*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Anneli Auer on syytön miehensä murhaan

  • Anneli Auer on syytön miehensä murhaan

Oikeus toimii. Ulvilan murhajutussa se vain on kestänyt liian kauan: murhasta on kulunut jo 9 vuotta. Ratkaisun viipyminen Anneli Auerin tapauksessa ei ole niinkään oikeuslaitoksen vaan ennen muuta poliisitoiminnan heikkouden syytä. Poliisissa on virheistä otettu oppia. Tuskin riittävästi kuitenkaan.

Olen tutkistellut ja arvioinut sekä Auerin syyllisyyden että hänen syyttömyytensä tueksi esitettyjä perusteita esitutkinta-aineiston ja muiden julkisten tietojen avulla ennakkoluulottomasti ja kriittisesti.

Tämän perusteella korkeimman oikeuden tekemä ratkaisu olla antamatta valitusoikeutta vapauttavasta hovioikeuden päätöksestä oli mielestäni ainoa mahdollinen. Sitä oli myös itse hovioikeuden vapauttava päätös, jonka perustelut ovat poikkeuksellisen perusteelliset.

Aueria ei lukuisista ja ilmeisen sinnikkäistä yrityksistä huolimatta ole voitu todistaa syylliseksi miehensä Jukka S. Lahden murhaan. On jäänyt varteenotettava epäily siitä, että Auer on syytön ja että Lahden murhasi ulkopuolinen.

Huolimatta siitä, että poliisin esitutkinnassa tehtiin ilmeisiä virheitä, on tarpeetonta spekuloida sillä, että Auer olisi syyllinen sen takia, ettei sen osoittamiseksi ole poliisitutkinnan virheiden takia riittävää näyttöä. Huolimatta siitä, että on olemassa lukuisia asioita, jotka viittaavat Auerin syyllisyyteen, johdonmukaisempi päätelmä on kuitenkin se, ettei riittävää näyttöä syyllisyydestä ole löytynyt siitä yksinkertaisesta syystä, että hän on syytön.

Keskeisin syy, minkä takia itse kallistuin syyttömyyden kannalle, liittyy siihen, ettei Auerilla yksinkertaisesti ollut riittävästi aikaa tehdä murhaa ja mitä kaikkea se olisi häneltä edellyttänyt. Lisäksi päätelmääni vaikutti se, ettei lavastusteorialle – jonka mukaan Auer olisi murhannut miehensä ennen hätäpuhelua ja soittanut puhelun taustalla murhaamisesta valmistamaansa äänitettä – ollut osoittaa riittäviä uskottavia todisteita.

Se, että jonkin esitetään olevan mahdollista, ei tarkoita, että niin olisi tapahtunut. Tarvitaan todisteita. Sellaisia ei ole voitu esittää.

Lahden murhaajasta löytyy esitutkinta-aineiston perusteella runsaasti tietoja. Aikaa on tapahtumasta kulunut jo vuosia. Murhaaja on todennäköisesti kuitenkin edelleen jossain keskuudessamme.

Odotan, että poliisi selvittää murhan ja ottaa hänet kiinni. Erittäin vaikea on usko selityksiä, joiden mukaan "kaikki kivet on käännetty" eikä jatkotutkinnalle olisi perusteita.

Petteri Hiienkoski

 

Aiempia blogi-kirjoituksiani aiheesta:

Ulvilan murha I: Onko Auer sittenkään syyllinen? (19.9.2014)

Ulvilan murha II: Auer sittenkin syytön? (20.9.2014)

Ulvilan murha III: Mutta kuka murhasi Jukka S. Lahden? (21.9.2014)

Poliisin toiminta Ulvila-jutussa selvitettävä (20.2.2015)

Poliisitoimintaa parannettu mutta riittääkö se? (31.3.2015)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Hiukan mättää, jos ihmisen pitää todistaa syyttömyytensä. Tulisiko asian olla toisin päin?

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

Eli murhaaja on vapaana...
Kauniita unia!

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Kannattaako rikos?

Joskus se kannattaa

Miten paljon se kannattaa?

Se riippuu siitä saadaanko syyllisyys todistetuksi oikeudessa
ja siitä mitä oikeus päättää korvausten määrästä,
mikäli syyllisyyttä ei saada todistetuksi.

Anneli Auvisen tapauksessa hyöty rikoksesta voi nousta satoihin tuhansiin.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Jospa Vihavainen, ihminen vaikkapa minä, olisin ilmiannon perusteella pari vuotta linnassa ilman todisteita, olisin saatanan vihainen ja euroja vaatien. Vapauteni on miljoonaa euroa arvokkaampi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Oikeus ei ole erehytymätön.
Syyttömiä tuomitaan
eikä syyllisyyttä aina saada todistettua.

Lain mukaan syyllinen on syytön ellei syyllisyyttä saada todistetuksi.

Syyttömäksi julistaminen oikeudessa ei silti muuta tehtyä rikosta.

Jos rikollista ei saada todistettua syylliseksi
ja hänet julistetaan syyttömäksi
ja hän saa yhteiskunnalta korvausta "vääristä" syytteistä,
silloin rikollinen saa hyödyn rikoksestaan niiden korvausten muodossa.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #6

Ovelasti pyörittää Arto kaiken yliolan umpisuoli jäykkänä ja tekee päätöksiä, joihin oikeudet ei kykene.

Toivon, ettet koskaan pääse tuolla logiikalla mihinkään päättävään elimeen päättämään kenenkään syyttömyydestä tai syyllisyydestä................

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #7

"Ovelasti pyörittää Arto kaiken yliolan umpisuoli jäykkänä ja tekee päätöksiä, joihin oikeudet ei kykene."

Oikeuden pitää päättää onko todistusaineisto lain mukaan riittävä.

Maallikko, kuten minä, voi vapaasti esittää oman mielipiteensä, olipa se oikein tai väärin, se ei haittaa, sillä ei ole merkitystä.

Tuomari, oikeuden edustaja, oikeuden palvelija, virkamies, ei saa sanoa mitä itse ajattelee, sillä on merkitystä mitä hän sanoo. Tuomari päättää pykälien perusteella, ei sillä perusteella miten hän ajattelee asian olevan.

Kummallakin tavalla voi toki tehdä väärän tuomion,
minun tavallani ja tuomarin tavalla,
intuitioon perustuvalla ja faktoihin perustuvalla tavalla.

Tuomiot pitää toki minunkin mielestäni tehdä tuomarin menetelmillä,
mutta minä saan muodostaa omat mielipiteeni omilla menetelmilläni.

Susku London Vastaus kommenttiin #8

"Maallikko, kuten minä, voi vapaasti esittää oman mielipiteensä, olipa se oikein tai väärin, se ei haittaa, sillä ei ole merkitystä."

On sillä merkitystä mitä ihminen julkisuudessa kirjoittaa. Ei välttämättä kirjoittajalle itselleen, mutta kirjoituksen kohteena olevalle. Kun jatkuvasti julkisuudessa toistellaan ja levitetään täysin väärää tietoa, on keskiverto lukijan vaikea saada totuudenmukaista käsitystä aiheesta (tai henkilöstä). Näin on käynyt Auerin tapauksessa. Lukijat joutuvat kahlaamaan tuhansien trollauskirjoitusten seassa, joissa Anneli Aueria panetellaan ja vihataan. Hyvä esimerkki tästä on mm. murha.infon sivusto, jonne en edellämainitusta syystä ole itse koskaan kirjoittanut. En voi hyväksyä sitä, että sivustolle saa vapaasti kirjoittaa täysin valheellisia, ja joskus jopa sairaalloisia kirjoituksia muista itselle tuntemattomista ihmisistä.

On erittäin laiskaa journalismia toimittajilta pitää murha.infon kaltaista juorupalstaa pääasiallisena tietolähteenään. Järkytyin, kun näin videon, jossa kaksi uutistoimittajaa keskusteli keskenään ja tunnusti viihtyvänsä palstalla.

Petteri Hiienkosken kirjoitus on hyvää pohdintaa, mutta kysyisin mistä Petteri tietää poliisin ottaneen virheistä opikseen? Minä tietenkin toivon, että näin olisi. Mikko Paateron ollessa poliisiylijohtajana hän aina kielsi ongelmien olemassaolon, enkä siten näe miten "olemattomista" ongelmista (tai virheistä) voisi mitään oppiakaan ottaa? Poliisihallinnon laatima "selvitys" Päivi Räsäselle oli kuin joku poliisin PR-muistio, jossa pelkästään kehuttiin poliisia. Toimittajia ei tälläiset "pikkuseikat" edes kiinnosta. Suomesta puuttuu kriittinen ja analyyttinen journalismi lähestulkoon kokonaan. Juuri tämän takia viranomaisten on helppo johdattaa kansalaisia mihin tahansa suuntaan. Pidän tilannetta erittäin vaarallisena Suomen tulevaisuuden kannalta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #34

"On sillä merkitystä mitä ihminen julkisuudessa kirjoittaa."

Riippuu kirjoittajasta. Tuomari joutuu yleisen edun nimissää sensuroimaan omia mielipiteitään omissa kirjoituksissaan ja puheissaan.

Jos esimerkiksi tuomari ei löydä lain mukaisia perusteita syyllisen syyllisyydelle, hän joutuu lain mukaan julistamaan todisteet riittämättömiksi ja syyllisen syyttömäksi. Sillä ei ole merkitystä pitääkö tuomari itse henkilökohtaisesti, omassa mielessään syytettyä syyllisenä, hänen on toimittava lain ja pykälien mukaan ja hänen on pidettävä turpansa tukossa omista mielipiteistään, ihan vain yleisen lain kunnioituksen vuoksi.

En arvostele lakia, enkä tuomareita. Laki pitää olla ja lain mukaan pitää toimia, eikä tuomioita voi langettaa mielipiteiden mukaan. Systeemi vain ei ole täydellinen ja sen puitteissa tulee sitten myös virheellisiä tuomioita puoleen ja toiseen.

Tuomarien pitää rajoittaa omaa sananvapauttaan, eikä tuomari voi kertoa vapaasti omista mielipiteistään, ymmärrän sen hyvin. Meikäläinen on sananvapauden suhteen edullisemmassa asemassa, minun ei tarvitse rajoittaa sanomisiani, pelätäen että sillä olisi jotain yleisiä haitallisia seuraumuksia, olinpa sitten oikeassa tai väärässä omine mielipiteineni.

Minun mielipiteilläni ei ole merkitystä muille ihmisille, mutta itselleni sillä on suuri merkitys että voin sanoa vapaasti mitä ajattelen.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #34

"Suomesta puuttuu kriittinen ja analyyttinen journalismi lähestulkoon kokonaan"

Tämä pitää täysin paikkansa. Se on ihan liian työlästä. Täytyy keskittyä soopaan, jota uskotaan kansan haluavan lukea. Sitten on vielä ne tabuaiheet, joista kaikkien pitää kirjoittaa samalla tavalla.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #34

Kiitos kommentistasi ja kysymyksestäsi (#34.), Susku London!

Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella on ilmeistä, että poliisin toimintaan on puututtu ja sitä on korjattu Ulvilan tapauksesta saatujen kokemusten perusteella. Poliisihallituksen muistiossa kerrotaan miten esitutkintaa on parannettu. Edellisellä vaalikaudella toteutettu poliisihallinnon rakenneuudistus epäilemättä myös osaltaan vähentää epäkohtia. On kuitenkin toinen asia, riittävätkö nämä korjaukset, etenkin jos tieten tahtoen toimitaan väärin.

"Poliisitoimintaa parannettu mutta riittääkö se?" (31.3.2015)
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Blogikirjoituksestani ilmenee nähdäkseni ne "kipukohdat", joihin poliisitoiminnan kehittämisessä tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Uudistusten läpiajaminen edellyttää poliittisia päätöksiä ja nykyistä laajempaa ymmärrystä niiden tarpeesta.

Mitä tulee rikosjournalismiin, sillä - kuten muullakin medialla - on erittäin tärkeä tehtävä demokraattisessa järjestelmässä valvoa sitä, miten julkisin varoin ylläpidettävä hallinto toimii. Suomi on väkimäärältään pieni, mikä tekee valvontatehtästä haastatavan.

Kriittiseen ja tutkivaan journalismiin ei mielestäni myöskään resurssoida tarpeeksi. Tämä liittyy osaltaan kaupallisen median taloudelliseen ahdinkoon Suomessa.

Niin sanotulla valtamedialla on taipumuksena mennä valtavirran mukana kyseenalaistamatta valllitsevia käsityksiä. Kärjistäen olen tiivistänyt asian näin: Suomi on niin pieni maa, ettei tänne mahdu kuin yksi totuus kerrallaan.

Onneksi on kuitenkin Internet, jonka kautta tietoa (joskin myös väärää sellaista) siirtyy nopeasti kansalaisten välillä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #7

Kerropa Juha oikeudenmukainen ratkaisu ja tee se mieluusti yleensä harrastamasi ohipuhumisen sijasta. Olet nyt tuomari joten hoida hommasi meidän puolestamme.

Joku Auer on mulle itsessään nobody tekipä tai jätti tekemättä tekonsa.
Nyt oikeusaste totesi syyttömäksi joten pulinat pois. Höyrypäisinkään mölisijä ei voi esittää parempaa kuin että totuutta ei tulla koskaan saamaan.

Jos nyt johonkin pitäisi ottaa kantaa niin Auerin lapsiin joille koko prosessi on taatusti ollut kauhistuttava. Auerhan on kuitenkin aiemmin tuomittu hyväksikäytöstä.

Monelle kevyempää oikeusprosessia todistaneelle lapselle annettu taakka on ollut kohtuuttoman suuri. Kaikki toiveet sille että pystyvät ne voittamaan

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #9

Oikeudenmukaista ratkaisua ei tässä tapauksessa olekkaan. Vapudenriisto ja perheen lasten kohtalon sinetöity ja jättää jäljet joita ei peitä rupi, eikä paranne aika.

Edellinen kommnettini irvaili juuri tuota perisuomalaista kenties kateudesta tai muuten vaan tasapäisyydestä kumpuavaa "syllinen se on kuitenkin, vaikka syyttämäksi julistettiin" - menttaliteettiä, jota ei kohtaa maailmalla.

Suomen maaperässä on joku maasäteily (?) joka saa moiset hörhöt illakoimaan tälläkin surullisella tpauksella, jonka suurin syypää löytyy Aparaatista!

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #20

Jos blogisti sallii pienen kevennyksen, niin hommahan olisi pitänyt hoitaa tähän tyyliin ilman jatkokäsittelyitä:

https://www.youtube.com/watch?v=N_rKWuyY-ps

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jospa Auerin puolison mmurhasi talonpoika Lalli. Ensin piispan kirveellä ja sitten miehen halolla, takovälineillä on selkeä yhteys. No vitsit sikseen kun kuolema ei ole leikin asia. Olen itsekkin ollut Auerin syyttömyyden kannllan aika samoista syystä, mutta kuka sitten oli murhaaja ja missä hän on?

Petteri Hiienkoski

#5. Niiden tietojen pohjalta, joita murhajutusta on julkaistu, olettaisin, että murhaaja hyvin todennäköisesti löytyy Porin Luvatan tehtaalta irtisanottujen joukosta.

Katkeruus kohdistui Lahteen, johon irtisanomiset henkilöityivät. Lahti tiesi, että hänen kohdistui vihaa irtisanottujen taholta, minkä takia hän ilmeisesti myös suunnitteli vaihtavansa työpaikkaa.

Murhaajalla on mahdollisesti myös jokin yhteys tuotantonsa lopettaneeseen Ulvilassa sijaitsevaan Friitalan nahkatehtaaseen, jonka tuotantoprosessissa käytettiin toisena murha-aseena käytetyn kaltaista Fiskarsin fileerausveistä.

Lisäksi murhaaja todennäköisesti on melko pitkä mieshenkilö. Tähän viittaavat rikospaikalta löydetyt kengänjäljet (koko noin 43-45) sekä tapa, jolla murhaaja ilmeisesti on poistunut rikotusta takkahuoneen oven ikkuna-aukosta.

Merkit viittaavat myös siihen, että murhaaja on ollut fyysisesti melko hyväkuntoinen.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Bodom järven murha: "Gustafsson haki korvausta vapaudenmenetyksen hänelle aiheuttamista kärsimyksistä. Valtio olisi myöntynyt 19 200 euron korvauksiin. Valtion ja Gustafssonin välillä käydyissä neuvotteluissa osapuolet pääsivät yksimielisyyteen 44 900 euron korvauksesta[" Wikipediasta.

Seppo Hildén

Auer on myöntänyt kuulusteluissa että
hänelle ja miehelle tuli riitaa ja puukkokin tuli tässä riidan aikana esille. Auerin mies kuoli puukoniskuihin.

Kuinka todennäköistä on se, että heidän riidellessään väliin tuli ulkopuolinen joka puukotti Auerin miehen?

Älkää tehkö itsestänne tyhmempiä kun haluatte.

Petteri Hiienkoski

#12. Kuinka hyvin, Seppo Hildén, olet perehtynyt tuohon "tunnustukseen" ja sen syntyvaiheisiin?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Esitutkinnassa, jonka materiaali kokonaisuudessaan julkaistiin vuonna 2011 Vaasan hovioikeuden vapauttavan tuomion yhteydessä, Anneli Auer kertoo yöllisestä riidasta, joka kulminoitui siihen, että hän keittiössä muistaa ottaneensa käteensä keittiöveitsen keittiön kaapistosta miehensä painaessa häntä keittiössä jotakin tasoa vasten. Anneli Auer kertoi, että hänen muistikuvansa koko yöstä loppuivat tähän hetkeen.

Jatkokuulusteluissa Anneli Auer perui kaiken esitutkinnassa kertomansa, mikä Suomen lain mukaan on mahdollista ja sangen yleistä puolustusasianajajien ohjeistuksen mukaisesti.

Itselleni alkuperäisen esitutkinnan kertomus antaa tyhjentävän ratkaisun " Ulvilan mysteeriin".

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentistasi (#21.), Pekka Toivonen.

Kuulustelupöytäkirjoja on Vaasan HO:n 2011 päätöksessä tosiaan referoitu.

Kannattaa kuitenkin selvittää, millaisessa tilanteessa ja millaisella metodilla varsinaiset esitutkintapöytäkirjat laadittiin. Samaisessa HO:n päätöksessä on myös arvioitu AA:n "tunnustuksen" uskottavuutta ja merkitystä.

Kuulustusteltavan tuskin voi sanoa tuolloin olleen täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Missä oli hänen asianajajansa silloin?

Myöhemmissä oikeudenkäynneissä, muistaakseni viimeisen HO:n käsittelyn kuulemisessa kävi varsin tarkasti ilmi miten ja missä olosuhteissa kertomukset yöllisestä riidasta ja keittiöveitsestä syntyivät.

Jos niillä sepittelyillä olisi jotain todellisuuspohjaa, miksei poliisi menetellyt, kuten tunnustuksen yhteydessä tulee toimia: laaditaan virallinen tunnustus ja varmistetaan yksityiskohdat, jotka sulkevat pois sepityksen mahdollisuuden.

Jos niillä sepityksillä olisi ollut painoarvoa, kaipa ammattituomarit olisivat niihin hovioikeudessa vedonneet. Jos sepustuksissa olisi todellisuuspohja, ne pitäisi voida ongelmitta harmonisoida rikospaikkatodisteiden kanssa. Sitäkään ei ole kyetty tekemään.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #23

Tilanne vastaa pitkälti Bodom-järven murhista syytetyn ja vapautetun Nils Gustafssonin tunnustusta, kun päätös tutkintavankeudesta oli tehty : "Tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli."

Seuraavana päivänä syytetty ei enää muistanut toteamaansa, kun poliisi halusi virallisen kuulustelun yhteydessä kuulla uudestaan tunnustuksen. Sillä kerralla ohjeistajana toimi syytetyn vaimo, joka puhelimessa samana päivänä kielsi aviomiestään ehdottomasti tunnustamasta kolmoismurhaa.

Ulvilan murhan tavoin Bodom-järven kolmoismurhakaan ei ole minulle mikään mysteeri. Molempia rikoksia yhdistää poliisiviranomaisten täydellinen ammattitaidottomuus ja asenteellisuus rikostutkinnan alkuvaiheessa ja epäillyn myöhempi tunnustus.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #24

En ole perehtynyt Bodom-tapaukseen, joten en voi ottaa kantaa siihen. Ulvilan tapaus kaikkine käänteinen on ainutkertainen. Tunnetut tosiseikat eivät yksinkertaisesti tue sitä, että Auer olisi murhannut miehensä. Sitä asiaa on syynätty poikkeuksellisen perusteellisesti. Viimeisin HO:n päätös on perusteluissaan kattavin. Nyt KKO on pistänyt pisteen tälle. Jos joku siitä huolimatta haluaa syyllisyyteen uskoa, se on vapaassa maassa mahdollista.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #27

P.S. Yhdistävänä ominaispiirteenä Ulvilan ja Bodom-järven murhissa oli intohimomurha eli surmatyöhön liittyvä voimakas tunnetila murhaajan ja murhatun välillä.

Tyypillistä ovat silloin esim. nuo yli 70 veitseniskua Ulvilassa ja samoin Bodomissa toisen tytön, syytetyn tyttöystävän, silmitön puukottaminen ( pelkästään jo niskan alueella 14 puukoniskua) poiketen täysin kahden muun Bodomin uhrin vammoista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Syytön mikäli ei todistettavasti syyllinen. Itse olisin ehkä mahdollisesti pitänyt syyllisenä.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Mitään ulkopuolista tekijää en usko olevan. Murhaaja saa nyt miljoonakorvauksia.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"Tuomari, oikeuden edustaja, oikeuden palvelija, virkamies, ei saa sanoa mitä itse ajattelee, sillä on merkitystä mitä hän sanoo. Tuomari päättää pykälien perusteella, ei sillä perusteella miten hän ajattelee asian olevan."

Vihavainen kirjoittaa yllä olevan tekstin kommentissaan.

Tuomari itse nimenomaan sanoo mitä ajattelee, tuomari päättää mitkä toisteet on jutun kannalta merkityksellisiä ja mitkä ei.

Tuomari voi hylätä tai kieltää esitettyjä todisteita kesken oikeuskäsittelyn, vain sillä että hänen mielestään niillä ei ole merkitystä jutun kannalta.

Tuomari voi jopa Hovioikeuden käsittelyssä ottaa juttuun mukaan todisteita, lisä syytöksiä vain paripäivää ennen käsittelyn alkua, ilman että niitä olisi käsitelty käräjä oikeudessa, esitutkittu tai että syytettyä olisi missään vaiheessa niistä aiemmin syytetty.
Tästä on KKO päätös. Ei riitä perusteluksi valitusluvan myöntämiselle.

Todellisuudessa ihmistä voidaan syyttää lähes mistä tahansa, jos syyttäjällä on riittävä epäily....

Syytetyn tulee aina itse näyttää toteen syyttömyytensä.
Eli. Syyllinen kunnes itse todistat syyttömyytesi, on oikea ilmaus.

Kuluneen alkuvuoden puolella valmistui tutkimus, jonka kaikki lainoppineet myönsivät. Meillä on reilu 20% annetuista tuomioista töysin virheellisiä.

Nyt vain syyttäjät syyttää puolustus asian ajajia huonosta ammatti taidosta, puolustus asiajajain liitto tuomareita, ja tuomarit syyttäjälaitosta. Kukin eriverukkeillaan.

Petteri Hiienkoski

Poliisin on tutkittava, kun on syytä epäillä rikoksesta. Syyttäjän on syytettävä (tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta), kun on todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Tuomioistuimen on tuomittava, jos ei jää varteenotettavaa epäilyä (reasonable doubt) syytetyn syyllisyydestä.

"2 §

Tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä. Tuomiossa saadaan kuitenkin ottaa huomioon myös pääkäsittelyn ulkopuolella esitetty todiste, jota ei oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 59 §:n 1 momentin nojalla oteta vastaan uudelleen pääkäsittelyssä. Jos asiassa on toimitettu uusi pääkäsittely, saadaan tuomiossa ottaa huomioon vain se, mitä on esitetty tässä käsittelyssä. Tuomiossa saadaan kuitenkin ottaa huomioon myös se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkäsittelyä 6 luvun 13 §:n nojalla täydennettäessä. (12.6.2015/733)

L:lla 733/2015 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä. Jos asiassa on toimitettu uusi pääkäsittely, saadaan tuomiossa ottaa huomioon vain se, mitä on esitetty tässä käsittelyssä. Tuomiossa saadaan kuitenkin ottaa huomioon myös se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkäsittelyä 6 luvun 13 §:n nojalla täydennettäessä.

Jos syyte pääkäsittelyä toimittamatta jätetään tutkimatta tai hylätään, tuomiossa tai päätöksessä saadaan ottaa huomioon kaikki, mitä haastehakemuksessa, kirjallisessa vastauksessa ja lausumassa sekä muutoin on esitetty.

3 §

Tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu. Tuomioistuin ei ole sidottu rikosnimikkeeseen eikä lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu. (12.6.2015/733)

L:lla 733/2015 muutettu 3 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

3 §

Tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu tai josta tuomioistuin voi omasta aloitteestaan lain mukaan määrätä rangaistuksen. Tuomioistuin ei ole sidottu rikosnimikkeeseen eikä lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu.

4 § (12.6.2015/733)

Tuomio rikosasiassa on joko syylliseksi tuomitseva tai vapauttava.

Tuomio on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä.

Jos rikosasiassa on kuultu anonyymiä todistajaa, tuomioistuimen on erityisesti perusteltava, mikä merkitys hänen kertomuksellaan oli näyttönä asiassa ja mihin toimenpiteisiin ryhdyttiin puolustuksen oikeuksien turvaamiseksi. Tuomioistuimella on sama perusteluvelvollisuus, jos asianomistajan tai todistajan henkilökohtaisen kuulemisen asemesta todisteena käytettiin esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle merkittyä tai muulla tavalla tallennettua lausumaa. Tuomioistuimen on tällöin myös erityisesti perusteltava, miksi asianomistajaa tai todistajaa ei kuultu henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä.

L:lla 733/2015 muutettu 4 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

4 §

Tuomio on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä.

Tuomio rikosasiassa on joko syylliseksi tuomitseva tai vapauttava."

LÄHDE: Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissaLaki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (11.7.1997/689) 11 luku Tuomioistuimen ratkaisusta
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970689).

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Pykäliä, pykäliä ja vieläkerran pykäliä....

Kuka tai ketä näitä pykäliä siellä oikeusistunnossa valvoo, seuraa ja toteuttaa... Tuomari.

Jos istuntoa johtaa vielä hovioikeuden presidentti, kukaan ei vastusta pahemmin istuntosalissa tapahtuvaa toimintaa, koska sille nyt ei vaan voi mitään. oli pykälät mitä oli.

Jos ja kun koet että näitä pykääliä ei ole noudatettu, voit aina hakea valituslupaa korkeammalta oikeus asteelta.

Korkein oikeus myöntää valitusluvan noin 4-8% hakemuksiin nähden vuositasolla, joten paljon tulee tuomioita voimaan virheellisesti ja sitä ei voi mitkään pykälät estää.

Teoria on hieno asia, mutta se ei tarkoita sitä etteikö totuus ole olemassa.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Ei paljoo, kiinnosta, yhden seksuaalirikoksista tuomitun hörhön elämä. Toivottavasti saa niin paljon rahaa korvaukseksi, että muuttaa kokonaan pois Suomesta.

Tapani Lahnakoski

Mistä sitä rahaa sitten pitäisi saada, kun on lainvoimainen tuomio ollut päällä kokoajan?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Saa se korvausta varmaan helvetisti, kun se on istunut vangittuna tuosta murhasta.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #28

Eihän ole, vaan korkeimman oikeuden tuomitsemista seksuaalirikoksista.

Käyttäjän MikaelHyytiainen kuva
Mikael Hyytiainen

Hyviä kirjoituksia Hiienkoskella aiheesta. Itse vakuutuin lopullisesti vasta n. 1 vuosi sitten Auerin syyttömyydestä, kun näin Ulvilan murhamysteerin ja luin murha.infon väittelyitä. Jo 2013 aloin epäillä Auerin syyttömyyttä, kun luin uutisesta syyttäjän ja puolustuksen loppupuheenvuorot, jonka puolustus voitti mielessäni ihan täysin faktapohjalla.

Voisinko saada kommenttiasi Auerin tapauksen korruptioon:
http://mikaelhyytiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Petteri Hiienkoski

Kiitos viestistäsi (#32.), Mikael Hyytiainen!

Suhtaudun aika epäluuloisesti korruptioteoriaan. Tutkimushytoteesina sillä mielestäni kuitenkin voi olla oma arvonsa.

http://mikaelhyytiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän MikaelHyytiainen kuva
Mikael Hyytiainen

Entä onko sinulla, Petteri Hiienkoski, kirjoitusta Auerin seksirikosjutun hataroista perusteista?
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/162

Ainakin tuon perusteella (jos pitää paikkansa) tuomio vaikuttaisi kaatuvan ehjiin immenkalvoihin, ummetukseen (eikä anaaliyhdyntään!), ja siihen että kaikilla lapsilla oli hyvät suhteet (sosiaaliviranomaisten haastattelujen mukaan) samana aikana kun vanhin lapsi oli väitetysti mukana raiskaamassa nuorempia lapsia... Mitä olet mieltä tästä?

Petteri Hiienkoski

#33. Olen tutustunut Mikko Niskasaaren kirjoituksiin LSH-jutusta ja esitettyihin väitteisiin syytteen ja tuomion perusteista. Aineisto on kuitenkin julistettu salaiseksi eivätkä siihen sen takia pitäisi olla voineet tutustua muut kuin tuomarit. Näyttöön on sen takia vähän vaikea ottaa kantaa ainakaan kovin perusteellisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Jos Niskasaaren väitteet pitävät paikkansa, tuomion perusteet voivat tuntua hatarilta. Kysymys on kuitenkin lääketieteellisistä asioista, joihin taas on vaikea ottaa kantaa ilman asiantuntemusta. Immenkalvojen paranemisesta esitetty väite tosin sotii yleisesti tunnettua normaalikäsitystä vastaan. Olipa niin tai näin se ei sinänsä kumoa sitä mahdollissuutta, etteikö seksuaalista hyväksikäyttöä olisi voinut tapahtua muulla tavoin.

Tuomion perusteeksi esitettyjä lasten kertomuksia tulisi mielestäni kuitenkin joka tapauksessa arvioida uudestaan murhaoikeudenkäynnin vapauttavan tuomion valossa. Pidän ilmeisenä, että murhatuomioilla on voinut olla psykologisesti merkittävä vaikutus lapsiin ja heidän kertomuksiinsa. Kaiken kaikkiaan perheellä ja sen hajoamisella on yleensä aina suuri vaikutus lapsiin.

Ottamatta sen enempää kantaa LSH-juttuun, toteaisin, etten suuresti yllättyisi vaikka langetetut tuomiot vielä kumoutuisivat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset