman kokonaiskustannukset sivukuluineen on Suomessa halvemmat kuin Saksassa ja Ruotsissa ja ero vain kasvaa Suomen hyväksi tuoreen maltillisen työehtosopimuksen myötä. Kuten Petterikin tässä blogissa tiesi sanoa, niin teollisuuden kokonaisyksikkökustannukset vuonna 2014 Suomessa oli 35,9€/h ja Ruotsissa 41,8€/h. Saman tilaston mukaan Saksassa teollisuuden kokonaisyksikkökustannukset vuonna 2014 oli 37,1€/h. Lisäksi pitää huomioida, että Saksassa tänä vuonna voimaan astuneet uudet työehtosopimukset nostivat teollisuudessa palkkoja reilusti - esim. IG-metalliliitto sopi huhtikuussa 2015 alkaneessa sopimuskaudessa 3.4%:n palkankorotukset ja lisäksi työntekijät saivat siellä vielä 150euron kertakorvauksen, mahdollisuuden osa-aikaiseen koulutukseen ja parannetun varhaiseläkesopimuksen! http://www.igmetall.de/SID-14333A17-692249B7/metal...
Lisäksi pitää muistaa, että saksalaiset tekevät töitä lähes 300 tuntia vuodessa vähemmän kuin suomalaiset eikä siellä vaadita työajanpidennyksiä - päinvastoin.
https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

Luepa järjestöneuvos Heikki Santalan kirjoitus Ilkka-lehdessä, jossa todistetaan Suomen hyvää kilpailukykyä laajemmin:
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/...

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo Vastaus kommenttiin #28

Lähinnä kohtaan 4:

Kun Suomessa on ollut koko 2007 jälkeisenä ajanjaksona aivan muutamia viimekuukausia lukuunottamatta Saksaa korkeampi inflaatio, jota on puskettu ylöspäin työtuottavuutta korkeammilla indeksikorotuksilla ja syömävelalla, niin pitäisikö siltä pohjalta soittaa jo Porilaisten marssia kun tarkastellaan oheisen kaavion työntuottavuuden kumulatiivista kehitystä?

Kokonaisyksikkötyökustannukset on suhteutettava tuottavuuteen ja sen kehitykseen. Lisäksi lähdetiedoissa on mainittava otetaanko huomioon työnantajien sosiaalikustannusten jakautumisen erilaisuus esim. Ruotsin ja Suomen välillä ensimmäisen eduksi (mm. vanhemmuuden kustannukset lasten sairauspivinä jne).

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1015365316...

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #27

Kiitos kommenteista.

Yhteisöveroa maksetaan voitosta, joten se ei siinä merkityksessä paranna kannattavuutta. Mutta koska veron jälkeen yritykseen jäävä voitto reaalisesti on pienempi kuin sitä ennen, veron laskeminen tekee yritystoiminnasta taloudellisesti kannattavampaa.

Yritystoiminta maassa, jossa yhteisövero on kilpailijamaita alempana on, taloudellisesti houkuttavampaa, kannattavampaa (jos muiden tekijöiden kohdalla ei ole eroa).

Keskustelu koko kansantalouden kilpailukyvystä on harhaanjohtavaa, kun kysymys pohjimmiltaan on yritysten kilpailukyvystä. Tässä tapauksessa olennaista olisi kiinnittää huomio vientiin.

Vientisektorin yleistä kustannustasoa, kuten palkkoja, alentamalla luodaan mahdollisuuksia alentaa hintatasoa. Hintojen laskukaan ei auta, ellei tarjolla oleville tuotteille ja palveluille ole kysyntää.

Kilpailukyky muodostuu siitä, onko yrityksillä tarjota ja markkinoida tuotteita ja palveluita, joille on markkinoilla aidosti tarvetta, kysyntää. Hinta on vain yksi kilpailukykytekijä, ei ainoa eikä välttämättä edes merkityksellinen. Riippuu täysin toimialasta, tuotteista ja palveluista, ja niiden markkinoista.

Jos yrityksellä on tarjota esimerkiksi erittäin korkearasoisia erikoistuotteita, joita muilla ei satu olemaan ja joille on kova tarve, hinta ei ole keskeisiä asioita.

Bulkkituotannossa, jota tehdään halvan työvoiman kehitysmaissa, hintatason merkitys kasvaa: palkka-alennukset pitäisi olla melkoiset, jos yrityksen pitäisi olla kilpailukykyinen niillä markkinoillä.

Tästä päästään siihen, minkä lähes kaikki tiedämme, mutta mistä ehkä silti puhutaan liian vähän. Nokian kännykkätuotannon loppuminen ja paperin kysynnän väheneminen digitalisoitumisen takia (ynnä idän kaupan tyrehtyminen) ovat luoneet haasteen, jota ei palkanalennuksilla paikata.

Yritystasolla tarvitaan liiketoimintatajua, toimialakohtaista markkinoiden tuntemusta, tuotekehittelyä, uusia tuotteita ja palveluita joille on kysyntää, markkinointi- ja palveluosaamista, verkostoimista, asiakaskeskeisyyttä, näihin asioihin kannustavaa henkilöstöhallintoa jne.

Hallitus voi toimillaan ainoastaan luoda yrityksille edellytyksiä ja kannustimia, jotka palvelevat näitä tarkoitusperiä, mutta todelliset "kilpailukykyloikat" tapahtuvat yritystasolla, jos ovat tapahtuakseen.

Toinen asia, mihin hallitus voi vaikuttaa, on kotimainen kysyntä, jolla taas on vaikutusta kotimaan markkinoilla toimiville yrityksille. Jos kuluttajien ostovoima laskee, kotimainen kysyntäkin laskee. Tämä heikentää kotimaan markkinoilla toimivien yritystoiminnan edellytyksiä. Investoinnit ovat lamassa, väkeä vähennetään. Verotulot laskevat.

Jos kotimainen kysyntä sen sijaan piristyy, yritystoimintakin piristyy, investointihalukkuus paranee, työvoiman tarve kasvaa. Talouden kasvaessa verotulotkin kasvavat.

Tämän takia ehdotin, että jos hallitus väenväkisin haluaa leikata palkoista, se kompensoitaisiin vastaavalla palkkaveron alennuksella. Muuten todennäköisesti käy niin että joudutaan ojasta allikkoon.

Jarmo Timonen Vastaus kommenttiin #31

Olen aika pitkälle samalla linjalla, mutta palkkojen leikkaus ja sen kompensointi veronalennuksilla on ongelmallista, koska suuri osa palkansaajista maksaa vain kunnallisveroa sekä moni pienituloisimmista ei maksa kunnallisveroakaan ollenkaan. Lisäksi valtion ja kuntien verotulot vähenisivät, joka johtaa valtion velanoton lisääntymiseen ja kunnallisverojen korotuksiin.

Onneksi nyt näyttäisi investointien osalta paremmalta, sillä EK:n tiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit nousevat tänä vuonna yli neljään miljardiin euroon eli neljänneksen viimevuotista korkeammalle. Investointien aallonpohja oli vuonna 2013, jolloin niiden arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vain noin 3,1 miljardia euroa.
http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/06/16/e...

Lisäksi Suomen pääomasijoitusyhdistys on julkistanut tammi-kesäkuun tilastot pääomasijoittajien aktiivisuudesta Suomessa. Suomalaisyrityksiin sijoitettiin yhteensä 636 miljoonaa euroa 157 transaktiossa. Vuoden 2014 vastaavan ajanjakson tulos oli 270 miljoonaa euroa.
http://www.goodnewsfinland.fi/kansainvaliset-inves...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Vastuullinen yritys ei kuitenkaan investoi eikä palkkaa lisää väkeä, ellei usko sen kannattavan"

Et tainnut ymmärtää, näitä helpotuksia perusteltiin nimenomaan työllistävillä ja investointihalukkuutta lisäävillä vaikutuksilla, kuten nykyistä palkanalennustakin mutta eihän se näin mene kysyntälamassa. Kysyntälamassa ainoa keino talouden kohentamiseksi on lisätä kysyntää eikä säästämälla vähentää kysyntää.

Petteri Hiienkoski

Tismalleen. Ymmärsin toki pointtisi että ministerit perustelevat asioita toiveunilla. Ne eivät toteudu ilman muita toimenpiteitä. Jatkoin siitä sitten.

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

Maksetaanhan sitä velkaa jatkuvasti takaisin samalla kun otetaan uutta tilalle.

Tämä esimerkiksi pitää maksaa takaisin vuonna 2025: http://www.treasuryfinland.fi/fi-FI/Valtio_laski_liikkeeseen_uuden_viitelain(55173).

Tässä lista veloista takaisinmaksupäivineen: http://www.treasuryfinland.fi/en-US/Statistics/Cen...

Miten luottoluokittajat ja lainoittajat suhtautuvat ajatukseen, että tilille maksettuja euroja ei olekaan tarkoitus maksaa takaisin?

Minusta valtion velka ei ole sen maagisempi kuin muutkaan velat. Se mahdollistaa ja kahlitsee, eikä sitä saa olla liikaa suhteessa maksukykyyn. Sukupolviajattelussa voidaan velaksi siirtää myöhempien ihmisten päätösvaltaa meille, eli tehdä investointeja ja muuta heidän puolestaan rahoilla, jotka heidän pitää maksaa takaisin esim ottamalla uutta velkaa.

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista. Tokihan valtio maksaa ottamansa lainat takaisin lainoittajille. Sitä varten valtio ottaa uuttaa lainaa.

Yksityiset toimijat eivät voi toimia ihan samalla tavoin kuin valtio. Normaalisti pitää olla uskottava kyky maksaa lainansa takaisin ja vakuudet. Tosin USA:ssa finanssikriisi taisi juontua osin juuri siitä, että näistä normaaleista lainoitusperiaatteista luovuttiin (kuten Suomessakin 1980-luvun lopussa).

Edelliset sukupolvet tekevät aina päätöksiä seuraavien sukupolvien puolesta. Jos toimimme vastuullisesti, teemme päätöksiä, jotka ovat jälkipolvien etujen mukaisia. Kun ylläpitämämme valtio ottaa velkaa, velanotto tulisi olla perusteltua tavalla, joka tähtää jälkeenjääviemme eduksi.

Tämän takia ns. syömävelka ei ole hyväksyttävää mutta velka esim. järkeviä tulevaisuusinvestointeja tai välttämätöntä korjausrakentamista varten on perusteltua.

Pentti Ristioja

Suomessahan Pääministeri ja muut poliitikot saavat valehdella enemmän kuin laki sallii kansalle MUTTA jos ministeri( esim. Kanerva ) valehtelee pääministerille niin SE on rötös josta saa rangaistuksen.

Kansalaisen on lähes mahdoton tehdä mitään järkeviä päätelmiä poliitikon puheista ellei käytä suurta osaa ajastanan eri lähteiden tutkimiseen ja pohdintaan. Tuottavuusloikan saisi aikaan mielestäni yksinkertaisesti, poliitikot puhuisivat totta. Kaikkien aikaa säästys tärkeämpiin asioihin.

Käyttäjän HarriKALaukkanen kuva
Harri Laukkanen

Sipilä ainakin kertoi asioista toisen puolen. Se on vaarallista.

Hyvä, että olemme hereillä kansalaisina. Media ei sitä oikein ole. Ja tästää on syytä olla myös huolissaan.

Yritän tarjota tilalle ja rinnalle muitakin lääkkeitä kuin Sipilän vääriä. Sisäinen devalvaatio ei ole onnistunut oikein missään koskaan. Muutkin lääkkeet kannattaisi miettiä ja parhaimmat ottaa käyttöön.

Linkkasin molempiin suuntiin oman kirjoitukseni kanssa.

http://harrikalaukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Petteri Hiienkoski

Hyviä pointteja kirjoituksessasi. Näitä pitäisi toteuttaa.

Kysymys on siitä miten se rahoitettaisiin. Suomen velan määrä ei sinänsä ole huolestuttavan suuri. Ongelmaksi sen tekee EU:n kasvu- ja vakaussopimus, jonka rajojen ylityksestä hallitus sai huomautuksen komissiolta.

En ole satavarma, miten komissio suhtautuisi siihen, jos elvyttäviä investointeja (joita esitit) rahoitettaisiin esim. varoilla, joita kerätttäisiin kansalaisille suunnatuilla oblikaatioilla. Näinhän Suomen valtio tietääkseni rahoitti sodankäyntiä II maailmansodan aikana.

Ilmeisesti ainakin eläkerahoistojen lainoituksella valtio voisi näin tehdä ilman että sen laskettaisiin lisäävän valtionvelkaa (vaikka tarkkaanottaen kysymys onkin yksityisestä rahasta).

Jouni Böös

Suosittelen Erkki Liikasen tämän aamun haastattelua:
http://areena.yle.fi/1-2449080

Anitta Heiskanen

Kovasti pohtii, miten Suomi nousuun lähtee 5% palkka-alella? Yksityinen työnanja poistaa minun työkavereiltani ja minulta pois 5% ja sen vaikutus on ymmärtääkseni sitten niin, että näitä lainmukaisia eläke-, s-vakuutus maksuja palkastani pienennenetään samassa suhteessa? Ja verotulojakin tulee vähennyksen osalta vähemmän ja meidän ostovoimakin pienenee tuon alennuksen myötä. Tällähän saattaa olla vaikutusta myös kaupanalaan? Pienempiä ostoksia tekeviä asiakkaita ja silloin todetaan, että kun kauppa ei käy, niin vähennetään henkilökuntaa :/ (toki vaikuttaa muuallekkin) Työnantajallani ei ole tarvetta lisätä työntekijöitä firmaansa, niin siten ei yhtäkään työtöntä työllistetä. Kuka hyötyy tästä 5%:n palkanalennuksesta, ei ainankaan valtio. Joku tässä yhtälössä ei mene mun järkeen. Sen tiedän, että työnantajalleni(firmalle) jää käyttöön enemmän rahaa, ihan puhdasta rahaa. Firmalla ei ole aikomusta tehdä mitään investointeja, ei remontteja, ei mitään. Sillä me teemme yli puolet työstämme kotonamme. (etätyö)

Petteri Hiienkoski

Niin. Eikös tuo mene kuten, kuten toteat: työnantajalle jää enemmän voittoa, ylijäämää. Työnantajan harkintaan jää, miten sen käyttää.

Investointeja ei kannata tehdä ellei siitä ole odotettavissa taloudellista hyötyä, ellei ole kysyntää.

Vaikka työvoimakustannukset palkka-alella ja sotu-maksun alentamisella alenevat, yllyke investointeihin yleisesti ottaen ilmeisesti pienee, sillä palkka-alen takia palkansaajien ostovoima heikkenee. Tässä on tietenkin toimiala ja yrityskohtaisia eroja.

Tämän takia ehdotinkin, että mahdollinen palkka-ale kompensoitaisiin palkansaajille veronalennuksella, jolla varmistettaisiin ostovoima ja kotimainen kysyntä. Veronalennus vaatisi kuitenkin rahaa, josta valtiolla on pulaa. Eräs mahdollisuus olisi rahoittaa palkkaveron alennus siirtämällä verotuksen painopistettä sellaiseen minkä verottaminen ei hidastaisi talouskasvua.

Palkkaveron alennus tuskin edes on kansantaloudellisesti järkevin talouspoliittinen toimi nyt. Sipilän johdolla Kepu toitotti ennen vaaleja Kasvurahastosta, jonka kautta elvytettäisiin talouskasvua. Mihin tämä on unohtunut?

Käyttäjän OlliTarma kuva
Olli Tarma

- Se on meistä kaikista kiinni uskotaanko vai ei poliitiikkojen puheisiin vai, minä en usko ainakaan vaaleja ennen puheisiin . . .

Käyttäjän OlliTarma kuva
Olli Tarma

- Se on meistä kaikista kiinni uskotaanko vai ei poliitiikkojen puheisiin vai, minä en usko ainakaan vaaleja ennen puheisiin . . .

Timpa Vettenranta

Mikä ihmeen otsikko tämä oli?
Kaikki Suomen kansalaiset tietävät perustuslain 60§:
Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.

Babu Choudhary

Ahvenanmaalle on pitkä matka melkein joka paikasta, mutta onneksi paf.comilla on tuki, joka on valmis vastaamaan kaikkiin kysymyksiisi ja ratkaisemaan ongelmasi. paf bonuskoodi

Pertti Lousaari

Valheen isä on S-tana, siis kenen asialla Sipilä on!

Toimituksen poiminnat