Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Veroalellako harmaan talouden torjuntaa?

Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) osoitti taloudentuntemustaan ja yhteiskunnallista vastuullisuuttaan ehdottamalla MTV-uutisen haastattelussa veronalennusta ratkaisuksi veronkiertoon: Kun verotus laskee, myös yllyke jättää veroja maksamatta vähenee.

Ehdotuksen taustalla on se, että hallitus leikkaa talousrikostutkinnasta noin kuusi miljoonaa euroa, minkä seurauksena yhteiskunnalle arvioidaan pelkästään tämän takia jäävän palautumatta vuosittain noin 15 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän rikoshyötyjä.

Lisäksi hallitus on valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) johdolla säätämässä pörssiomistuksille hallintarekisteriä, minkä kautta tehdyillä muodollisilla omistusjärjestelyillä arvioidaan yhteiskunnan menettävän vuosittain 300–600 miljoonan euron verotulot.

Jos seuraamme johdonmukaisesti hallituksen ja kansanedustaja Lepomäen logiikkaa, harmaan talouden ja veronkierron ongelma voidaan ratkaista lopettamalla verotus kokonaan. Samalla yhteiskunta säästää veronhallinnon ylläpitämisestä, johon sillä toisaalta ei enää olisi varaakaan.

Verotuksen lopettaminen sinänsä ei tosin poista muuta rikollisuutta kuin veronkierron. Kun veroja ei kuitenkaan enää kannettaisi, eipä olisi yhteiskunnalla enää varaa palkata rikostutkijoitakaan sen enempää selvittämään talousrikoksia kuin muitakaan rikoksia. Silloin ei myöskään ole varoja ylläpitää tuomioistuinlaitosta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on korostanut pakkoa, kun on kysymys vähävaraisempien velvollisuudesta osallistua valtiontalouden "sopeuttamiseen". Hyvätuloisimpien kohdalla hän sen sijaan on korostanut vapaaehtoisuutta. Talousrikollisuus on varakkaiden rikollisuutta, joten siihen sovelletaan vapaaehtoisuutta. 

Näiden mallien mukaan talousrikollisuuden torjuntakin järjestettäisiin vapaaehtoisuuden pohjalle – ainakin varakkaimpien kohdalla. 

Hallitus on soveltamassa näitä periaatteita harmaantalouden torjunnassa siten, että suurille verorikollisille se on säätämässä poikkeuksellista armahduslakia, jolla varojaan verottajalta piilottaneille rikkaille myönnetään syytesuoja ja nykyistä alemmat lisäverot, jos nämä maksavat sen, mihin ovat velvoitetut.

Vähävaraisten tekemien rikosten, kuten nakkivarkauksien ja sähkölaskujen maksamatta jättämisten, kohdalla niiden tekemistä torjuttaisiin yksityisillä etsivä-, turvallisuus-, perintä- ja vankilapalveluilla. Palvelumaksut perittäisiin tietenkin suoraan rikoksentekijöiltä tai nämä korvaisivat kulut työpanoksellaan.

Kun julkisen sektorin toimet vapaan kilpailun yhteiskunnassa ulkoistetaan yksityisille yrityksille, kaikki toimii taloudellisesti vahvemman oikeudella: rahalla saa ja hevosella pääsee eikä enää vapaalippuja varattomille.

Tämän periaatteen mukaisesti Lepomäki on vaatinut ainakin kuntapalveluiden avaamista täydelliselle kilpailulle.

Tällaista Onnelaako Libera-ajatushautomossa meille suomalaisille on kaavailtu? – Kansanedustaja Lepomäki toimi ennen eduskuntaan valintaansa talousliberalismia ajavan ajatushautomon tutkimusjohtajana. Hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on istunut Liberan hallituksessa tammikuusta 2012 asti. Myös hän ajaa julkisen sektorin toimintojen yksityistämistä.

Näin vastuullisia ja yhteisen isänmaamme taloudellisen hyvinvoinnin asialle vihkiytyneitä ihmisiä on yhteiskunnan päättäjiksi siis valikoitunut.

Petteri Hiienkoski

 

Edit 14.10. klo 9:45: PS. Onkohan kansanedustaja Leponiemi tullut ajatelleeksi, että hänen logiikkansa mukaisesti tuotteiden ja palveluiden hintojen laskeminen vähentää yllykettä varastamiseen? Jos kaikki olisi maksutonta eikä kenenkään yksityistä omaisuutta, keneltäkään ei voisi varastaa mitään hänen omistamaansa. – Puhtaaksiviljeltyjen ”ismien” soveltamisella utooppisen ihanneyhteiskunnan rakentamiseksi on takanaan verinen historia...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset