Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Suomi ja Ruotsi korostavat liittoutumattomuuttaan

  • Liittoumattomien Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö vahvistaa Pohjois-Euroopan vakautta (Kuva: J Milburn / Wikipedia).
    Liittoumattomien Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö vahvistaa Pohjois-Euroopan vakautta (Kuva: J Milburn / Wikipedia).

Suomen ja Ruotsin pääministerit korostavat yhteisessä kirjoituksessaan paitsi maittensa sotilaallista liittoutumattomuutta myös pitkäjänteisen turvallisuuspolitiikan tärkeyttä.

Tämä oli vastaus niille, jotka ovat intoilleet Nato-jäsenyyden puolesta. Toisaalta Juha Sipilä (kesk.) ja Stefan Löfven (sd.) korostavat sitä, että jokaisella maalla on oikeus tehdä omat turvallisuuspoliittiset valintansa. Tämä taas on viesti Venäjälle ja tarkoittaa sitä, että maat varaavat jatkossakin itselleen mahdollisuuden tarvittaessa hakea Naton jäsenyyttä (ns. Nato-optio).

Kansainvälisen epävarmuuden ja turvattomuuden lisääntyessä ei kuitenkaan kannata tehdä äkkinäisiä turvallisuuspoliittisia ratkaisuja, jotka horjuttaisivat Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen rauhaa ja vakautta. Sen sijaan molemmat pääministerit ilmaisevat vahvasti poliittisen tahtonsa tiivistää maiden välistä puolustusyhteistyötä – ei vain rauhan aikana vaan – tarvittaessa myös sotilaallisessa konfliktissa.

Edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset kummassakin maassa tehdään, voimme vastaisuudessa toimia yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa, kirjoittavat pääministerit Sipilä ja Löfven Lännen Median lehdissä ja Dagens Nyheterissä.

Tarkkaan ottaen Suomi ja Ruotsi eivät ole sotilaallisesti eivätkä muutenkaan liittoutumattomia. EU-maina ne kuuluvat eurooppalaiseen valtioliittoon, joka sitoo jäsenvaltioita toisiinsa tosiasiallisesti tiiviimmin kuin mikään sotilasliitto. Jos yksi jäsenmaa joutuisi alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muut ovat Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteen perusteella sitoutuneet antamaan toisilleen apua kaikin käytettävissään olevin keinoin.

Tämän perusteella EU-maiden välillä on jo muodollisesti puolustusliitto. Avunantovelvoitteeseen tosin sisältyy lisäys, joka takaa juuri Suomen ja Ruotsin kaltaisille Natoon kuulumattomille EU-maille mahdollisuuden pysytellä sotilasliiton ulkopuolella. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistäminen näin ollen konkretisoi näiden kahden Natoon kuulumattoman maan avunantovelvoitteen sotilaallista merkitystä.  

Pääministerien kirjoitus on linjassa myös sen kanssa, miten tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan viitoitti Suomen turvallisuuspoliittista suuntaa.

Omassa blogikirjoituksessaan puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) tukee vastaavasti pääministerien linjausta. Hän hahmottelee sitä, mitä puolustusyhteistyön tiivistäminen voisi tarkoittaa.

Esimerkkeinä Ruotsin kanssa tulevaisuudessa tehtävän yhteistyön mahdollisuuksista mainittakoon ilmavoimien vaihtoehtoiset laskeutumistukikohdat ja laivastotukikohtien infrastruktuurin yhteiskäyttö. On myös mahdollista, että meillä on jatkossa yhteisiä yksiköitä eri puolustushaaroissa. Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhteisen arvion mukaan yhteistyön ulottaminen myös kriisi- ja konfliktitilanteisiin lisäisi huomattavasti yhteistyön operatiivista arvoa, kirjoittaa puolustusministeri blogissaan.

Sotilaallisten rakenteiden yhdentäminen ja operatiivisen yhteistoiminnan lisääminen ovat olennaisia tekijöitä, joilla yhteistyötä edistetään tavalla, jolla on myös puolustusstrategista merkitystä Suomelle ja Ruotsille. Poliittiset edellytykset puolustusyhteistyön tiivistämiselle myös sotilaallisen konfliktin varalta ovat nyt otolliset. Sen tiellä on kuitenkin lainsäädännöllisiä esteitä, joiden poistamiseen puolustuslain uudistuksessa ilmeisesti tähdätään.

On selvää, että meillä ei tulisi olla lainsäädännöllisiä esteitä niissä tilanteissa, joissa on tarve harkita Suomen resurssien käyttämistä avun antamiseen Ruotsille ja vastaavasti tarve harkita avun vastaanottamista Suomeen, puolustusministeri Niinistö linjaa tarkasti.

Puolustuslain uudistuksessa olennaista olisi se, että sotilaallisen avunannon mahdollisuus rajattaisiin siten, että se koskee mahdollista yhteistä puolustusta sotilaallisesti liittoutumattoman Ruotsin kanssa eikä Suomea sidota Natoon kuuluvien EU-maiden aseelliseen puolustamiseen. Entiset neuvostotasavallat ja itäblokin maat ovat valinneet toisen puolustusratkaisun kuin sotilasliittojen ulkopuolella pysyneet läntiset EU-maat.

Avunanto olisi myös tarkoin erotettava sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja rajattava se tiukasti YK:n peruskirjan 51 artiklassa määriteltyyn tilanteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeutettu sotilaallinen puolustautuminen (ns. itsepuolustusoikeus) edellyttäisi sitä, että valtion alue on sotilaallisen hyökkäyksen kohteena.

Sama rajoitus sisältyy myös Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteeseen. Ranska ja muut EU-maat tulkitsivat sitä Pariisin terrori-iskujen yhteydessä kuitenkin kyseenalaisella tavalla. Ratkaisu tulisi kuitenkin ymmärtää poikkeuksellisena ja ensisijassa poliittisena solidaarisuuden osoituksena Ranskan hallitukselle – samaan tapaan kuin Nato-maiden päätös soveltaa Naton 5. artiklaa syyskuun 11. päivän terrori-iskujen yhteydessä.

YK-artiklaa 51 koskevan oikeudellisen epämääräisyyden seurauksena Suomi saattaisi muussa tapauksessa joutua oikeuttamaan EU-jäseneksi otetuissa entisissä neuvostotasavalloissa mahdollisesti generoitavia venäläisväestöön kohdistettavia provokaatioita tai terroritekoja ja niiden seurauksen päätyä puolustamaan niitä sotilaallisessa selkkauksessa Venäjää vastaan. Vielä helpommin Suomi saattaisi joutua "äänettömänä yhtiömiehenä" takaamaan läntisten suurvaltojen "ristiretkiä" ja puolustamaan niiden valtapoliittisia intressejä entisissä alusmaissaan tai muissa maailman kriisipesäkkeissä.

Sellaisiin sotaseikkailuihin sotilasliittoihin kuulumattomuuttaan arvostavat kansalaiset tuskin haluaisivat ainakaan Suomea vietävän. Ei siinäkään tapauksessa, että se tapahtuisi Ruotsin kanssa tiivistettävän puolustusyhteistyön varjolla.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat