*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Presidentti korosti lähialueen vakauden merkitystä

  • Tasavallan presidentin lippu (Lähde: Wikipedia).
    Tasavallan presidentin lippu (Lähde: Wikipedia).

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti perinteisessä uudenvuoden puheessaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen vakauden tärkeyttä. Presidentti kiinnitti huomiota siihen, että niin Venäjän kuin Natonkin toiminta Itämerellä on lisääntynyt. Niinistö ei puheessaan kuitenkaan esittänyt näkemystään kehityksen suurvaltapoliittisista syistä.

Vastapainoksi vastakkainasettelun lisääntymiselle presidentti asetti vakauspolitiikaksi nimeämänsä ulko- ja turvallisuuspoliittisen pyrkimyksen. Status quon vahvistamisessa presidentti näytti korostavan Suomen ja Ruotsin sotilasliittoihin kuulumatonta asemaa. Keinoksi lähialueen vakauden edistämiseksi hän toivoi entistä huomattavasti tiiviimpää ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa.

Natoon haikailevat saivat turhaan etsiä ylipäällikön puheesta viitteitä siitä, että Suomi olisi valmistelemassa jäsenyyshakemuksen jättämistä sotilasliittoon. Huolimatta siitä, ettei puheessa käsitelty suurvaltasuhteiden kehitystä – lukuun ottamatta lyhyttä viittausta Yhdysvaltain ja Venäjän toimiin ja viholliskuviin Syyriassa – vaikuttaa siltä, että ulko- ja turvallisuuspoliittisessa johdossa on tiedostettu se, että suurvaltojen toimilla on olennainen merkitys Suomelle.

Vaikka Niinistö muistutti puheessaan siitä, etteivät Venäjän toimet Ukrainassa ole hyväksyttäviä, viesti itänaapurille oli rauhoitteleva. Presidentin mukaan Suomen suhteet naapurimaista Ruotsiin ja Venäjään ovat ulkopolitiikassamme keskeisessä asemassa. Ruotsin mainitseminen ennen Venäjää liittyy epäilemättä paitsi yhteiseen pohjoismaisuuteen ja EU-jäsenyyden kautta muodostuneeseen valtioliittoon Ruotsin kanssa, myös siihen, että Ruotsi on Suomen tavoin sotilasliittoon kuulumaton EU-maa.

Kansainvälisistä jännitteistä huolimatta Niinistön puhe epäilemättä oli kansalaisten turvallisuudentunnetta vahvistava. Niin pitääkin.

Petteri Hiienkoski

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2016 (kokonaisuudessaan).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Petteri Hiienkoski: "Kansainvälisistä jännitteistä huolimatta Niinistön puhe epäilemättä oli kansalaisten turvallisuudentunnetta vahvistava. Niin pitääkin."

Voihan se olla noinkin, mutta kansalaisten turvallisuudentunteen vahvistuminen on täysin eri asia kuin maan tosiasiallinen turvallisuuden vahvistuminen.

Kannattaa lukea Puolustusministeriön juuri eronneen kansliapäällikön Arto Rädyn ja Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin kannanotot tähän aiheeseen Verkkouutisten sivuilta. Niistä löytyy paljon realistisempia näkemyksiä kuin presidentin puheesta, jossa jostain syystä taas piti tarrautua verukkeeseen eli Ruotsi-Suomi yhteistyöhön. Siinähän haluton ja kyvytön olisivat liitossa harjoittamassa Nato-jäsenyyden mukamas uskottavasti korvaavaa kahdenvälistä puolustusyhteistyötä.

Komentaja Lindbergin mukaan ollaan nyt säästösyistä ajautumassa tilanteeseen, jossa Suomi ainoana toimintaympäristönsä maana ajaa sotilaallista toimintaansa alaspäin.

Arto Räty puolestaan on sitä mieltä, että Nato-jäsenyyden vaikutusten arviointi olisi paras toteuttaa virkamiesten ja poliitikkojen yhteistyönä. Virkamies tekisi pohjatyön ja haastaisi poliitikot sitten keskusteluun, yhteenvetoon ja johtopäätöksiin.

Petteri Hiienkoski

Kiitos mielipiteestäsi, Seppo Lavonen!

Eiköhän ylipäällikkö tiedä puolustustarpeemme paitsi sotilaalliselta myös poliittiselta kannalta. Uudenvuoden puhe osoittaa mielestäni erinomaista realiteettien tajua.

Presidentti Niinistö esitti huolensa säästöjen aiheuttamasta puolustuskyvyn heikentymisestä vuosi pari sitten. Jos nykyhallitus pitäisi edes sen lupauksensa, että puolustuskykyämme vahvistetaan, suunta on oikea.

Kapeakatseinen "Nato-koohotus", jolla kansalaisten keskuuteen yritetään luoda keinotekoisia viholliskuvia, tuskin lisää sen enempää turvallisuudentunnetta kuin tosiasiallista turvallisuuttakaan. Taitaa olla ihan päinvastoin.

Suomen turvallisuuspoliittinen asema on vakaampi kuin kenties milloinkaan itsenäisyytemme aikana. Mielestäni olisi vakava virhearviointi ryhtyä heikentämään sitä alistumalla suurvaltojen pelinappulaksi.

Historian läksynsä lukeneet ja ymmärtäneet suomalaiset taitavat tietää, että silloin kun Suomi on alistunut tai alistettu suurvaltapolitiikan välinekappaleeksi, kansa on kärsinyt. Tieto siitä taitaa tulla jo äidinmaidossa =)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset