Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Suomen oltava valmis sotatoimiin ISIS:tä vastaan?

  • Suomen oltava valmis sotatoimiin ISIS:tä vastaan?

Ranskan presidentti Francois Holland on Pariisin terrori-iskujen takia todennut, että Ranskaan on hyökätty ja maa on sodassa. Maahan on julistettu hätätila.

Nyt ajatellaan, että Suomen olisi oltava valmis tukemaan Ranskaa ISIS:tä vastaan myös sotilaallisesti. Ranskan hallituksen odotetaan huomenna esittävän EU-maiden puolustusministereille avunpyynnön, joka perustuu Lissabonin sopimukseen sisältyvään keskinäiseen avunantovelvoitteeseen (ns. turvatakuut).

Mahdollisiin Syyrian alueella toteutettaviin sotatoimiin osallistumisen ehdoksi Suomen hallituksen tulisi kuitenkin asettaa Syyrian virallisen hallituksen suostumus tai YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus. Edellytykset jopa sille, että Syyrian presidentti Bashar al-Assad tällaisen pyynnön esittää, ovat olemassa.

Mahdollisen sotilasoperaation ensisijaisena tavoitteena tulisi olla ISIS-järjestön riisuminen aseista sekä sen johtajien ja muiden sotarikoksiin syyllistyneiden asettaminen oikeudelliseen vastuuseen.

Lisäksi ISIS-järjestön hallitsemien alueiden vapauttaminen järjestön terrorista tulisi toteuttaa tavalla, jolla vahvistetaan alueen turvallisuustilannetta, että alkuperäiset asukkaat voivat palata jälleenrakentamaan kotiseutuaan.

Näyttää siltä, että Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on kieltäytynyt lähettämästä maajoukkojaan Ranskan avuksi. Muussa tapauksessa Ranskan hallitus epäilemättä esittäisi avunpyynnön ensisijaisesti Natolle.

Yhdysvallat pyysi 11.9.2001 New Yorkiin ja Washingtoniin tehtyjen terrori-iskujen takia Naton perustuskirjan 5. artiklan perusteella sotilasliiton jäsenmailta apua. Peruskirjan 5. artiklassa Nato-maat ovat sitoutuneet auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi.

Tuolloin liittolaiset asettuivat yksiselitteisesti Yhdysvaltojen tueksi ja vahvistivat 5. artikla käyttöönoton. Nato-maat sitoutuivat tukemaan Yhdysvaltoja muun muassa lupaamalla satamansa, lentokenttänsä ja ilmatilansa sen käyttöön. Myös Naton yhteisiä AWACS -ilmavalvontakoneita ja valmiusjoukkoihin kuuluvia sota-aluksia annettiin terrorismin vastaiseen toimintaan.

Avunanto ei tosin johtanut yhteiseen Nato-operaatioon. Se käynnistettiin Yhdysvaltojen johdolla ja toteutettiin YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksella Afganistanissa sijaitsevien al-Qaidan koulutusleirien tuhoamiseksi.

Siihen, että Ranska pyytää apua EU-mailta eikä ainakaan toistaiseksi Natolta, on saattanut myös vaikuttaa epäluottamus Nato-maa Turkin haluun ja kykyyn auttaa taistelussa ISIS:tä vastaan. Avunpyynnön osoittaminen nimenomaan Natolle olisi Turkin edullisen sijainnin takia muuten erityisen perusteltua.

Lisäksi on huomattava, ettei Lissabonin sopimukseen sisältyvä avunantovelvoite ole samalla tavoin rajattu kuin Naton 5. artikla tarkoitukseen palauttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä. Siinä ei myöskään yksiselitteisesti jätetä jäsenmaan itsensä harkittavaksi toimia, jotka se arvioi tarpeellisiksi, kuten Naton 5. artiklassa. Lissabonin sopimuksen avunantovelvoite edellyttää jäsenmaita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kaikin käytettävissään olevin keinoin.

Lissabonin sopimukseen sisältyvä (SEU 28a art 7 kohta) keskinäinen avunantovelvoite:

  • Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.

Se, mitä apu käytännössä tarkoittaa, jää nähtäväksi. Vähintäänkin kysymys on poliittisesta solidaarisuuden ilmauksesta, jollaisen Nato-maat antoivat Yhdysvaltain jouduttua terrori-iskun kohteeksi vuonna 2001.

Koska EU on valtioliitto – toisin kuin Nato – avunantovelvoite todennäköisesti johtaa ainakin jäsenmaiden tiiviiseen turvallisuusyhteistyöhön ISIS:n verkoston jäljittämiseksi ja eliminoimiseksi Euroopassa.

Ranska tulee mahdollisesti lähettämään Syyriaan myös maajoukkoja. Tällöin avunantovelvoite voi tarkoittaa sitä, että Suomen hallitusta pyydetään lähettämään joukkoja yhteiseen sotilasoperaatioon. Tässä esteeksi tai ainakin hidasteeksi saattaa tosin tulla lainsäädäntö, joka rajoittaa puolustusvoimien osallistumista sotatoimiin maan rajojen ulkopuolella.

Olennaista on joka tauksessa se, että Syyriassa mahdollisesti toteuttavat sotatoimet, vahvistetaan YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksella. Tähän on tällä hetkellä hyvät edellytykset, koska myös Venäjä on julistanut käyvänsä sotaa ISIS:stä vastaan ja kutsunut siihen muitakin maita.

Kolikon toinen puoli on kuitenkin se, että terrori-iskujen mahdollisuus myös Suomessa kasvaa huomattavasti siinä vaiheessa, jos maa osallistuu sotatoimiin ISIS:stä vastaan.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onhan Suomi jo mukana sodassa kouluttamassa.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Niin, Suomi on ollut viime vuodet hyvin passiivinen osallistumaan kansainvälisiin operaatioihin. Vaikea kuvitella, että Suomi voisi auttaa muissa kuin avustavissa tehtävissä, koulutuksessa ja antaa materiaalista tukea.

En pysty kuvittelemaan suomalaisia sotilaita hyökkäämässä ISIS:iä vastaan. Miinalaivastakaan ei taida olla hyötyä. Horneteista puhumattakaan.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Minusta sotaa ei kannata tuoda Suomeen.
Ei olisi kiva vammautua kaupungissa.

Suomi ei ole Naton jäsen. Terroristit hyökkäilevät Nato-maihin. Esim. Espanja, Ranska, Tanska, Englanti jne. Ruotsissa on lähimmät muut kostoiskut.

Tätä 3. maailmansotaa käydään iskuina eri maissa. Tavoitteena on maailmanjärjestys ja ideologia. Toisaalla lähi-idässä, toisaalta Nato-maissa ja Venäjällä. Esim. sissi-iskuina lentokoneisiin ja kaupunkeihin. Tavoite on pelotella ja ohjata poliitikkoja ja kansaa.

Suomi voi olla tuomatta sotaa maahan kontrolloimalla rajoja ja ketä ja mitä tänne tulee.

Nyt tilanne on aiheutunut vapaasta liikkuvuudesta ja kontrollin puutteesta.

Tilanne myös johtuu liiallisesta 'poliittisesta korrektiudesta'. Muka ei saisi kysellä ihmisiltä passeja ja millä asioilla he tulevat ja olevat. Kaikkien pitäisi toimia hölmösti. Terroristit eivät noudata säädöksiä eivätkä pelaa mukana. Byrokraatit ovat kädettömiä valehtelun edessä.

Papereita saa kysyä työmaalla ja autossa muttei tullissa.

Asian piilottavat ja hyssyttelijät ja asiasta valehtelevat ovat osaltaan vastuusssa teoista.

Nyt Schengen käytännöt elävät pakon edessä.

Aselakien kiristykset ovat myös lisänneet turvattomuutta, esim. Englannissa, jossa aseelliset ryöstöt ovat räjähtäneet käsiin. Laillisten aseiden kiristykset ovat täysin vääriä nyt. Laittomilla aseilla tehdyt keppostelut eivät kohtaa vastarintaa, kuten ei Pariisissakaan iskuissa. Suomessa jopa sumuttimet ovat kiellettyjä tai luvanvaraisia, eikä maa ole valmistautunut valittuun uuteen kulttuuriin.

EU:sta on tulossa villi länsi ja palataan sivilisaationa taaksepäin. Käärme on jo päästetty sisälle. Villin lännen kesytti tavallisen kansan vastarinta vahingollisia ihmisiä kohtaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei Isistä tappamalla tuhota, aina nousee uusi al qaida niin pitkään kuin länsimaat lähi-idässä siviilejä tappavat. Satoja tuhansia naisia ja lapsia on kuollut länsimaiden pommituksissa sen jälkeen kun USA liittolaisineen hyökkäsi Saddamia vastaan.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Länsimaat siviilejä tappamassa,,-venäjäkin on siis länsimaa,kun sotii syyriassa ?

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Petteri - hyvää pohdintaa.

Tilanne on todella kimurantti ja sormi menee suuhun jos miettii aivan nopeasti. Itse olen pohtinut ihan samaa asiaa blogini lopussa täällä -

http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2066...

Petteri Hiienkoski

Julkisessa keskustelussa ei tunnuta käsittävän sitä, että Lissabonin sopimuksen avunantoantovelvoite on vähintään yhtä sitova kuin Naton 5. artikla, ilmeisesti sitäkin velvoittavampi. Jos voidaan todeta että Ranskaan on aseellisesti hyökätty, ei ole suomalaisten harkintavallassa päättää, annetaanko Ranskalle apua vai ei: sitä on annettava ja vieläpä "kaikin käytettävissä olevin keinoin".

Se, että Suomen oma lainsäädäntö rajoittaa käytettävissä olevia keinoja jossain määrin, on asia, jota poliitikot ja lakimiehet joutuvat nyt pohtimaan. Ymmärtääkseni kriisinhallinnan kautta sotilaallinenkin apu on mahdollista.

Mitä tulee voimatoimien käyttöön ISIS:stä vastaan, onko sille vaihtoehtoja? Vapaaehtoisesti tuskin luopuvat terrorista syyttömiä ihmisiä vastaan. Kun Syyrian ja Irakin hallitukset eivät kykene estämään terroria, joka nyt kohdistui Ranskaan, ranskalaisilla on oikeus ja velvollisuuskin estää se. Siihen he ovat nyt pyytäneet apua muilta EU-mailta.

Tietenkään se, että ISIS sotilaallisesti riisutaan aseista ja pannaan vastuuseen rikoksista, ei poista maailmasta terrorismia. Rikollisten paneminen telkien taakse ei ylipäätään poista maailmasta rikollisuutta.

Se, että näin tehdään, vähentää sitä joka tapauksessa kahdella tavalla: 1) näiden tiettyjen harjoittamalle terrorille pannaan stoppi ja 2) se on varoituksena ja pelotteena muille jotka harkitsevat ryhtyvänsä samaan.

Se on kuitenkin totta, että pitkässä juoksussa tämä ei riitä, vaan pitää puuttua terrorismin syihin. Niistä keskeisin on se, että ihmisille turvattaisiin edellytykset ihmisarvoiseen elämään, että voisivat elättää itsensä ja perheensä rehellisellä työllä.

Keskeisessä asemassa on se, että paikalliset ihmiset ymmärtävät itse, että terrorismi on väärin eikä sitä pidä tukea eikä sallia. Heille tulee luoda uskoa tulevaisuuteen, jossa on mahdollisuus elää ilman terrorismia ja sen pelkoa.

Amerikkalaisten harjoittama "terrorismintorjunta", jossa siivilien asuttamia alueita pommitetaan ilmasta esim. kauko-ohjattavilla lennokeilla jolloin iskuissa kuolee viettomia ihmisiä, vain ruokkii terrorismia.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

EU sopimukset ovat tyyppillisesti kuolleita kirjaimia. Niitä rikotaan mennen tullen eikä niitä noudateta. Niitä halutaan noudattaa kun jokin iso EU maa hyötyisi asiasta tai/ja halutaan maksumiehiä talkoisiin. Esim euro-kriisi, Schengen-sopimukset jne.

Toistaiseksi ei ole yhteistä EU-puolustusta. Aika moni maa on Natossa tai liittoutumaton. EU ei ole sotilasliitto.

Suomessa on vielä naiveja, jotka kieltäytyvät näkemästä tosiasioita, mitä tapahtuu todellisuudessa.

Petteri Hiienkoski

En ole ihan samaa mieltä EU-sopimuksista. Vaikka jokin maa rikkoisi kansainvälisoikeudellisia sitoumuksiaan, Suomi tuskin kuuluu niihin. Force majure on eri asia. Kun valtioiden primäärit turvallisuusedut ovat uhattuina sopimusten täytäntöönpanosta saatetaan tinkiä. Pientenvaltioiden mahdollisuudet rajallisemmat. Jos jotain sopimusta ei voitaisi noudattaa, asialle yleensä etsitään jokin ratkaisu, mikä kuitenkin on oikeudellisesti hyväksyttävä. Pääsääntönä on silti Pacta sund servanda.

Toimituksen poiminnat