*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Ilmasto muuttuu ilman ihmistäkin

  • Ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa maapallon ilmastoon ovat rajalliset (Kuva: Dawn Hudson / Public Domain).
    Ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa maapallon ilmastoon ovat rajalliset (Kuva: Dawn Hudson / Public Domain).
  • Eri väriset käyrät perustuvat ns. Monte Carlon menetelmään, jolla pyritään vähentämään epävarmuutta (Kuva Science/Marcott et al)
    Eri väriset käyrät perustuvat ns. Monte Carlon menetelmään, jolla pyritään vähentämään epävarmuutta (Kuva Science/Marcott et al)

Huolimatta siitä, että Pariisissa solmittua ilmastosopimusta on "hypetetty" lähes maailman pelastajana, ei pidä unohtaa, että ilmastonmuutosta koskevaan teoriaan ja sitä kuvaaviin ilmastomalleihin liittyy edelleen epävarmuustekijöitä.

Poliittisten johtajien ja muiden kannanotoissa on paljon perusteetonta optimismia, jopa utopismia, ja hybristä ihmisen ylivertaisesta kyvystä hallita maapalloa ja sen ilmastoa.

Mediassa on usein toistettu sitä, että hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan tutkijoiden enemmistö tukee käsitystä, jonka mukaan ihmisen toiminta on voimistanut ja voimistaa niin sanottua kasvihuoneilmiöitä. Tutkijoiden arvioit ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen määrästä tosin vaihtelevat.

Vuonna 2013 julkaistun IPCC:n raportin mukaan sadat tutkijat ovat sillä kannalla, että vuoden 1950 jälkeisestä ilmaston lämpenemisestä 95 prosentin todennäköisyydellä ihmisen aiheuttamaa olisi puolet tai enemmän.

Tämä on kuitenkin jättänyt taka-alalle sen, että kaikkia ilmastonmuutosteorian taustaoletuksia ei ole voitu vedenpitävästi osoittaa oikeiksi. Ilmastomalleilla ei myöskään ole kyetty selittämään kaikkia ilmastoa koskevia havaintoja teoriaa vastaaviksi. Ilmastopolitiikkaa jossa on kysymys valtavista taloudellisista ratkaisuista joudutaan tekemään tieteellisen epävarmuuden vallitessa.

Ottamatta tarkemmin kantaa ilmastonmuutosteorian ja ilmastomallien selitysvoimaan, maapallon ilmasto ja sen keskilämpötila ovat muuttuneet ihmiskunnan tunnetun historian aikana myös ennen nykyistä ilmastonmuutosta.

Maapallon keskilämpötilan muutosta huomattavasti merkittävämpiä paikallisia ilmaston lämpötilan muutoksia on tapahtunut sitäkin enemmän. Esimerkiksi Englannissa vuosikymmenen keskilämpötilan kerrotaan 1700-luvun alkupuolella hetkellisesti nousseen jopa 1,4 astetta. Samoihin aikoihin myös Lapissa on puustotutkimusten perusteella arvioitu olleen poikkeuksellisen lämmin kausi.

Ilmastopolitiikan yhteydessä nykyistä ilmastoa ja sen lämpötilaa on yleensä tarkastelu noin 150 vuoden aikajänteellä ja verrattu sitä niin sanottuun esiteolliseen aikaan. Pari vuotta sitten julkaistiin tunnetussa Science-tiedejulkaisussa (8 March 2013) kuitenkin tutkimus, jossa ilmastohistoriaa selvitettiin viimeisen 11 300 vuoden ajalta. Tämän kuten muunkin tutkimuksen luotettavuutta tulee tietenkin arvioida kriittisesti.  

Tutkimuksen mukaan jääkauden jälkeen maapallon ilmaston keskilämpötila olisi noussut noin 0,6 astetta ja ilmasto olisi ollut suurin piirtein yhtä lämmin kuin nykyisin. Syytä lämpenemiseen ei kerrota, koska sitä ei tässä tutkimuksessa selvitetty. Ihmisen aiheuttamien päästöjen vaikutuksesta silloin tuskin kuitenkaan oli kysymys.

Ottaen huomioon lämpötilan ja hiilidioksidin välillä todetun riippuvuuden, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli tuolloin oletettavasti varsin korkea. Tosin nykyistä korkeampaan keskilämpötilaan ovat saattaneet vaikuttaa myös muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi.

Noin 5 000 vuotta sitten eli noin 3 000 vuotta eKr. ilmasto alkoi kuitenkin viilentyä noin 0,7 asteella saavuttaen kylmimmän huippunsa niin sanotun pienen jääkauden aikana noin 200 vuotta sitten. Pieni jääkausi ajoitetaan noin vuosien 1450–1850 välille. Tämän jälkeen ilmasto on taas lämmennyt huomattavan nopeasti ja on nyt lähes asteen enemmän kuin esiteollisen ajan alussa. IPCC:n raportin mukaan aikavälillä 1880–2012 ilmaston keskilämpötila olisi noussut 0,85 [0,65–1,06]°C. Tutkijat (Marcott et al.) varottavat tekemästä viimeisten runsaan sadan vuoden ajanjakson perusteella päätelmää, jonka mukaan maapallon ilmaston nykyinen keskilämpötila olisi jääkauden jälkeen ennenkokematon.

IPCC:n mallien mukaan kaikissa mahdollisissa kasvihuonekaasupäästöjä koskevissa skenarioissa maapallon keskilämpötila tulisi ylittämään lämpimimmätkin jääkauden jälkeiset jaksot viimeistään vuoteen 2100 mennessä. Näiden mallien perusteella edes kasvihuonekaasupäästöjen nopea vähentäminen ei siis estäisi poikkeuksellista lämpenemistä.

Ihmisen aiheuttamien päästöjen rajoittamisen tekee vaikeaksi se, että kansainvälinen järjestelmä on luonteeltaan sellainen, ettei valtioilla ole yllykettä rajoittaa päästöjään, elleivät kaikki tee samoin. Mitä enemmän ilmaston lämpeneminen toisaalta johtuu luonnollisista tekijöistä eikä ihmisen vaikutuksesta, sitä heikommat mahdollisuudet ilmastosopimuksilla ja valtioiden toimilla on ilmastonmuutosta hidastaa, saati sitten pysäyttää se. Vastassa voivat olla liian suuret voimat.

Petteri Hiienkoski

EDIT 15.12.2015 klo 18:30: Tekstiä korjattu saadun palautteen takia kursiivilla merkityin osin, lähteitä ja kaaviokuva lisätty.

Lähteitä:

Global Temperatures Highest in 4,000 Years (By JUSTIN GILLIS, NYT, MARCH 7, 2013)

Global warming is epic, long-term study says (By Ben Brumfield, CNN Updated 1157 GMT (1957 HKT) March 8, 2013)

A Reconstruction of Regional and Global Temperature for the Past 11,300 Years (Shaun A. Marcott, Jeremy D. Shakun, Peter U. Clark, Alan C. Mix, Science 8 March 2013: Vol. 339 no. 6124 pp. 1198-1201)

Response by Marcott et al. (RealClimate 31 maaliskuu 2013)

Scientists Find an Abrupt Warm Jog After a Very Long Cooling (By Andrew C. Revkin, NYT, March 7, 2013 2:07 pm)  

Study of centuries of weather suggests record warming ahead (By Monte Morin, Los Angeles Times, March 07, 2013)

True face of climate’s hockey stick graph revealed (By Michael Marshall, New Scientist, 7 March 2013)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Asiaa sanon. Ilmaatonmuutos eriaateisine lämpö- ja kylmäkausineen on yksi maapallon käytös mekanismeista. Joillekki viherpiiperoille, jos niin saa sanoa, tuntuu olevan normaalia että Thames joen kantavalla jäällä voisi jälleen pitää Frost Fairs myyjäisiä niinkuin pienejääkauden aikaan aina 1840-luvulle asti. Sillä olisi tosin ikävät seuraukset kuitenkin täällä Pohjois-Euroopassa sillämse tarkotaisi satokausien supistumista jopa loppumista kokonaan sekä ankaria talvia. Paljon puhutaan takaisin kytkennästä ja ilmastonmuutoksen kääntämisestä keinotekoisesti teknologian avulla (mm Yhdysvallat hakee tähän oikeutta).

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Edelleen hyvää pohdintaa. Taisi tulla viikonloppuna Gröhniltä kommentti jota ei blokit ole vielä käsitelleet selventävästi, oleellista hiilidioksidin suhteen on muutos ei sen absoluuttinen määrä.

Tuossa edellä tuli hyviä asioita esille, ilmastotutkijoilla saattaa olla vaikeuksia viestinnän kanssa. Poliitikoille ja muille ilmastonmuutoksen parissa kävijöille asioiden monitahoisuus on yllättänyt ja silloin simppelin asian viestittäminen menee yli hilseen.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista (#1.), Daniel Mäkinen!

Paikallisissa keskilämpötiloissa voi olla suuriakin eroja eikä se välttämättä korreloi maapallon ilmakehän keskilämpötilan kanssa. Siteeramani tutkimuksen mukaan nykyinen lämpeneminen on jääkauden jälkeisen nykyistä lämpimämmän kauden jälkeen kuitenkin ilmastohistorian merkittävin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Blogiin sisältyy kolme täysin virheellistä käsitystä:

1) "kaikkia ilmastonmuutosteorian taustaoletuksia ei ole voitu vedenpitävästi osoittaa oikeiksi. Ilmastomalleilla ei myöskään ole kyetty selittämään kaikkia ilmastoa koskevia havaintoja teoriaa vastaaviksi."

Ilmastotieteen käsitykset ilmastonmuutoksesta perustuvat fysiikkaan ja muihin tieteisiin sekä empiriaan. Ilmastotamallien päätarkoitus on arvioida tulevaisuutta lähtien erilaisista kasvihuonekaasujen määrän skenaarioista.

2)"Tutkimuksen mukaan jääkauden jälkeinen ilmasto olisi kuitenkin ollut selvästi lämpimämpi kuin nykyisin. Syytä ei kerrota. Ihmisen aiheuttamien päästöjen vaikutuksesta silloin tuskin kuitenkaan oli kysymys. Ottaen huomioon lämpötilan ja hiilidioksidin välillä todetun riippuvuuden, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli tuolloin oletettavasti varsin korkea. Tosin nykyistä korkeampaan keskilämpötilaan ovat saattaneet vaikuttaa myös muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi."

Viitattu tutkimus sanoo ihan muuta, kuvassa sininen käyrä:

https://fi.pinterest.com/pin/193021534007620013/

3)"Ottamatta tarkemmin kantaa ilmastonmuutosteorian ja ilmastomallien selitysvoimaan, maapallon ilmasto ja sen lämpötila ovat muuttuneet ihmiskunnan tunnetun historian aikana myös ennen nykyisin tuntemaamme ilmastonmuutosta."

Denialisten yleinen looginen virhe, jos tuosta päätellään, että nykyinen ilmastonmuutos ei riipu ihmisen toimista.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentistasi, Lauri Grön!

1) IPCC:n raporteista ilmenee, että ilmastonmuutosta koskevan teorian ja tehtyjen havaintojen perusteella tehdyissä päätelmissä on kysymys todennäköisyyksistä. Ymmärtääkseni vuoden 2013 raportin päätelmien mukaan sadat IPCC:n käyttämistä tutkijoista olisi 95-prosenttisen varma siitä, että 1950-luvun alkaneesta ilmaston lämpenemisestä puolet tai enemmän olisi ihmisen aiheuttamaa.

Jos ilmastonmuutosta koskeva teoria ja ilmastomallit olisivat ongelmattomia ja vastaisivat täysin empiriisiä havaintoja, mitään epävarmuutta ei olisi eikä todennäköisyyksien määrittämiseen olisi tarvetta.

2) Voitko ystävällisesti täsmentää, mitä olen esittänyt tutkimuksesta muuta kuin siinä todetaan? Tutkimus loppupäätelmineen löytyy tästä: https://www.researchgate.net/publication/235885717...

En tiedä mistä linkittämäsi käyrä on peräisin ja mihin siinä esityt havainnot perustuvat. Alkuperäisestä tutkimusraportista löytyy kuitenkin erilaisia perustein laadittuja käyriä epävarmuusrajoineen.

3) En lukeudu niin sanottuihin denialisteihin. En myöskään ole missään kiistänyt sitä, että ihmisen toiminnalla olisi vaikutusta ilmastoon. Totean yksinkertaisesti sen mikä on tutkimuksissa voitu osoittaa todeksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

1) Näytät oleva pihalla luonnontieteistä.

Luonnontieteiden empiriiset havainnot eivät koskaan ole eksakteja, etenkäänkään kun kyse maapallon ilmastosysteemeistä. Ilmastotiede perustuu fysiikkaan jne.

Mallit eivät koskaan ole täydellisiä, eivät edes fysiikassa. Mutta et ilmeisesti tiedä mikä on ilmastomallien tarkoitus: arvioida tulevaisuutta lähtien erilaisista mahdollisista kasvihuonekaasujen muutoksista.

2) On tieteellinen fakta, ettei jääkauden jälkeen globaali ilmasto ole ollut lämpimämpi kuin nykyisin. Paikallisia lämpimiä jaksoja on ollut.

Jääkauden jälkeen oli lämpötilan nousuvaihe, joka oli lyhyempi kuin sitä seurannut laskuvaihe, kunnes alkoi ihmisen aiheuttama jyrkkä nousuvaihe, jota edelleen elämme:

https://fi.pinterest.com/pin/193021534007620013/

3) Ilmeisesti skenaarioiden käsite on sinulle vieras.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #31

Kiitos kommentistasi (#31.), Lauri Grön!

1) "Luonnontieteiden empiriiset havainnot eivät koskaan ole eksakteja..."

Elleivät luonnontieteiden empiiriset havainnot mielestäsi koskaan ole eksakseja ilmeisesti käsität joko luonnontieteet tai eksaktiuden tai ne molemmat muulla tavoin minä.

2) "On tieteellinen fakta, ettei jääkauden jälkeen globaali ilmasto ole ollut lämpimämpi kuin nykyisin."

En tiedä, mitä tarkoitat "tieteellisellä faktalla" enkä sitä, mihin esittämäsi näkemyksen perustat.

"The Standard5x5 reconstruction exhibits ~0.6°C of warming from the early Holocene (11,300 yr B.P.) to a temperature plateau extending from 9500 to 5500 yr B.P.. This warm interval is followed by a long-term 0.7°C cooling from5500 to ~100 yr B.P. (Fig. 1B)." [Kuvio 1B löytyy julkaisusta.] (Marcott et al, s. 1198.)

"Our results indicate that global mean temperature for the decade 2000–2009 (34) has not yet exceeded the warmest temperatures of the early
Holocene (5000 to 10,000 yr B.P.)." (Emts. 1201.)

3) En tiedä millä perusteella skenarioiden käsite olisi minulle vieras.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #43

1) Sinulla taitaa olla harhainen käsitys eksakteista tieteistä tuohon nimitykseen perustuen.

2) Olet väärässä:

https://ourchangingclimate.wordpress.com/2013/03/1...

3) Ilmastomallien skenaariot luotaavat mahdollisia tulevaisuuksia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #46

Meidän pitäisi pystyä luotaamaan rakentavasti yhdessä toimimiseen eikä pelotella skenaarioilla hysteerian partaalle. Yhteistyö on sitä että vapaaehtoisesti luotetaan ja autetaan goisiamme, pakotettuna siitä ei tule mitään.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #46

Kiitos mielipiteistäsi ja linkittämästäsi blogikirjoituksesta, Lauri Grön! Kommenttimme eivät taida täysin kohdata toisiaan. Selvitän kuitenkin tuota Marcott et al tutkimuksen päätelmää jääkauden jälkeisestä lämpötilan kohoamisesta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #49

Noi aikansa, kunne alkoi laskea, kunnes alkoi nousta nopeasti ihmisen vaikutuksesta, katso vielä kuvaa.

Tapani Lahnakoski

Laten kanssa ei kannata yrittää sivistyneesti keskustella, koska hänellä ei ole siihen kykyä, itsekin taas erehdyin.

IPCC:n skenaariosta on vaikea löytää mitään tolkkua. Malleja on useita, mutta millä päästöskenaarioilla ne on tehty, on vaikea saada selville. Haitari on leveä, joten IPCC pesee käsiään, jos kaikki ei menekään "ihan putkeen".

Tähän mennessä kaikki on mennyt persiinalaiselle torille, mutta sitä hullummaksi huuto on noussut katastrofin tulosta. Mittausdataa pitää vääristellä jatkuvasti ja sitä rataa, jotta anekauppa kävisi.

Nyt pitäisi kerätä 100 miljardia vuosittain, jotta ilmastojumala leppyisi. Ei ole vaikea arvata maksumiehiä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #32

Mittausdatan vääristely on denialistien roskatietoa johtuen osittain siitä, että maallikot eivät ymmärrä miten empiiristä dataa täytyy kösitellä eri syistä.

On lukuisia kertoja nähty, miten denialistit esittävät harhaisesti käyriään raakadataa hyväksikäyttäen.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #33

Late yrittää väittää olevansa ainoa, joka ymmärtää yksinkertaisia asioita, vaikka oma ymmärryksensä tai halunsa ymmärtää on olematon.

Raakadata ei koskaan kerro suoraan mitään, kuin paikallisista olosuhteiden muutoksista. GISS vääristelee kuitenkin sitäkin, sen lisäksi, että poistaa mittausasemiaaan ja korvaa malleillaan etenkin kylmillä alueilla.

http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2015/12/il...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Jos hyvää tarkoittavat maallikot ja kulloisenkin asian ammattilaisten ehdoton enemmistö ovat eri mieltä, niin kumpiin luotat? Itse luotan ilmastoa tutkiviin, en heidän epäilijöihinsä. Varsinkin kun epäilijöiden teksteissä on välillä niin paljon "outouksia" kuten kuvitelma siitä, että luontaiset vaihtelut ja ihmisen vaikutus olisivat toisiaan poissulkevia, tai että tieteeseen oikeasti kuuluu täysi varmuus jostakin. Tieteen itseäänkorjaavaan luonteeseen kun kuuluu, ettei vedenpitäviä todistuksia pitäisi tehdä, aina pitää olla tilaa kritiikille ja paremmalle teorialle.

Tapani Lahnakoski

Kun uskot sokeasti ilmastotieteen saavutuksiin, niin mihin oikein uskot? Ilmastomallien käyräparven leveys on jo 2020 asteen suuruusluokkaa. Mihin näistä käyristä vahvasti uskot?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Et taida ymmärtää mistä skenaarioissa on kyse.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #8

Nythän sinulla on oiva tilaisuus valistaa meitä kaikkia tyhmiä.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

En tiedä, mihin kommentillasi (#4.) viittaat, Marko Kivelä.

Tieteenfilosofinen pohdinta tieteellisen tiedon luonteesta kuuluu nähdäkseni kuitenkin toiselle loogisuuden tasolle kuin se epävarmuus, josta nykyisen ilmastonmuutosteorian ja sen empiirisen todentamisen kanssa on kysymys.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Epävarmuus on denialistien tietoista epäeettistä harhautusta.

identifies parallels between the global warming controversy and earlier controversies over tobacco smoking, acid rain, DDT, and the hole in the ozone layer.

Oreskes and Conway write that in each case "keeping the controversy alive" by spreading doubt and confusion after a scientific consensus had been reached, was the basic strategy of those opposing action.[1] In particular, they say that Fred Seitz, Fred Singer, and a few other contrarian scientists joined forces with conservative think tanks and private corporations to challenge the scientific consensus on many contemporary issues.[

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Merchants_of_Doubt

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Onneksi Suomi on edelläkävijä ilmastonmuutoksen hoidossa ja rakentaa ydinvoimaloita. Tästä voisivat ottaa muut maat mallia. Hiiliriippuvuus vähenee ja maailma pelastuu.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Mitä menneisiin ilmastonmuutoksiin tulee, niin kivihiilikaudella tapahtunut myllerrys on nyt aika ajankohtainen.

Kivihiilikausi on saanut nimensä siitä, että suurin osa maailmalla louhitusta kivihiilestä muodostui tuona ajanjaksona 359–299 miljoonaa vuotta sitten. Kivihiilen muodostumisen taustalla on ilmeisesti osaltaan puumaisten kasvien kehittyminen ennen puuainesta hajottavia organismeja, osin muut puiden hautautumista edistävät tekijät.

Kun puut hautautuivat hajoamisen sijaan, puiden sitoma hiilidioksidi ei vapautunut takaisin ilmakehään, joten ilmakehän hiilidioksidipitoisuus alkoi laskea. Sedimenttien geokemiallisten piirteiden perusteella CO2-pitoisuus laski kivihiilikaudella n. 2200 ppm:stä 800 ppm:ään ja kasvi- sekä eläinfossiilien levinneisyyden perusteella maapallon keskilämpötilan arvellaan laskeneen noin 20 asteesta noin 14 asteeseen.

Ja nyt olemme siis vapauttamassa tuota hiiltä takaisin ilmakehään noin 40 miljardin hiilidioksiditonnin vuositahdilla.

(Miljardi on sen verran iso luku, että luvun suuruutta on mielestäni syytä havainnollistaa jotenkin, esimerkiksi näin: Tuhat sekuntia on noin 17 minuuttia ja miljoona sekuntia on noin 12 päivää, mutta miljardi sekuntia on noin 32 vuotta.)

Tapani Lahnakoski

Hiilidioksiditaso jatkoi kyllä laskuaan tuon jälkeenkin, vaikka heilahtelua oli. Pienimmillään se on käynyt jo alle 200 ppm:n. Haluaisitko, että tämä suunta olisi jatkunut?

Koko ajan hiiltä uppoaa maakerroksiin. Puolet päästöistämme uppoaa johonkin, mistä ei takaisin tule. Mikä on optimaalinen CO2-taso? Miten siihen pääsemme ja sen pidämme?

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Juu, heilahtelua on tapahtunut myöhempinä vuosimiljoonina, tosin ei ilmeisesti enää tuhannen ppm:n suuruusluokassa.

En tiedä onko sellaista asiaa olemassakaan kuin optimaalinen CO2-taso, mutta nykyajan kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet varsin hyvin pitoisuuteen, joka on satojen ppm:ien luokkaa. Lisäksi olemme sopeutuneet nykyiseen ilmastoon ja nykyiseen merenpinnan tasoon muun muassa viljelysseutujen sijainnin ja merenrannikkorakentamisen osilta.

Hiilinielujen toiminnasta johtuen en osaa sanoa olisiko edes mahdollista nostaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta tuhansien ppm:ien tasolle. Mutta varmaan aika moni lienee sitä että tuollainen skenaario olisi epätoivottava ilmastovaikutuksesta, merien happamoitumisesta, hiilidioksidin unettavasta vaikutuksesta ym. johtuen.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #11

Eihän tässä ole kyse mistään tuhansista ppm:istä. Tuskin edes yhtäkään tulemme saavuttamaan. 2 ppm/y on nyt vauhti, joten tällä vauhdilla tuhanteen ppm:ään kuluu 300 v, jos nielut eivät muutu. Päästöt alkavat laskemaan viimeistään 30 vuoden päästä.

Merenpinnan tasoon emme ole vaikuttaneet mitään. Nousuvauhti on pysynyt vakiona koko mittaushistorian ajan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #12
Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #14

Harhaillessasi varmaan löydät muutaman mitta-aseman, mistä tuo 90-luvun alussa kiihtynyt nousu löytyy! Vapaasi vaan etsimään. Surffauksen voit aloittaa vaikka täältä.

http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/155.php

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Höpöt. Linkkissäni oli kuva globaalin merenpinnan tason kasvusta.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #18

Niin oli, mutta on se kumma, että tämä kiihtyminen karttaa kaikkia rammikoita, jopa Tyynenmeren saaria. Ymmärrän kyllä, miksi et halua asiaa tutkia tarkemmin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #19

Et näköjään edes ymmärrä, mitä globaali merenpinnankorkeus tarkoittaa.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #20

Ja sinä et viitsi ajatella, mitä typeryyksiä suustasi päästelet.

Näytä minulle, miten saat keskiarvokäyrän vaikka vaan kymmenestä pisteestä mitattuna, jossa vaikka puolessavälissä kulmakerroin nousee kaksinkertaiseksi, mutta missään mittapisteessä mitään nousun kiihtymistä ei havaita. Olisi todella mielenkiintoista nähdä.

Jaa niin sinähän et tarvitse edes mittaustietoja saadaksesi ilmakehän keskilämpötilan laskettua, joten merenpinnan arvossa lienee sama juttu.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #23

Globaali merenpinnan korkeus on vastaavanlainen tilastollinen suure kuin globaali lämpötila.

Aika arroganttia kun amatööri kuvittelee voivansa neuvoa ilmastotutkijoita.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #24

En tiennytkään, että olet ilmastotutkija.

Mitään järkeä en taaskaan löytänyt kommentistasi, eikä takuuvarmasti kukaan muukaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #25

Hohhoijaa.

Globaali merenpinnan korkeus on vastaavanlainen tilastollinen suure kuin globaali lämpötila.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #18

Tuohonkin merenpinnan nousuun vaikuttaa vedenpakkautuminen keskipakoisvoiman takia perunanmuotoisen muhkuraisen planeettamme vyötärölle sen mukaan miten panovoima jakautuu. Tuskin se vesikään on näistä olmiöistä vapaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #44

Maapallon pyörimisnopeus on vakaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #45

Ei ole vaan siihen vaikuttaa kuun auringon ja jupiterin paivoima joka aiheuttaa pieniä heittoja mutta siitä ei ollut seikka vaan että painovoimavaihtelee maapallo tiheyden mukaan ja keskipakoisvoima kasvaa tultaessa navoilta päiväntasaajalle joten tuskin vesikään on noista ilmiöstä vapaa. Lisäksi maapallo on muhkurainen kuin peruna eisileän pyöreä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #47

Irrelevanttia. Olennaista on pinnan nousu aikamoista paikallisosta tasoista

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo Vastaus kommenttiin #12

"Eihän tässä ole kyse mistään tuhansista ppm:istä. Tuskin edes yhtäkään tulemme saavuttamaan. 2 ppm/y on nyt vauhti, joten tällä vauhdilla tuhanteen ppm:ään kuluu 300 v, jos nielut eivät muutu."

Laittaisin aika ison kysymysmerkin tuohon nielujen stabiiliuden perään.

CO2-päästöt ovat tätä nykyä yli 35 gigatonnia vuodessa. Vielä vuonna 2000 päästöt olivat 25 gigatonnia vuodessa.

1 ppm hiilidioksidia ilmakehässä on massallisesti noin 7,81 gigatonnia. Jos osa nieluista muuttuisi hiilidioksidin lähteiksi niin, että nielut eivät nettona ottaisi vastaan yhtään, jäisi koko vuotuinen hiilidioksidilasti ilmakehään. Tällöin nousu olisi yli 4 ppm vuodessa nykyisellä päästötasolla.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #36

Kyllä siihen kysymysmerkin hyvinkin voi laittaa, kuten kaikkeen muuhunkin, mikä liittyy tulevaisuuden enustamiseen. Kasvien kasvu kuitenkin lisääntyy vääjäämättä hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa, ei tietenkään samaan tahtiin. Kasvit kuitenkin pärjäävät myös vähemmällä vedellä, vaikka sadanta keskimäärin lämmetessä lisääntyykin. Sahel on esim. jo selvästi vihertynyt.

Mitkä nielut sitten voisivat kääntyä lähteiksi? Keksitkö jonkun esimerkin? "Ikiroudan" sulaminen palauttaa jäätyneet suot uudelleen hiilinieluiksi, kun heräävät uudelleen eloon.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #38

Yksi denialistien levittömistä harhoista.

It is possible to boost growth of some plants with extra CO2, under controlled conditions inside of greenhouses. Based on this, 'skeptics' make their claims of benefical botanical effects in the world at large. Such claims fail to take into account that increasing the availability of one substance that plants need requires other supply changes for benefits to accrue. It also fails to take into account that a warmer earth will see an increase in deserts and other arid lands, reducing the area available for crops. Etc

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #39

Täyttä paskaa, kuten hyvin tiedät. CO2 toimii siis vain kasvihuoneissa. Afrikassa tulokset jo näkyvät ilman kasvihuoneita.

Kasvit tarvitsevat muutakin kuin hiilidioksidia, kuten esim. vettä, mutta sitäkin vähemmän, jos saavat enemmän hiilidioksidia, kuten tiedät, mutta yrität kusettaa köyhää kansaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #40
Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #41

Itsekö anngantisi kirjoitit? Paskaa voi puhua silläkin kielellä, ilman lähdeviitettä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Nää meren happamoitumisjutut on melko huvittavia kun co2 määrää jolla päästäisiin edes neutraaliin tasoon ei ihmiskunta pysty maasta ylös ihan äkkiä kaivamaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Harhainen kommentti. Eliömaailma vaatii tiettyä pH-tasoa ja pystyy adaptoitumaan vain tietyissä rajoissa.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ollaan vissiin käyty eri planeetalla koulua. Mun koulussa opetettiin että Ph muutos 8.2->8.0 on neutraloitumista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #21

Asialla ei ole mitään tekemistä neutraloitumisen kanssa. Kamppailet olkiukkosi kanssa ...

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #21

Olkiukko Grönin kanssa on turha keskustella. Milloinkohan minäkin sen oppisin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #28
Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tämäkin lämpenemisaihe on niin tyhmää vääntämistä.

Kukahan tämän voittaa tämän väittelyn. Voittaja saa sitten tulla päivittämään tätä blogia vaikka seuraavan 160 vuoden päästä, sitten nähdään kuka voitti.

Käyttäjän BBKorhonen kuva
Benny Korhonen

Tämä on juuri sitä turhaa höpöttelyä ilmastonmuutoksesta, joka on onneksi vähentynyt selkeästi viime vuosina. Pariisin ilmastosopimuksen myötä ainakin itselläni ei enää ole samanlaista fiilistä osallistua änkyröiden kanssa vääntämiseen. Maailma menee eteenpäin ja ilmastonmuutokselle tehdään vihdoin jotain, vaikka harvenevat änkyrät blogspot.com -lähteidensä kanssa höpöttelevät muuta. Tämän vuoksi tälle vääntämiselle ja ilmastonmuutosta vastustavan poliittisen tahdon keräämiselle ei enää ole samalla tavalla tarvetta.

Änkyrät yrittävät vääntää ilmastonmuutoksesta jotain ihmeen maalaisjärjellä käsiteltävää aihetta. Niin kauan kuin Ilmatieteenlaitos tai muut uskottavat tutkimusinstituutit eivät vedä olemassa olevasta datasta samoja johtopäätöksiä, en lotkauta korvaanikaan änkyröiden maalaisjärkeilylle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöt!

Tiedeyhteisö on erittäin yksimielinen

Käyttäjän BBKorhonen kuva
Benny Korhonen

Mitä ihmettä Gröhn haastelee?

Sitähän juuri tarkoitin! Tiedeyhteisö on yksimielinen, ainoa tieto joka on ristiriidassa sen kanssa että ihminen olisi nimenomainen ilmastonmuutoksen ajaja on öljy-yhtiöiden rahoittama disinformaatio, ja änkyrät tarttuvat ties mihin blogspot.com tasoisiin lähteisiin, kun yrittävät vääntää ilmastonmuutoksesta jotain maalaisjärjellä käsiteltävää.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #54

Sorry, luin bussissa kännykällä

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #54

Sorry, luin bussissa kännykällä

Käyttäjän BBKorhonen kuva
Benny Korhonen Vastaus kommenttiin #56
Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #54

Paljonko luulet öljyrahaa heruneen suomalaisille änkyröille?

Mistä tiedeyhteisö on yksimielinen ja mikä tiedeyhteisö? On erittäin vaarallista, jos "tiedeyhteisö" on jostain kovin yksimielinen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #58

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset