Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Poliittisesti korrekti vai epäkorrekti presidentti?

  • Arvoliberaali Hillary Clinton edustaa poliittista korrektiutta ja on demokraattien todennäköisin ehdokas (Kuva US Dpt of State).
    Arvoliberaali Hillary Clinton edustaa poliittista korrektiutta ja on demokraattien todennäköisin ehdokas (Kuva US Dpt of State).
  • Ben Carson edustaa poliittista epäkorrektiutta ja tarjoaa arvokonservatiivia vaihtoehtoa (Kuva: Gage Skidmore).
    Ben Carson edustaa poliittista epäkorrektiutta ja tarjoaa arvokonservatiivia vaihtoehtoa (Kuva: Gage Skidmore).
  • Donald Trump edustaa poliittista epäkorrektiutta ja tarjoaa arvoliberaalimpaa vaihtoehtoa (Kuva: Gage Skidmore).
    Donald Trump edustaa poliittista epäkorrektiutta ja tarjoaa arvoliberaalimpaa vaihtoehtoa (Kuva: Gage Skidmore).

Vuoden kuluttua Valkoisessa talossa istuu uusi isäntä. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että valittavana on poliittisesti korrekti tai epäkorrekti vaihtoehto.

Demokraatit mitä todennäköisimmin valitsevat ehdokkaakseen pesunkestävän poliitikon, jolla on poliittisesti korrekti ja huolella harkittu vastaus kaikkiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Ex-presidentti Bill Clintonin poliitikkopuolisolla Hillarylla on kokemusta yhteiskunnallisesta päätöksenteosta vaikka muille jakaa.

Sitä kokemusta republikaanien tämän hetken kärkiehdokkaat tuskin kuitenkaan edes haluavat jakaa. Sekä eläköitynyt maailmankuulu neurokirurgi Ben Carson että tv-tähti ja kiinteistöbisnesmiljardööri Donald Trump tulevat päivänpolitiikan ulkopuolelta eivätkä häpeä sitä. Päinvastoin.

Molemmat ovat tehneet poliittisesta epäkorrektiudestaan suorastaan tavaramerkin. Sillä he epäilemättä puhuttelevat politiikasta vieraantuneita ja poliitikkoihin pettyneitä äänestäjiä. Tällaisia voi talouslaman jälkeen löytyä Yhdysvalloista yllättävän paljon. Kongressissa pitkään jatkuneet päätöksentekovaikeudet ja republikaanien sisäiset ristiriidat tuskin ovat ainakaan lisänneet kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja poliitikkoihin.

Valtamedian suosiossa paistatteleva Hillary Clinton ei suinkaan ole niin itsestään selvä valinta presidentiksi kuin monet Yhdysvalloissa ja ulkomailla haluaisivat uskoa. Republikaanien ehdokkuudesta kamppailevat Carson ja Trump ovat herättäneet huomiota poliittisesti epäkorrekteilla vastauksillaan. Sellaisia laukoessaan perinteisessä sarjassa kamppailevat ehdokkaat olisivat pudonneet pelistä aikapäiviä sitten. Heidän kohdallaan asia näyttäisi toimivan päinvastoin.

Arvoliberaalin valtamedian on selvästikin vaikea löytää oikeaa lähestymistapaa ehdokkaaseen, joka ei suostu painimaan sen määrittämien sääntöjen mukaan samassa sarjassa. Carson ja Trump eivät ole haastajia vain republikaanien ehdokkuudesta kamppaileville kilpailijoilleen, kuten Jeb Bushille, ja tulevalle demokraattien presidenttiehdokkaalle, vaan poliittiselle eliitille, johon myös valtamedia lukeutuu.

Taloudellinen riippumattomuus antaa Trumpille itsevarmuutta. Hän ei sen takia katso ilmeisesti tarpeelliseksi punnita lausumiaan samalla tavoin kuin perinteinen poliitikkoehdokas, jonka kampanjakoneisto on viritetty määrittämään ehdokkaan esiintymiset ja lausunnot niin, että ne miellyttävät juuri oikeita kannattajaryhmiä. Show-miehen elkein esiintyvänä hän herättää voimakkaita tunteita asioihin vakavasti suhtautuvissa, mutta mielenkiintoa suuressa yleisössä.

Piittaamattomuus poliittisesta koneistosta ja valtavirrasta välittyy myös Carsonin lausunnoista. Hän haluaa puhua kieltä, jota tavallinen keskivertoamerikkalainen ymmärtää ja profiloitua vaihtoehtona poliittisille lausuntoautomaateille. Vastauksillaan ja vastakysymyksillään hän tulee kyseenalaistaneeksi toimittajien lähestymistapoja ja taustaoletuksia tavalla, joka herättää yleisön kiinnostusta. 

Carson on kristillisen taustansa takia arvoiltaan konservatiivi siinä missä Trump on bisnes-taustansa takia liberaalimpi vaihtoehto. Tämä voi ratkaista republikaanien ehdokkuuden Carsonin eduksi. Presidentinvaalissa ratkaisevana pidetään yleensä kuitenkin sitä, mikä ehdokkaista tavoittaa oman puolueen lisäksi enemmän puolueiden välimaastoon sijoittuvia tai toisen puolueen äänestäjiä.

Siinä asetelmassa Trumpin arvoliberaalius ja häpeilemättömän ylimielinen bisnes-etujen ajaminen on yhdistelmä, joka ei välttämättä houkuttele demokraattien äänestäjiä. Carsonin arvokonservatiivisuus yhdistettynä tummaan ihonväriin ja konstailemattomaan esiintymiseen voivat hyvinkin puhutella osaa niin sanotusta värillisestä väestöstä, joka muuten äänestäisi demokraatteja. Jos Carsonia vastassa olisi arvoliberaali Hillary Clinton, joka ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on lähellä republikaaneja, lopputulosta on vaikea ennakoida.

Se, millainen päätöksentekijä politiikan ulkopuolelta Valkoisen talon isännäksi valittu olisi, herättää sekä uteliaisuutta että epävarmuutta. Todennäköisesti silloin korostuu neuvonantajien merkitys. Amerikkalaisessa yhteiskunnassa toiset epäilemättä näkevät tämän uhkana, toiset mahdollisuutena omien tavoitteidensa edistämiselle. Neuvonantajien valintaa tulevat luultavasti tässä tapauksessa ohjaamaan ensisijaisesti presidentin periaatteet ja ihmistuntemus. 

Jos presidentiksi kuitenkin valitaan perinteinen poliitikkotyyppi, yllätysten mahdollisuus johdonmukaisesti kaventuu huomattavasti. 

Petteri Hiienkoski

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TeppoAnnala kuva
Teppo Annala

Trumpin mahdollisuuksiin voittaa vaalit ei usko oikein kukaan. Vaikka mies painaakin jo ties kuinka monetta viikkoa myötätuulessa, on hänellä silti vielä enemmän vihaajia kuin tykkääjiä. En näe mahdollisena että GOP päästäisi Trumpin läpi ehdokkaaksi.

Carson on mielenkiintoisempi tapaus. Vihreä politiikassa tosiaan. Tähän mennessä isoimmat pisteet on tainnut tulla Obamacaren kritisoinnista, mitä hän lääkärin arvovallalla hyvinkin osaa tehdä. Hän on vahvasti uskonnollinen myöskin. Miehen tarina vetoaa vahvasti Republikaanien kenttään. Köyhyydestä ponnistanut huipputason neurokirurgi. Lisäksi vahva uskonnollinen vakaumus.

Jeb Bush sai niin pahasti nenään viime väittelyssä että uskoisin hänen mahdollisuuksien kutistuneen huomattavasti. Muutenkin keskustelu Bushin ympärillä tuntuu menevän negatiivisemmaksi hetki hetkeltä. Hän oli ennakkosuosikki, mutta mielestäni on tipahtanut siltä pallilta.

Marco Rubio on myöskin varteenotettava nimi. Clinton on ylivoimainen vähemmistöjen keskuudessa verrattuna Republikaanien ehdokkaisiin. Mutta Rubio on toinen tarina. Hänen Kuubalaistaustansa vaikuttaa väkevältä valtilta. Etenkin kun USA:n Kuuba-politiikka on ollut lähiaikoina kartalla. Samalla tavalla kuten Carson kritisoi uskottavasti Obamacarea, kritisoi Rubio USA:n Kuuba politiikkaa.

En vieläkään näe Republikaaneissa olevan yhtään tarpeeksi vahvaa vastustajaa Demokraattien Clinton(e)ille. Toki kenttä muuttu jatkuvasti. Mutta kuten jo monen kuukauden ajan, ennustan vieläkin Demokraattien voittoa tulevissa vaaleissa.

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista.

Jeb Bush on hajuton ja mauton, laskelmoiva politiikko, joka tuskin herättää edes republikaanien kannattajia.

Marc Rubio voi vielä nousta.

Ben Carsonissa on populistin "vikaa", aika veijari esimerkiksi CNN:n toimittajan pommituksessa. Makeat naurut ainakin meikäläiseltä pääsi useamman kerran.

Se millaisia presidenttejä politiikan ulkopuolelta tulevat olisivat on kysymys, joka ymmärrettävästi arveluttaa ainakin meitä täällä Suomessa.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

En luokittelisi Trumpia kuitenkaan liberaaliksi.

Petteri Hiienkoski

Miten luokittelisit Trumpin arvoiltaan? Muistelen lukeneeni, että hän olisi aiemmin kuulunut demokraatteihin ja johonkin reformipuolueeseen ja tähdännyt presidentiksi näiden kautta.

Toimituksen poiminnat