Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Miten välttää joutumasta propagandan uhriksi?

  • Lokakuun vallankumouksen kommunistipropagandassa punaisia bolsevikkeja vastaan ovat valkoiset tsaristit (kuva public domain).
    Lokakuun vallankumouksen kommunistipropagandassa punaisia bolsevikkeja vastaan ovat valkoiset tsaristit (kuva public domain).
  • Amerikkalaisvastaisessa neuvostopropagandassa yhdistetään toisiinsa rasismi ja kristillisyys (1930) (kuva Public Domain).
    Amerikkalaisvastaisessa neuvostopropagandassa yhdistetään toisiinsa rasismi ja kristillisyys (1930) (kuva Public Domain).
  • Natsien antisemitistisessä propagandaelokuvassa juutalaiset esitetään rottina, jotka levivät maahanmuuton myötä (1940).
    Natsien antisemitistisessä propagandaelokuvassa juutalaiset esitetään rottina, jotka levivät maahanmuuton myötä (1940).
  • Neuvostovastainen natsipropaganda vahvisti saksalaisten venäläispelkoja (kuva: Public Domain).
    Neuvostovastainen natsipropaganda vahvisti saksalaisten venäläispelkoja (kuva: Public Domain).
  • Amerikkalaispropagadassa korostettiin natsismin uhkaavan kristinuskoa (03/09/1943 - 08/31/1945) (kuva public domain).
    Amerikkalaispropagadassa korostettiin natsismin uhkaavan kristinuskoa (03/09/1943 - 08/31/1945) (kuva public domain).
  • Australian propagandassa vihjataan Japanin laajentumisen aiheuttamaan miehityksen uhkaan (1942) (kuva: Public domain).
    Australian propagandassa vihjataan Japanin laajentumisen aiheuttamaan miehityksen uhkaan (1942) (kuva: Public domain).
  • Pohjois-Korean propagandassa korostetaan amerikkalaisten sotilaallista uhkaa.
    Pohjois-Korean propagandassa korostetaan amerikkalaisten sotilaallista uhkaa.
  • "Israelin propagandakone" palestiinalaispropaganda korostaa Israelin sotilaallista ja tiedostusylivaltaa (kuva public domain).
    "Israelin propagandakone" palestiinalaispropaganda korostaa Israelin sotilaallista ja tiedostusylivaltaa (kuva public domain).

Ukrainan kriisin muuttuessa viime vuonna avoimeksi konfliktiksi ilmeni sama kuin Venäjän nyt aloitettua ilmaiskut Syyriassa: luotettavaa ja totuudenmukaista tietoa tapahtumista on entistä vaikeampi saada.

Totuus on sodan ensimmäinen uhri, kuten tunnettu sanonta kuuluu.

Mikä tiedossa menetetään, se ennakkoluuloilla korvataan. Tähän perustuu myös propagandan teho.

Klassisen teorian mukaan poliittisella propagandalla ei pyritä niinkään muuttamaan mielipiteitä oikaisemalla vääriä tietoja kuin vahvistamaan olemassa olevia ennakkoluuloja ja etenkin pönkittämällä viholliskuvia.

Propaganda on sikäli vaarallista, että viholliskuvia vahvistamalla muokataan yleistä mielipidettä otolliseksi väkivallalle. Kun suhtautumista ohjaavat ennakkoluulot ja asenteet, ne määrittävät sen, millä tavalla tietoja jäsennetään suhteessa toisiinsa ja tulkitaan osana laajempaa viitekehystä ja selitysmallia.

Lisäksi uhkakuvia pönkittävillä uutisilla ja niistä tehtävillä arvioilla on vaarana muodostua itseään toteuttaviksi ennustuksiksi. 

Tällä hetkellä on vaikea, ellei mahdotonta, suoralta kädeltä luottaa uutisiin, joita yksittäinen media, kuten YLE tai Hesari, välittää. Suomi on väkimäärältään pieni maa ja media keskittynyttä: valtiosta ja elinkeinoelämästä riippumaton valtamedia puuttuu.

Sen takia on vähintäänkin syytä harjoittaa eri mediatalojen välittämien uutisten kriittistä vertailua.

Suomalaisten uutispalvelujen voimavarat välittää itse hankkimaansa suoraa tietoa maailmalta ovat kuitenkin olemattomat. Ne turvautuvat useimmiten kansainvälisiin uutistoimistoihin ja ulkomaisiin uutislähteisiin.

Kiireisessä toimitustyössä uutisia suomeksi referoitaessa tekstiin saattaa vilahtaa pieneltä tuntuvia virheitä, kuten "vain" sanan lisääminen tai pois jättäminen suomenkielisestä uutisesta.

Onko Venäjä esimerkiksi ilmoittanut sotivansa ”vain” Isisiä vastaan vai onko se ilmoittanut ilmaiskujensa kohteeksi ylipäätään terroristit ja ekstrimistit?

Vähäisiltäkin vaikuttavilla virheillä tai epätarkkuuksilla voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus paitsi siihen, miten ymmärrämme uutisen, myös asenteisiimme. Tästäkin syystä kannattaa turvautua primaari- eli alkuperäislähteisiin niin usein kuin suinkin mahdollista.

Tunnetuimpia länsimaisia uutismedioita ovat brittiläisen Reutersin lisäksi brittien yleisradioyhtiö BBC, The Telegraph, The Guardian ja The Times; saksalaiset yleisradioyhtiön Deutsche Welle -ulkomaankanava, Die Welt ja Der Spiegel; Ranskan uutistoimisto AFP sekä jenkkien tv-kanava CNN, Fox News, The New York Times, The Washington Post ja The Wall Street Journal.

Venäläismedioista mainittakoon uutistoimisto TASS ja English Pravda sekä Russian Today-televisiokanava ja Sputnik-uutispalvelu, joita pidetään Kremlin "propagandaohjuksina".  

Lähi-idän tapahtumia varten kannattaa vertailla esimerkiksi israelilaisten The Jerusalem Postin ja Haaretzin sekä arabien tv-kanavan Al Jazeeran, sauditaustaisen Al Arabian ja iranilaisten The Teheran Timesin ja Press TV:n uutisia.

Muita huomionarvoisia uutisjulkaisuja ovat intialainen The Times of India ja kiinalainen The China Daily. Kaikki löytyvät englanninkielisinä.

Periaatteena on se, että esimerkiksi Saksan kanta kannattaa tarkistaa saksalaisesta lähteestä ja Venäjän näkemys venäläisestä lähteestä. Jos taas tarkoitus on esimerkiksi selvittää, mikä on saksalainen tulkinta Venäjän kannasta, silloin kannattaa käyttää saksalaista mediaa.

Sotaa käyvän valtion sotaa koskeviin uutisiin tulee tietenkin suhtautua erityisellä varauksella. Ylipäätään on tarpeen arvioida kriittisesti paitsi tiedon lähteen myös sen välittäjän eli median ja toimittajan motiiveja.

Jos esimerkiksi pommituskohteena ovat kapinallistaistelijat, näillä on yllyke korostaa, että pommien uhreina ovatkin siviilit, etenkin lapset, eivätkä taistelijat.

Yleensä uutisen luotettavuutta lisää se, jos sen välittäjä ja lähde voidaan jäljittää nimeltä mainittuun ihmiseen. Ellei toimittajan eikä median julkaisijankaan nimeä ilmoiteta, tietojen luotettavuus on yleensä (muttei aina) syytä asettaa kyseenalaiseksi.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MiikkaLehtoaho kuva
Miikka Lehtoaho

Colin Powell ja perunajauhoa purkissa YK:ssa. -> satoja tuhansia kuolleita, miljoonia pakolaisia, ISISin kurkunkatkojille puolet Irakista ja Syyriasta. Ja niin edelleen. Loistava esimerkki siitä miten pässiä vedetään narussa.

Tuon 2000-luvun sivistysmaailman esittämän näytelmän jälkeen on hyvin vaikea enää suhtautua vakavasti yrityksiin keskustella asiallisesti propagandasta. Jos ko. näytelmä ei ollut hillitön näyte siitä miten propaganda (ja aivopesu) on JO osa meidän kulttuurillista DNA:ta, niin sitten ei ole mikään.

Petteri Hiienkoski

Elämä käy aika vaikeaksi jos kaikki on vain sumutusta. En siis ole salaliittoteoreetikko.

Powellin esitys YK:n turvaneuvostossa oli muuten niin kehno ettei sitä ainakaan Euroopassa uskottu (paitsi Blair, joka uskotteli uskovansa).

Toimituksen poiminnat