*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Ilmastoneuvottelut herättävät perusteettomia toiveita

  • Ilmaston lämpenemisen odotetaan lisäävän poikkeuksellisia sääilmiöitä (Kuva: Nasa / Public domain).
    Ilmaston lämpenemisen odotetaan lisäävän poikkeuksellisia sääilmiöitä (Kuva: Nasa / Public domain).

Pariisissa käytävät neuvottelut uudesta ilmastosopimuksesta näyttävät polkevan paikallaan.

Sillä, asetetaanko maapallon ilmakehän lämpenemisen ”turvarajaksi” kahden asteen sijasta puolitoista asetetta, ei käytännössä ole merkitystä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Sopimusluonnoksen mukaan hiilidioksidipäästöt pitäisi saada nollaan ”vuosisadan toisen puoliskon aikana”.

Epärealistiset tavoitteet tuskin edistävät tarkoitustaan. Niin kauan kuin kaikkia sitovat päästörajoitukset ja niiden seuranta- ja sanktiomekanismit puuttuvat, valtioiden ei kannata rajoittaa päästöjään ainakaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tällöin ne vain menettäisivät taloudellisen hyödyn, jota päästöjä aiheuttavasta toiminnasta saadaan.

Kioton pöytäkirjassa teollisuusmaat suostuivat yksipuolisesti rajoittamaan hiilidioksidipäästöjään. Päästöjä aiheuttavaa teollisuutta on siirtynyt kehittyviin maihin, joissa ympäristönormit ovat heikot ja työvoimakustannukset halvat. Tämän niin sanotun hiilivuodon takia Kiinan ja Intian päästöt ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Teollisuusmaiden päästöjen vähenemisestä huolimatta maailman kokonaispäästöt ovat kasvaneet huippuunsa.

Samaan aikaan maailmantalouden painopiste on siirtynyt Aasian kasvaville markkinoille. Teollisuusmaat sen sijaan kituuttelevat pitkittyneessä taantumassa ja velkaantuvat entisestään. Maailmanpoliittisella vaikutusvallalla on taipumuksena kasvaa taloudellisesti vaurastuttaessa ja toisaalta vähentyä talouden heikentyessä. Teollisuusmaissa olisi korkea aika ymmärtää, että yksipuolisten päästörajoitusten tie on kuljettu loppuun!

Ilmastopolitiikassaan teollisuusmaat ovat – kuten sanonta kuuluu – ampuneet omaan jalkaansa. Tähän on sorruttu oikeudenmukaisuuden periaatteen varjolla. Sillä perusteella, että teollisuusmaat ovat historiallisesti tuottaneet enemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään kuin kehitysmaat, oikeutetaan se, että päästörajoitukset kohdennetaan vain teollisuusmaihin eikä niitä uloteta kehittyviin maihin. Hirttäytyminen tähän näkemykseen on ollut keskeisimpiä ilmastonmuutoksen hillinnän esteitä.

Teollisuusmaiden mahdollisuudet vaikuttaa kehittyvien maiden ilmastopolitiikkaan ovat vuosikymmenten saatossa kaventuneet. Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaiset kasvavat taloudet ovat itsessään jo niin vahvoja, että teollisuusmaat ovat pikemminkin taloudellisesti riippuvaisia niistä. Vaikutuskeinoja teollisuusmailla on kuitenkin edelleen olemassa.

Maapallon kokonaispäästöjä olisi mahdollista vähentää, jos siirryttäisiin ilmastoystävällisen niin sanotun cleantechin käyttöön. Teollisuusmailla olisi tekniset edellytykset tähän.

Teknologisten ratkaisujen käyttöön oton esteenä on ollut investointirahoituksen puuttuminen. Toistaiseksi ilmastoneuvotteluissa on onnistuttu lähinnä perustamaan uusia rahoituselimiä. Olemassa olevat rahoitusinstituutiot eivät ole kelvanneet kehitysmaille.

Teollisuusmaat ovat lupautuneet syytämään kasvavia summia ilmastorahastoon, vaikkei sen toimintaperiaatteista ole yhteisymmärrystä. Sen sijaan, että rahoitus kohdennettaisiin yksiselitteisesti ilmastoystävällisen teknologian käyttöön ottoon, kehitysmaissa vaaditaan rahoitusta mieluummin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. Ilmastorahoituksen suuntaaminen cleantechiin edistäisi merkittävästi teollisuudenalan kasvua ja kasvattaisi vientiä kehittyviin maihin. Pariisin ilmastoneuvotteluissa saatetaan päätyä ilmastorahoituksen kohdentamisessa fifty-sixty kompromissiin. 

Ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen kannalta mahdollisia päästörajoituksia ei pitäisi rajata ainoastaan hiilidioksidiin. Toiseksi merkittävimmän kasvihuonekaasun, metaanin lämmityspotentiaali on useita kymmeniä kertoja suurempi hiilidioksidiin verrattuna. Kolmanneksi merkittävimmän kasvihuonekaasun, typpioksiduulin lämmityspotentiaali on jopa satoja kertoja hiilidioksidia suurempi.

Kun tarkastelu ulotetaan muihinkin kasvihuonekaasuihin kuin hiilidioksidiin, kysymys teollisuusmaiden historiallisesta vastuullisuudesta ilmastonmuutokseen ei ole yhtä yksiselitteinen kuin on haluttu ymmärtää. Metaania pääsee ilmakehään näet karjanhoidosta, kaatopaikoilta ja riisiviljelmiltä. Maanviljelys on merkittävä lähde myös typpioksiduulipäästöihin.

Metaanipäästöjen rajoittamisen etuna olisi se, että päästörajoitusten vaikutukset ilmankehään ovat huomattavasti muita kasvihuonekaasuja nopeammat. Metaanin elinikä ilmakehässä on näet vain noin 12 vuotta. 

Toisaalta se, että hiilidioksidi sitoutuu biomassaan, korostaa maa- ja metsätalouden merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maapallon metsävarat toimivat tärkeänä hiilidioksidin nieluna. Tämä on välttämätöntä ottaa huomioon mahdollisista päästörajoituksista sovittaessa. Kehittyvien talouksien, kuten Brasilian ja Indonesian, sademetsävarat ovat maailman suurimpia.

Metsien taloudellinen hyödyntäminen niitä kaatamalla kiihdyttää ilmaston lämpenemistä, ellei tilalle kasvateta vastaavaa määrää uutta biomassaa. Samalla se osaltaan lisää metsävaltioiden vastuuta ilmastonmuutoksesta enemmän kuin niiden päästömääristä voi päätellä.

Metsitysvelvollisuus tai metsätalouden kohdentaminen vain erityisiin talousmetsiin ovat keinoja vaikuttaa hiilinielujen määrään. Tiettäväksi kysymys hiilinieluista ja niiden merkityksen arvioimisesta on yksi Pariisin ilmastoneuvottelujen ongelmakohdista.

Huolimatta siitä, että julkisuudessa on esitetty toiveikkaitakin arvioita ilmastoneuvotteluista, suhtaudun mahdollisesti solmittavan ilmastosopimuksen merkitykseen erittäin varauksellisesti. Vaikka sopimus itsessään jäisi vaatimattomaksi, Pariisissa tulisi sopia ainakin siitä, että neuvotteluja esillä olleista kysymyksistä jatkettaisiin.

Petteri Hiienkoski

PS. Kuten tarkka lukija voi todeta, en lukeudu niin sanottuihin denialisteihin, jotka kieltävät sen, että ihmiskunta teollistaloudellisella toiminnallaan aiheuttaisi muutoksia ilmastoon. Maapallon keskilämpötilan raportoidaan kohonneen lähes asteella esiteolliseen aikaan verrattuna. Ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, päästöjen määrän taas raportoidaan samaan aikaan kasvaneen.

Huolimatta siitä, että niin sanottuun kasvihuoneilmiöön liittyy vaikeasti arvioitavia takaisinkytkentöjä ja ilmastomalleihin epävarmuustekijöitä, vaikuttaa ilmeiseltä, että teollistaloudellinen toiminta on lisännyt ja lisää kasvihuoneilmiön aiheuttamaa lämpövaikutusta ilmakehässä.

Vaikkei kukaan toistaiseksi ole kyennyt esittämään luotettavaa tietoa, joka kumoaisi ilmastonmuutosta koskevan peruskäsityksen, suhtaudun asiaa koskeviin malleihin ja teorioihin kriittisesti. Epävarmuuden vallitessa päätöksentekijätkin joutuvat elämään. Tämä epävarmuus tulisi ottaa huomioon tulevaisuutta koskevia päätöksiä tehtäessä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Sinä(kin) pelaat suoraan Kuwaitin, Bahrainin, Qatarin, Singaporen, Taiwanin(ei edes mukana neuvotteluissa), Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Brunein, siirtymätalouksien(siirtymä tulee kestämään pidempään kuin kesti se, mistä ollaan (edelleen) siirtymässä), Saudi-Arabian, Hongkongin, Macaon, Omanin, Israelin, Etelä-Korean...jne. pussiin puhumalla "teollisuusmaista", "rikkaista maista" tai vastaavaa. Ihmiset luulevat, että puhutaan teollisuusmaista, rikkaista maista tai vastaavaa, VAIKKA TÄSTÄ EI OLE KYSYMYS.

Annex II -valtiot:

Alankomaat

Amerikan yhdysvallat

Australia

Belgia

Espanja

Euroopan talousyhteisö

Irlanti

Islanti

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

Italia

Itävalta

Japani

Kanada

Kreikka

Luxemburg

Norja

Portugali

Ranska

Ruotsi

Saksa

Suomi

Sveitsi

Tanska

Uusi-Seelanti

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista, Riku Kivelä!

En suinkaan pelaa mainitsemiesi rikkaiden öljyntuottajamaiden ja muiden pussiin. Totesin vain sen miten lyhytnäköisesti teollisuusmaat ovat ilmatopolitiikassaan toimineet. Lisäksi toin esiin sen sen teknologisen edun mikä useimmilla niistä on useimpiin muihin maihin nähden.

On selvä, että aikanaan määritelty valtioiden luokittelu ei täytä niitä vaatimuksia, joita päästörajoitukset ilmastonmuutoksen hillitisemiseksi edellyttäisivät. Esimerkiksi Kiina ja Intia on välttämättä sitoutettava päästörajoituksiin jos tulosta aiotaan saavuttaa.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Kirjoitin täällä 24.11. teknologiasiirrosta:

"Teknologiasiirto voi tarkoittaa melkein mitä tahansa teknologiaa. INDC:eistä kolmannesta linkistä löydätte, mitä kaikkea vaaditaan. Esim. Iran vaatii yhdessä kohdassa: Access to new and environmentally sound technologies for industrial production. Tuohan voi päteä melkein mihin tahansa tuotantoon, joka Suomessa tehdään puhtaammin kuin keskimäärin. Muistatteko vastaukset hallitustunnustelija Juha Sipilälle vaalien jälkeen? Vasemmistoliitto ja Vihreät vaativat Suomea antamaan mahdollisimman paljon teknologiasiirtoja. Samalla puhtaista teknologioista (clean tech) puuhataan kasvuvetureita Suomen talouteen. Jos jokin suomalainen yritys tekee huippukeksinnön, se investoidaan maailmalle vain Annex II -maiden (veronmaksajien) rahoittamana, mikäli ilmastosopimuksia noudatetaan. Mutta miksi vapaasti liikkuva pääoma investoisi teknologioihin Annex II -maissa, kun investoinnit voi kohdistaa mm. Israeliin, Etelä-Koreaan, Singaporeen tai Taiwaniin? Noissa kehitysmaissa toimiessa ei ole pelkona, että teknologiat laitetaan jakoon. (Israel, Etelä-Korea ja Singapore kehitysmaita, Taiwan ei voi liittyä ilmastosopimukseen, koska Kiinan edustaja vaihtui YK:ssa 1971 Kiinan tasavallasta Kiinan kansantasavaltaan ja vain yksi Kiina tunnustetaan. Jos Taiwan olisi voinut liittyä UNFCCC:hen, se olisi liittynyt kehitysmaana)"

---------
Teknologiasiirtojen (sikäli kuin sellaisia pitäisi olla olemassa) pitäisi koskea kaikkia. Eli vaikka teknologia olisi Taiwanissa, Etelä-Koreassa, Israelissa, siirtymätaloudessa...jne ja vaikka teknologian tarvitsija olisi Liitteen maa. Muuten kuka kehittäisi teknologiaa maassa, josta se annetaan pois, jos on olemassa hyvä investointikohdemaa, jossa teknologiaa ei anneta jakoon?

Annex II on todellakin harjoittanut surkeaa, aivan raivostuttavan surkeaa ilmastopolitiikkaa.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #7

Kuvailemaasi problematiikkaa on puitu kansainvälisellä tasolla muutaman vuosikymmenen ajan.

Eiköhän teknologian siirto tässä yhteydessä lähtökohtaisesti kuitenkin ole tarkoittanut sitä, että kehittyvät maat saavat ilmastoystävällistä teknologiaa käyttöönsä ns. ilmastorahoituksen avulla. Käytännössä tällaista teknologiaa on lähinnä vain kehittyneissä teollisuusmaissa, kuten esim. Saksassa ja Suomessa.

Jos cleantechin viedään ilmastorahoituksen turvin kehitysmaihin, niiden markkinat laajenevat ja kysyntä lisääntyy. Teknologian keksijät ja tuottajat saavat tuotteistaan tietenkin täyden hinnan.

Tiettävästi ilmastorahaston käytössä tulee erilaisia rahoitusinstrumentteja, lahja- ja laina-apua, ilmeisesti myös investointitakauksia. Se tulee edistämään yksityisten investointien saatavuutta.

Mielestäni tämä on myönteinen asia. Se on myös mahdollisuus Suomen kaltaiselle pienelle kansantaloudelle, jolla on rajalliset investointimahdollisuudet, mutta osaamista ja hight-techiä.

Toki olisi tärkeää, että ilmastorahaston rajoittajamaita olisi mahdollisimman paljon, etenkin niitä, joilla on siihen taloudellisia mahdollisuuksia. Rahoituslupauksia ovat esittäneet myös eräät nousevat taloudet ja kehitysmaat kuten Etelä-Korea, Meksiko ja Panama.

Yllyke rahoittamiseen on kuitenkin erityisesti niillä teollisuusmailla, joilla on teknologista annettavaa, olettaen tietenkin, että varoja kohdennetaan teknologian siirtoon.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #11

Annex II:n julkinen ilmastorahoitus ei riitä juuri mihinkään, jos meinaat, että sillä maksettaisiin ilmastoystävällisen teknologian hankinnat ei-Annex II -maailmaan. Miten siitä voi tulla talousveturi, kun (jos) yritykset saavat "tuotteistaan tietenkin täyden hinnan"? Samanlainen talousveturi kuin siitä, että minun ostovoimani kasvaa, jos veronmaksajat maksaisivat minulle kuopan kaivamisesta ja sen täyttämisestä.

Monet maat kirjoittivat INDC:eissään, että patentit vittuun.

Bahrain (43963 US dollaria ostovoimaoikaistu BKT asukasta kohti vuonna 2014): "The Kingdom of Bahrain recognizes that the extent to which it will meet its obligations under the UNFCCC will depend highly on the level of international support in means of implementation. Therefore, mitigation and adaptation stipulations are meant to inform and will be undertaken in the context of support on finance, technology-transfer and capacity building."

ja "The domestic actions communicated in this INDC are voluntary and will be implemented in accordance with the principles and provisions of the Convention, in particular Article 4 paragraph 1, 7 and 8."

(Suomi 38569 US dollaria ostovoimaoikaistu BKT asukasta kohti vuonna 2014.)

Kun Bahrainilla on muka pätäkästä puutetta, niin voisivat alkaa miettimään verotusta.

Bahrainin verotus 2015

ALV: 0 %

yritys/yhteisövero: 0 %

tulovero: ei ole olemassa tätäkään, korkein mahdollinen tuloveroprosentti siis 0 %

pääomavero: 0 %

varallisuusvero: 0 %

perintövero: 0 %

varainsiirtovero: 2 %:a kauppahinnasta

Suomen veronmaksajat tukevat tällaisia veroparatiiseja! Mutta ketään ei kiinnosta!

Juhani Piri

Sanoppa ensin omillesi, että turve ei ole bioenergiaa (jonka nimeen puolueesi vannoo). Koeta sitten kertoa heille tieteestä ja tekniikasta (jotka he kieltävät).
Siellä olisi alkuun sellaisia vaihtoehtoja kuin:
Geoterminen energia
Vety
Sulasuolareaktori (nykyisten ydinjätteen polton mahdollistavana ja toriumin polton sen jälkeen, jätteen määrä putoaa radikaalisti, kun jätteestä tehdään energiaa)
Aurinkoenergia (ei paneleilla, vaan säteen kohdistamisella)
Metallipöly (monen muunkin aineen pöly aiheuttaa räjähdyksen, mutta metallipölyn polttamisesta on jopa tutkimusta ja sitä voitaisiin tankata autoihin tulevaisuudessa).
jne jne jne...

Tiede ja tekniikka on ihmeellistä. Koetappas puolueellesi kertoa nämä. Voin lyödä vaikka vetoa että ei mene kuuleviin korviin..

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista (#2), Juhani Piri!

KD:ssa ei suinkaan kielletä tiedettä ja tekniikkaa. Suhtaudun suurella kiinnostuksella geotermisen energian hyödyntämiseen ja seuraan mielenkiinnoelle ST1:n kokeiluhanketta. Muutkin esittämäsi energiantuotantomuodot epäilemättä ovat selvittämisen arvoisia.

KD:n mukaan "energiapolitiikassa on edistettävä uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä sekä omavaraisuuden lisäämistä". Mitä tulee turpeen käyttöön KD kannattaa sitä varauksellisesti: "Turvetuotannossa ei saa koskea ojittamattomiin tai luonnonarvoltaan arvokkaisiin suoalueisiin. Tiukoin vesiensuojelutoimin tulee tuotantosoiden valumat saada pienemmiksi kuin luonnonsoiden valumat."

Ydinvoiman suhteen ollaan avoimia uuden sukupolven reaktoreille, jotka eivät pahenna jäteongelmaa: "Pidämme nykyisen tyyppistä ydinvoimaa siirtymäajan energiantuotantotapana."

"Hallitus teki kestämättömän päätöksen ydinjätteestä"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

En ole pystynyt seuraamaan ollenkaan ilmastoneuvotteluita ja niiden uutisointia, mutta tässä on uusin luonnos: http://unfccc.int/resource/docs/2015/cop21/eng/da0...

En ole siihen ehtinyt tutustua, mutta toissa päivän luonnokseen jonkin verran. Siellä puhuttiin "kehittyneistä valtioista" viitaten UNFCCC:ssä olleeseen liitteeseen. Eikä ole tulossa mekanismia, jolla saataisiin uusia maita "kehittyneiden" puolelle. Singapore varmaan pitää niin matalaa profiilia kuin pystyy siellä G77-ryhmässään.

Marraskuun puolivälin tilanteen mukaan (viimeksi kun tarkastin tuo oli uusin päiväys) ainoa ei-Annex II -maa, joka oli jotain Green Climate Fundille antanut oli Etelä-Korea, pari dollaria per henkilö (jaettuna usealle vuodelle?). Liittynee siihen, että Etelä-Korea sai lobattua itselleen Green Climate Fundin päämajan. (Tämä ulkomuistista, aika tarkkaan painoin taulukon mieleen. Siellä oli toki pari muuta mikroskooppisen pientä lahjoitusta, joita en huomioinut(tyyliin Indonesia 40 000 dollaria)) Suomen nykyinen vihervasemmistolainen hallitus oli lahjoittanut kolmanneksi eniten per henkilö.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Eipä paljon "rikkaita" maita löydy BKT per henkilö (PPP) luetteloiden kärkisijoilta. Sen sijaan sieltä löytyy Qatar, Singapore, Macao...en nyt ala tuhlaamaan aikaa luetteloimiseen.

On väärin sanoa, että maat jaettiin vuonna 1992 (edes vuoden 1991 tilastot eivät olleet valmistuneet kun UNFCCC:tä kirjoitettiin) saatavilla olevien tilastojen mukaan. Jos olisi, mm. Singapore ja Qatar olisivat jo silloin olleet Annex II -maita. Ne ovat olleet Maailmanpankin korkeimmassa tuloluokassa sen ensimmäisestä julkaisusta asti! Jaottelu tehtiin ilmeisesti poliittisesti. Singapore sanoi, että on kehitysmaa, eikä suostunut teollisuusmaaksi, ja näin tapahtui. Turkki laitettiin Annex II -maaksi, vaikka 1990 tilastojen mukaan sinne olisi kuulunut MONI maa ennen Turkkia. Turkki ei liittynyt sopimukseen ennen kuin sai kehitysmaan oikeudet.

Jos Annex II vetäytyisi neuvotteluista ja lopettaisi kaiken rahan jakamisen, niin kyllä niillä vaikutusvaltaa olisi!! Mutta Annex II ei neuvottele peliteorian mukaan, koska Annex II on liian mukava.

Uusi sopimus tilastojen pohjalta.

Uskomatonta, että ihmiset jauhavat Intiasta ja Kiinasta. Intia on vielä oikeasti köyhä maa ja heille päästöjen kasvuun pitää olla mahdollisuus. Kiinan per henkilö -päästöt ovat jo yli EU:n, mutta Kiina ei ole vielä kovin vauras (12 608,87 US dollaria BKT per henkilö 2014 Maailmanpankin mukaan).

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Tuntuu, että raakaöljyn hinta on oikein tarkoituksella painettu alas juuri ilmastokokouksen alla, ajaksi ja lopuksi. Kun hyöty on saatu, hinta nostetaan ylös.

Petteri Hiienkoski

#8. Raakaöljyn hinnan halpuuteen vaikuttaa nähdäkseni ensisijaisesti se, että OPEC-maat eivät halua hinnan nousevan niin suureksi, että USA:n on taloudellisesti kannattavaa ryhtyä hyödyntämään liuskekivivartojaan öljyntuotantoon. Toinen syy saattaa olla halu pitää hintaa matalalla sen takia, että ilmastonmuutoksen yllyttämä siirtyminen pois öljynkäytöstä hidastuisi. Kolmas hintatekijä taitaa olla tarjonnan lisääntyminen eli se, että Irakin ja Iranin öljy on päässyt taas maailmanmarkkinoille.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

On aivan epäreilua ja vastoin oikeuskäsitystä, että historialliset päästöt lasketaan vahingonkorvattavaksi ennen kuin yleisesti tajuttiin, että ne lämmittävät ilmastoa.

Nyt kun vaikutus tajutaan, niin miten voi olla oikeudenmukaista, että kaikki saavat tehdä saman rikoksen(ja vieläpä säästyä vahingonkorvauksilta pahemmasta rikoksesta(eli tietäen vaikutuksen))?

Historialliset päästöt ovat myös erittäin pieniä verrattuna nykyisiin. Nykyiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle vuosikymmenessä sen, mitä kaikki ihmiskunnan kasautuvat (kumulatiiviset) päästöt olivat ennen vuotta 1970(eli halvan öljyn aikana). Eli kaikki ihmiskunnan päästöt ennen vuotta 1970 ovat yhtä suuret kuin nyt ihmiskunta päästelee muutamassa vuodessa(väestöräjähdys, talousräjähdys).

Petteri Hiienkoski

#9. Niinpä. Teollisuusmaiden historiallinen vastuu päästöistä on poliittista retoriikkaa, jolla teollisuusmaat on saatu suostuteltua kantamaan päävastuu päästörajoituksista. Se, että kehittyvien maiden pitäisi antaa sen perusteella tupruttaa päästöjään vastaavasti on ilmaston kannalta tietenkin täysin mieletöntä.

Lisäksi unohdetaan esim. se, että OPEC-maat ovat keränneet taloudellisen hyödyn teollisuusmaiden päästöistä. Samoin sivuutetaan sekin, että esim. metaanipäästöt kehitysmaiden karjanhoidosta, kaatopaikoilta ja riisiviljelmiltä ovat myös kasvaneet väestöräjähdyksen myötä. Puhumattakaan siitä, että ns. hiilinieluna toimivia metsävarantoja on hävitetty ja hävitetään kehitysmaissa valtavia määriä, mikä on aiheuttanut paikallisiakin ympäristökatastrofeja.

Tapani Lahnakoski

EU on todellakin ampunut omaan jalkaansa ja vielä tahallaan, vaikka olisi ollut mahdollista kuunnella totuudentorviakin.

Tämähän ei tosiaan riipu siitä, miten hyvin ilmastomallit toimivat. Muutaman vuoden sisällä tämänkin pitäisi selvitä.

Metaani tosiaan absorboi tehokkaasti, mutta sen absorptiokaista on "väärässä paikassa". Maan säteily sillä kohtaa on varsin heikkoa ja metaanin kaista kyllästyy varsin nopeasti.

"Toisaalta se, että hiilidioksidi sitoutuu biomassaan, korostaa maa- ja metsätalouden merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maapallon metsävarat toimivat tärkeänä hiilidioksidin nieluna. Tämä on välttämätöntä ottaa huomioon mahdollisista päästörajoituksista sovittaessa. Kehittyvien talouksien, kuten Brasilian ja Indonesian, sademetsävarat ovat maailman suurimpia."

Ville Niinistö ryssi jo tuon metsien hiilinieluasian ihan tahallaan meidän osaltamme.

Sademetsät eivät ole hiilinieluja ollenkaan, vaikka biodiversiteetin kannalta ovat hyvin tärkeitä. Sademetsien maaperä on hyvin köyhää. Sinne ei ehdi kerääntyä mitään eloperäistä maakerrosta, kun kuölleet kasvit käytetään niin nopeasti uuden kasvun hyväksi.

Pariisin sopimuksen suurin riski on, että mahdollista sopimusta ei lopultakaan lähde noudattamaan kuin EU, vaikka sen allekirjoittaisivatkin. Valvonta on hankalaa ja jälkijättöistä.

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista, Tapani!

Ilmaston kannalta biomassan ns. hiilinielut ovat merkittävämpi asia kuin teollisen toiminnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Ilmastopolitiikan painopistettä kannattaisikin päästörajoitusten sijasta siirtää enemmän maan käyttöön.

Sillä, miten esimerkiksi metsätaloutta hoidetaan huomattava vaikutus siihen, mikä valtion osuus hiilidioksipäästöihin. Jos metsät kerralla parturoitaisiin eikä tilalle kasvaisi/kasvatettaisi uutta metsää, menetettäisiin kerralla biomassa, joka sitoo valtavan määrän hiilidioksidia.

En ymmärtänyt, mitä tarkoitit sillä, etteivät sademetsät olisi hiilinieluja ollenkaan.

Kun sademetsää kaadetaan, sitä on vaikeaa ellei peräti mahdoton ennallistaa. Tilalle voidaan kuitenkin yrittää kasvattaa talousmetsää. Kasvu on tropiikissa todennäköisesti nopeaa mutten tiedä mikä on sen hiilensitomisky sademetsään verrattuna.

Käytännössä tapa, jolla sademetsiä on parturoitu, on yleensä jättänyt jälkeensä valtavia maa-alueita, joita peittää tiivis heinikko. Sen kyky sitoa hiilidioksidia epäilemättä on heikko. Tällaisessa maaperässä on nähdäkseni vaikea saada muita kasveja menestymään lukuun ottamatta ilmeisesti ainakin joitain eukalyptus-lajikkeita.

Suomen kaltaiset kestävän metsäntalouden maat ovat metsien hiilinielujen osalta vahvoilla ilmastopolitiikassa. Suomessä metsien kyvyn sitoa hiiltä arvioidaan lähes kaksinkertaistuneen 20 vuodessa lähinnä puuston kasvun ansiosta.

Ilmastokiihkoilussa unohdetaan helposti se, että ilmaston lämmetessä myös biomassan ja metsien kasvukin lisääntyy, mikä sitoo enemmän ilmakehän hiilidioksidia ja hidastaa lämpenemistä.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Mikä on aiheuttanut metsien häviämisen? Syöpä nimeltä ihminen, joka on lisääntynyt kestämättömästi.

Etiopia ynnä muut pitäisi laittaa kauppa-, kulttuuri- ja urheilusaartoon kuten Etelä-Afrikka laitettiin. Saarto purettaisiin, kun kokonaishedelmällisyysluku on pudonnut alle kahteen (ja pitäisi jotenkin varmistua, että tilasto pitää paikkansa).

Tapani Lahnakoski

Kiitos vastauksestasi Petteri!

En suinkaan tarkoittanut mitätöidä sademetsien merkitystä. Niitä ei missään nimessä pidä parturoida. Metsä on kuitenkin hiilinielu vain, jos se siirtää hiiltä maakerroksiin metsän pohjalle. Tätä sademetsissä ei tapahdu, koska kuollut materiaali siirtyy niin nopeasti uuteen käyttöön.

Meidän metsämme kyllä toimivat nieluina ja varsinkin suot. Tästä emme pääse päästökaupassa hyötymään, kun tämä V.N. sössi koko homman. Voi olla mahdollista, että Venäjä tuo tämän uudelleen esiin ja jopa pääsemme mekin siitä hyötymään, jos se allekirjoittaa Pariisin sopimuksen.

Mitä on sitten tämä cleantech, jota voisimme viedä ilmastorahaston avustuksella? En oikein pysty hahmottamaan sitä kokonaisuutta, millä nykyisten köyhien nopeasti kasvavien talouksien energiainfra voitaisiin rakentaa ilman hiilivoimalaitoksia. Onko sinulla esimerkkejä meille sopivista vientituotteista? Tämä koko hölmöily minua suuresti huolettaa, kun on niin isoista rahoistakyse ja varsinkin valtioiden tukiaisista, joiden ottajia kyllä riittää, jos antajia on. Tästä esimerkkinä idioottimainen tuulimyllytuki ja sen seuraukset.

Täältä voitaisiin kyllä viedä hiilivomaloihin tehokkaampaa polttotekniikkaa ja savukaasujen suodattimia, mutta onko se oikeata cleantechiä, on toinen juttu. Polttotehokkuus kyllä vähentää CO2-päästöjäkin, mutta suodattimet eivät. Näyttää siltä, että ilmastotouhussa ei ilmanlaadusta piitata, vain elämän lähde, hiilidioksidi, on tuomittu saasteeklsi.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #15

Kiitos kommentista.

Voi hyvinkin olla, että sademetsistä hiili ei siirry maaperään samaan tapaan kuin viileämmän ilmastovyöhykkeen metsistä. Mutta sademetsien yhteyttämiskyky on nähdäkseni valtava, mikä tarkoittaa, että ne sitovat itseensä valtavasti ilmakehän hiilidioksidia ja toisaalta tuottavat paljon happea ilmakehään.

Melkeinpä parasta ilmastonsuojelua taitaa olla se, että pidettäisiin huolta biomassasta ja etenkin metsistä. Ne pitävät itsestään huolta hiilidioksista, mikä ei suinkaan ole niille saaste.

Nykyisin vallalla oleva hiilihysteria tuntuu suhteettomalta, jos arvioidaan teollisen tuotannon hiilidioksipäästöjä kasvihuoneilmiöön vaikuttaviin tekijöihin kokonaisuudessaan ja toisaalta siihenkin, mikä on sen suhde hiilen kiertoon maapallolla.

Cleantech voi kai olla melkein mitä vain. Ensimmäiseksi tulee mieleeni ns. aurinkouuni, joita kehitysmaihin on viety korvaamaan polttopuun käyttöä. Seuraavaksi tulevat tietenkin muut aurinkoenergiaa hyödyntävät innovaatiot ja sovellukset, sekä esim. maakylmäjärjetelmät rakennusten viilentämiseen.

Teollisuudessa cleantechia voisivat olla esim. erilaiset energiatehokkuutta parantavat innovaatiot. Mainitsemasi polttotehokkuus on mielestäni hyvä esimerkki. Metsätalouden puolella lienee esim. viljely- ja korjuumenetelmiin liittyvää cleantech-osaamista, jolla on merkitystä ilmastonsuojelun kannalta.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #18

Kiitoksia taas vastauksestasi. On mukavaa keskustella ilman mitään kiihkoa, jota usein esiintyy näillä "markkinoilla".

Greenpeacen perustaja, PhD. Patrick Moore, on huolestunut siitä, että riittääkö hiilidioksidi elämämme ylläpitämiseen muutaman jääkauden jälkeen, kun sen pitoisuus on jo käynyt jo lähellä kasvien yhteyttämisen rajaa, joka lienee 150 ppm:n tienoilla ja varmaan monilla korkeammallakin.

Koko ajan ilmakehästä uppoaa kasvuston saavuttamatomiin puolet ihmiskunnan päästöistä. Jos lopettaisimme ne kokonaan, CO2-pitoisuus lähtisi laskuun samaan tahtiin, kuin nyt nousee. Mitä siitä seuraisi vain tuhannen tai kahden vuoden kuluttu? Ainakin varsin nopeasti ruoantuotantomme hiipuisi, vaikka ilmastotiede väittää, että lämpeneminen huonontaa ruokahuoltoamme. Siitä ei ole tähän mennessä ollut pienintäkään merrkkiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset