Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Sote-palveluiden valinnanvapaus on fiasko

  • Alexander Stubb sai sote-ratkaisussa kiristettyä verovarojen jakamisen myös alan suuryrityksille (Kuva: Frankie Fouganthin).
    Alexander Stubb sai sote-ratkaisussa kiristettyä verovarojen jakamisen myös alan suuryrityksille (Kuva: Frankie Fouganthin).

Valinnanvapaus kuulostaa hienolta asialta. Kukapa ei olisi sen lisäämisen kannalla?

SSS-hallitus tiedotti tänään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yksityiskohdista. Samalla tarkentui linjaus potilaan valinnanvapauden lisäämisestä.

Se, että julkisin varoin ylläpidettävien sote-palveluiden rinnalla rahoitetaan myös yksityisiä sote-palveluiden tuottajia, oli hinta, jolla Kepu osti Kokoomuspuolueen tuen uuden maakuntabyrokratian perustamiselle 18 itsehallintoalueella ja 15 sote-alueella. Kepu-johtaja Juha Sipilä alisti uudistuksen ja sen aikataulun varjolla jopa pääministerin arvovallan ja hallituksen tulevaisuuden ajaakseen läpi Kepun valtapoliittiset vaatimukset.

Kokoomus sen sijaan onnistui kiristämään sote-alueiden määrällä ja hallituksen kaatamisella oman vaatimuksensa palveluiden valinnanvapaudesta, jonka varjolla julkisia varoja ohjataan julkisten palveluiden lisäksi yksityiselle yrityssektorille ja järjestösektorillekin.

Tämänkin kalliin lehmänkaupan maksajana on Suomen kansa. Se tehtiin, koska Kaikilla oli isänmaan etu etusijalla, kuten Kokoomuksen puoluejohtaja Alexander Stubb Ylen haastattelussa naama vakavana tiivisti.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan tulevaisuudessa palveluiden käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Sitä varten säädetään erillinen valinnanvapauslainsäädäntö.

– Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa, tiedotteessa todetaan.

Suuryritysten pääsyä julkisin varoin rahoitettavaan sote-bisnekseen ajanut valtiovarainministeri Stubb selitteli uudistusta tiedotustilaisuudessaan niin, että yksittäinen potilas voi käyttää kolmea kanavaa, jotka kilpailevat keskenään, mikä Stubbin mielestä tuo tehokkuutta järjestelmään.

– Valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että päästään toivon mukaan eroon terveyskeskus- ja lääkärijonoista. Valtion vahvassa ohjauksessa meillä on kolme tuottajaa, julkinen sektori, yksityinen sektori ja kolmas sektori. Tämä tulee lisäämään kilpailua ja kun tulee kilpailua syntyy kustannushyötyä, arvio Kokoomuspamppu Ylen haastattelussa Pohjalainen -lehden mukaan.

Miten tämä on mahdollista? Tuskin mitenkään.

Erittäin vaikea on nähdä, että lailla voitaisiin vapaassa maassa määrätä yksityisen sektorin yrityksiä ja kolmannen sektorin järjestöjä tarjoamaan perustason sote-palveluita yhdenveroisesti kaikille kansalaisille eri puolille maata. Suomi ei sentään ole onneksi ainakaan vielä totalitaarinen valtio, jossa tällainen pakkolainsäädäntö olisi mahdollinen. Todennäköisesti sellaista enemmistöä ei eduskunnasta löydy, että tähän vaadittava perustuslain muuttaminen onnistuisi.

Valinnanvapauden toteutumiseksi veronmaksajien varoilla olisi ylläpidettävä paitsi julkisia perustason sote-palveluita myös subventoitava sitä, että yksityinen ja kolmas sektori tarjoaisivat vastaavat palvelut.

Rahalla voi saada melkein kaikkea. Veronmaksajienkaan varat tuskin riittävät siihen, että yksityinen ja kolmas sektori saadaan ylläpitämään esimerkiksi terveyskeskusta yhdenvertaisesti jokaisella paikkakunnalla sen lisäksi, että siellä olisi julkisen sektorin terveyskeskus. 

Käyttäjälle sote-palvelun olisi kaikissa kolmessa vaihtoehdossa oltava maksultaan samanhintainen, että hänellä olisi todellinen valinnanvapaus ja raha seuraa potilasta -malli toteutuisi. Periaatteessa palveluntarjoajat kilpailisivat käyttäjistä vain palvelun laadulla. Ellei palveluita  hinnoiteltaisi maksuiltaan käyttäjille riittävän korkeiksi, palveluntarjoajilla tuskin olisi riittävää yllykettä kilpailla keskenään asiakkaista.

Se, että veronmaksajien varoilla joudutaan julkisten palveluiden lisäksi joka tapauksessa tarjoamaan ja tukemaan yksityistä ja kolmatta sektoria, että nekin tarjoaisivat samat palvelut, tarkoittaa, ettei hintakilpailulle alemmista tuotantokustannuksista näiden välillä ole tarvetta.

Ilman palvelun käyttäjälle säädettävää valinnanvapautta, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien keskinäinen hintakilpailu olisi periaatteessa mahdollista. Käytännössä se ei kuitenkaan voisi olla reilua ja tasapuolista niiden ominaispiirteiden erilaisuuden takia. Esimerkiksi julkisella ja yksityisellä puolella on keskenään aivan erilaiset työehdot ja kolmannen sektorin järjestötyö taas perustuu vapaaehtoisuuteen.

Periaatteessa yksityiset sote-alan yritykset voivat kilpailla keskenään ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat voivat kilpailla keskenään, jos veronmaksajien varoilla tuetaan kullakin paikkakunnalla vain yhtä yksityisen sektorin yritystä ja yhtä kolmannen sektorin järjestöä. Nämä kilpailisivat siitä, mikä niistä saisi veromaksajien rahoitustuen omalla sektorillaan. Julkinen palveluntarjoaja ei kilpailisi kummankaan kanssa muusta kuin asiakkaasta palvelun laadulla. Kustannushyötyä näin rajatusta kilpailusta tuskin kuitenkaan voi olla.

Kokonaistaloudellisesti tilanne, jossa verovaroin ylläpidettäisiin valinnanvapauden takia paitsi julkista sote-palvelutuotantoa myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajia ja nämä kolme "kilpailisivat" palvelun käyttäjistä keskenään, on kestämätön.

Veronmaksajien varoilla tuntuu valinnanvapauden nimissä järjettömältä ylläpitää jokaisella paikkakunnalla kolmea sote-palvelun tuottajaa niin, että potilas voi itse valita vapaasti (palvelumaksun ollessa hänelle sama) julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajan väliltä. Kilpailu jäisi näennäiseksi kilpailuksi asiakkaista. Kilpailua edullisemmista tuotantokustannuksista ei niiden välillä varsinaisesti olisi. Valinnanvapauden takaamiseksi palvelun järjestäminen kaikilla sektoreilla näet joka tapauksessa kustannettaisiin julkisin varoin ainakin palvelumaksujen tasaamisen osalta.

Sote-uudistukseen sisältyvällä valinnanvapaudella terveyskeskus- ja lääkärijonoista epäilemättä päästään eroon, jos myös eri palveluntuottajien tarjoaman palvelutarjonnan volyymit ovat riittävät. Kolminkertaisen peruspalvelutuotannon ylläpitäminen ei kuitenkaan ole toiminnan tehostamista vaan veronmaksajien varojen haaskaamista.

Lisäksi siinä todennäköisesti menetettäisiin palvelujen saumattomat hoitoketjut, mitä pidettiin yhtenä sote-uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista.

Sen sijaan, että verovaroja kanavoitaisiin kolminkertaisen järjestelmän pönkittämiseen, kustannustehokkaampaa olisi järjestää julkiset sote-palvelut yksinkertaisesti niin, että ulkoistamiskelpoiset osat hankittaisiin niiltä palveluntuottajilta, jotka kykenevät tuottamaan tarvittavat palvelut hinta-laatu -suhteeltaan edullisimmin olivatpa nämä julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoita. Järjestelmällä, joka tällä tavoin perustuisi vahvaan julkisen vallan ohjaukseen, olisi paremmat edyllytykset myös varmistaa hoitoketjujen saumattomuus.

Hallituksen esittämä sote-ratkaisu tarkoittaa valtavaa julkisten varain siirtoa yksityiselle ja kolmannelle sektorille julkisten palveluiden ylläpitämisen lisäksi. Julkiset menot tulevat kasvamaan ennen näkemättömällä tavalla. Sen sijaan, että uudistuksella kurottaisiin asetetun tavoitteen mukaisesti kestävyysvajetta runsaalla kolmanneksella, ratkaisu näyttää päinvastoin kasvattavan sitä entisestään.

Julkisen talouden kannalta hallituksen esittämä sote-palveluiden valinnanvapaus on fiasko.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kolmen vaihtoehtoisen mallin lupaaminen valtiolta on tosiaan tästä näkökulmasta erikoista.
Hyvä näkökulma, Petteri.

Ei valtio voi mitään taata yksityisen sektorin puolesta, ellei poliitikot itse lähde perustamaan näitä private hospitaleja sivutoimisesti tai tulevaksi päätoimekseen, jolloin voisivat rahastaa sairaalla ihmisellä. Tämähän on aina mahdollista, ja Stubb olikin laskemassa että saataisiin satoja naisyrityksiä pystyyn. Tuleeko jääviysongelmaa?

Perustuslaki silti estää kahdella tuolilla istumisen. On ollut puhetta että julkinen sektorikin yhtiöitettäisiin. Kuka sellaista yhtiötä voi säädellä joka on puoliksi yksityinen. Taitaa olla monimutkaista jos tulee päivittäin rajanvetoa oikeuksista ja velvollisuuksista potilaita kohtaan. Energialaitokset tyyliin Vantaan Energia ovat helppoja siihen verrattuna.

Maahanmuuttajabisnes on osittain syntynyt niin että poliitikkoja lähtenyt tälle vihreämmälle oksalle. Se mahdollistaa arveluttavaa spekulointia ja korruption omaisia piirteitä.

Petteri Hiienkoski

"On ollut puhetta että julkinen sektorikin yhtiöitettäisiin. Kuka sellaista yhtiötä voi säädellä joka on puoliksi yksityinen. Taitaa olla monimutkaista jos tulee päivittäin rajanvetoa oikeuksista ja velvollisuuksista potilaita kohtaan."

Jos julkinen yhtiöitettäisiin, olisiko se enää julkista sektoria? Ja jos olisi, muuttuisiko se voittoa tavoittelevaksi monopolitiksi? Valinnanvapaushan edellyttää, että julkisen sektorinkin vaihtoehto on tarjolla?

Käyttäjän LariKemilinen kuva
Lari Kemiläinen

Pari näkökulmaa yksityiseen ja kolmannen sektorin sote-tuotantoon:
–Pienten paikkakuntien yleislääkäripalveluiden tuottaminen apteekkien tapaan subventoituna ja hintasäännösteltynä pien- tai autoklinikkapalveluna kannattaisi tutkia. Monissa muissa maissa omalääkärit ovat yksityislääkäreitä, joiden palvelut ovat kuitenkin kohtuuhintaisia. Erityisesti liikkuva lääkäri jopa parantaisi palvelutasoa, kun potilas voitaisiin paitsi hoitaa kotiin, myös tutkia kotona. Itse kyseenalaistan raskaiden, vuodeosastollisten terveyskeskusten tarpeellisuuden.
–Jos halutaan säästöjä, niin kolmannen sektorin pitää antaa kilpailla omilla ehdoillaan: jos se saavuttaa kilpailuetua yksityiseen sektoriin nähden, niin voi voi. Nythän on uhkakuvana se, että yksityiset yritykset käyttävät verottajaa gorillanaan, joka pakottaa julkisen ja kolmannen sektorin sopeuttamaan hintansa yksityisen sektorin tasolle.

Petteri Hiienkoski

Varmistikin olisi joustavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja järjestää julkisin varoin kunnollinen perusterveydenhuolto koko maahan, esimerkiksi käyttämällä yksityislääkäreitä tai -terveysasemia tietyillä alueilla.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Valinnanvapaus: mikä ihana sana! Kokoomus on ajanut maakuntauudistuksen ja soten maaliin uusliberalismin parhaita periaatteita kunnioittaen.

Petteri Hiienkoski

Se on ihana sana! Mutta sen toinen puoli on vähempi ihana: veronkiristys.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset