Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Kokoomus oikeassa sote-alueiden lukumäärästä

Asiantuntijalausuntojen perusteella sote-alueiden enimmäismäärä voi olla 12. Jos määrä on suurempi, palvelujen sujuvuutta ja tasoa ei ilmeisesti voida taata. Myös pitkän aikavälin rakenteellisen kustannussäästön eli kestävyysvajeen umpeen kuromisen kerrotaan vaarantuvan.

Sellainen sote-uudistus on toisin sanoen enemmän kuin hyödytön: se on haitallinen koska muutokset ja niiden korjaaminen myöhemmin aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Jos uudistus koskee ainoastaan sote-palveluja, asiantuntijat suosittelevat vain 5 itsehallintoaluetta.

Hyväksyttävissä oleva sote-alueiden lukumäärä on siis välillä 5-12. Tästä on pääteltävissä, että kokoomus toimii lukumäärää koskevassa kysymyksessä vastuullisesti, jos pitää kiinni näistä rajoista. Keskusta ja perussuomalainen puolue eivät toimi isänmaan kokonaisedun mukaisesti elleivät ne muuta kantaansa.

Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk) ilmeisesti ollut eilisillan tiedotustilaisuudessaan täysin totuudellinen todetessaan, että määrällisesti 18 sote-aluetta täyttäisi uudistukselle asetetut tavoitteet.

Mitä tulee kysymykseen siitä, mikä on julkisen ja mikä yksityisen sote-palvelutuotannon rooli, siitä ei tietääkseni ole hallituksessa erimielisyyttä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan hänen esityksensä perustuu vahvaan julkiseen palvelutuotantoon, jota yksityinen ja kolmas sektori vain täydentävät. Jos tästä asiasta on erimielisyyttä ja kokoomus vaatii, että sote-palvelut on avattava yksityiselle kilpailulle, se on asia, johon ei kannata suostua.

Tilanne, jossa julkisin varoin kilpailutetaan yksityisiä ja julkisia palvelutarjoajia keskenään, epäilemättä näivettää julkista palvelutuotantoa: se ei ole vastuullista julkisten varojen käyttöä.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Joo, politikoille on viime aikoina tullut ikävä tapa puhua palturia.
Toisaalta, ainakaan minulla ei ole tiedossa mitä asiantuntijoilta on kysytty.

Jos kysytään kustannuksista, niin onko missään huomioitu Peräkylän mummon kustannukset, kun hän joutuu matkustamaan 150 km lähimpään sairaalaan - tai 50 km.
Onko otettu huomioon, että ikääntyvien määrä nousee koko ajan ja kun samainen mummo ei enää pysty omatoimisesti matkustamaan sairaalaan, häntä kyyditetään vuonna 2019 edes-takaisin jollakin taksilla tai ambulanssilla. Mitä tämä maksaa?
Ja kun näitä (meitä) vanhuksia on silloin 100.000 lisää... Ja jos polttoaineet kallistuvat?
Sitten on tämä demokratiakysymys - en sitä tässä sen enempää avaa, mutta kyllä demokratia aina tuppaa maksamaan. Nimenomaan sellainen, missä asioista päätetään lähellä ihmistä.
Aiemminhan kunnat olivat hyvinkin itsenäisiä kaikissa toimissaan. Nyttemmin rahat tulevat parlamentilta ja näinollen Helsingistä säädetään rajat sille, kuinka tahkoa kierretään.

Ja sitten viimeinen kysymys, johon en todellakaan tiedä vastausta; Kuka tilasi asiantuntijat?
En väitä, etteikö luku 12 olisi parempi kuin 18 tai 10, pyydän vain että huomioidaan näiden "asiantuntijalausuntojen" tarkoituksenmukaisuus eri tilanteissa.

Henry

Petteri Hiienkoski

#1. Kiitos kommentista.

Käsittääkseni siitä, mikä on sote-asiantuntijoiden näkemys, ei olisi erimielisyyttä hallituspuolueidenkaan välillä. A-studiossa mainittiin asiantuntijatahoksi ainakin THL.

Se, että sote-alue on tarpeeksi vahva hoitamaan joustavasti koko hoitoketjun perusterveydenhuollosta etikoissairaanhoitoon, edellyttää siltä laskennallisesti tiettyä väestöllistä vähimmäiskokoa, joka taas on suoraan verannollinen sote-alueiden lukumäärään. Ellei tämä täyty, palvelun laatua ei voida taata kenellekään kyseisellä sote-alueella. Näin olen ymmärtänyt kysymyksen palveluketjun laadun suhteesta sote-alueen kokoon.

Pidän ilmeisenä, että väestön ikääntyminen on otettu huomioon, koska uudistus tähtää ensisijassa ns. kestävyysvajeen kuromiseen. Ylen sote-aluekartoista ilmenee, että Etelässä alueet ovat pienempiä kuin Pohjoisessa. Tästä seuraa se, että matkat pohjoisessa on pitempiä kuin etelässä. En tiedä, onko etäisyyksien aiheuttamia kustannuksia otettu huomioon.

Se kuitenkin taitaa olla väistämätöntä, että henkilö, joka asuu sairaalan vieressä saa palvelun nopeammin kuin etäällä asuva, sote-alueesta riippumatta.

Tähtäin on siinä, että jokaisella alueella sijainnista riippumatta olisi kuitenkin keskenään yhdenvertaiset sote-palvelut.

Mitä taas tulee lähidemokratian, se on nähdäkseni eri asia kuin sote-alueen koko/lukumäärä. Paikallinen maantieteellisen edustavuus voidaan toteuttaa esimerkiksi vaalipiirijaolla.

Käyttäjän LariKemilinen kuva
Lari Kemiläinen

Pitkät etäisyydet sairaaloihin eivät ole ongelma, jos resurssit suunnitellaan kiirellisyyden mukaan. On aivan selvää, että tekoniveliin erikoistuneita sairaaloita ei tarvita koko maassa montaa, ja keskittämisestä tehokkuushyötyjä. Kuljetuksethan voidaan yhdistää myös siten, että samalta suunnalta tuodaan mahdollisuuksien mukaan useampia potilaita.

Kiireellistä ensihoitoa tekeviä yksiköitä tarvitaan jonkun verran enemmän, arkisia pikkuvaivoja hoitavia eniten. Niitä voisi hyvinkin perustaa apteekkimallilla vaikka jokaiseen pikkukylään siten, että praktiikkaluvat myönnetään henkilölle, ei lääkäriketjulle, ja tappiollista toimintaa subventoidaan sen verran, että kiinnostus myös perähikiän “kunnanlääkärin” lupaan pysyy yllä.

70-luvun mallisia raskaita terveyskeskuksia vuodeosastoineen on vaikea nähdä tarpeellisina syrjäseuduilla. Niiden tehtäviä pystytään tulevaisuudessa korvaamaan yhä enemmän kotona hoitamisella.

Tässä valossa en näe itse, että keskusjohtoisuus olisi minkäänlainen uhka sote-palveluiden järjestämiselle, päinvastoin se mahdollistaisi mallinnettujen resurssijakojen luomisen ja paljon nykyistä joustavampien rakenteiden luomisen.

Tunnustan, että analyysini keskittyi nyt vain terveydenhoitoon, ei esimerkiksi ennakoivaan sosiaalityöhön. Sen osalta keskittäminen olisi vielä tärkeämpää, mutta ei rakenteiden vuoksi, vaan sen, että kunnallispäättäjät ovat osoittaneet olevansa kyvyttömiä näkemään ennaltaehkäisevän työn tuomia säästöjä. Pelkästään sen takia olisin valmis riisumaan kunnanvaltuustoilta sote-päätäntävallan kokonaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"se mahdollistaisi mallinnettujen resurssijakojen luomisen"

Piti kokeilla mitä puppulausegeneraattorista tuolla hakusanalla ensimmäiseksi tulee:

"Vaikka osaltamme onkin saatettu syyllistyä laiminlyönteihin, voidaan taholtamme kuitenkin todeta, että mallinnettu resurssijako sote parantaa ilmiöiden liiallista nonfiguratiivisuutta."

(puppulausegeneraattori.fi/)

Käyttäjän LariKemilinen kuva
Lari Kemiläinen

Kiitos, Juha, tästä arvokkaasta lisästä keskusteluun.

Vähän kiireessä kirjoitin, enkä jaksanut kirjoittaa selkokieltä. Tarkoitin sitä, että keskusjohtoisuus mahdollistaisi erilaisten sote-resurssien paikallisen tarpeen kartoittamisen väkiluvun ja asukastiheyden perusteella, hyödyntäen tietokonemallinnusta. Maanlaajuinen kokonaiskuva olisi tärkeä ja sitä tulisi rakentaa ilman aluepolitikointia.

Jäihän tähänkin vaikeita sanoja, mutta kerro, jos tarvitsee avata tarkemmin. Teen parhaani.

Toimituksen poiminnat