Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Oliko Darwin rasisti?

  • Darwin uskoi länsieurooppalaisten sivistyskansojen edustavan evoluution huippua (Kuva: Maull and Polyblank 1855).
    Darwin uskoi länsieurooppalaisten sivistyskansojen edustavan evoluution huippua (Kuva: Maull and Polyblank 1855).
  • Darwin ihmetteli että alkuasukkaat muistuttivat niin paljon sivistynyttä oltuaan muutaman vuoden Englannissa (Kuva: R. FitzRoy).
    Darwin ihmetteli että alkuasukkaat muistuttivat niin paljon sivistynyttä oltuaan muutaman vuoden Englannissa (Kuva: R. FitzRoy).
  • Tulimaan alkuasukkaat olivat Darwinin mukaan "alemmassa kehityksen tilassa kuin missään". Selknam/Ona-heimon lapsia (1898).
    Tulimaan alkuasukkaat olivat Darwinin mukaan "alemmassa kehityksen tilassa kuin missään". Selknam/Ona-heimon lapsia (1898).
  • Darwin ei uskonut alkuasukkaiden olevan "lajitovereita ja asukkaita samasta maailmasta". Kuvassa Selknam-heimosta äiti ja lapsi.
    Darwin ei uskonut alkuasukkaiden olevan "lajitovereita ja asukkaita samasta maailmasta". Kuvassa Selknam-heimosta äiti ja lapsi.
  • "Sivistyskansat" hävittivät Tulimaan asukkaista Selknam- eli Ona-heimon kansanmurhassa sukupuuttoon.
    "Sivistyskansat" hävittivät Tulimaan asukkaista Selknam- eli Ona-heimon kansanmurhassa sukupuuttoon.

Charles Darwin (1809-1882) on kaikkien aikojen tunnetuimpia – mutta myös kiistellyimpiä – luonnontutkijoita. Hänen kehittelemänsä evoluutioteoria on vaikuttanut tieteenalaansa laajemmalle. Se on vaikuttanut koko länsimaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntakehitykseen, eikä ainoastaan 1900-luvun totalitaarisiin valtiokokeiluihin.

Jälkimmäisten huonon maineen takia siitä, miten Darwin sovelsi teoriaansa ihmiseen ja ihmisrotuihin teoksessaan Ihmisen polveutuminen ja sukupuolivalinta (1871) on vaiettu pitkään ainakin Suomessa. Teos suomennettiin vasta viime vuonna. Tunnettu darwinisti ja evoluutioteorian popularisoija, oppihistorian emeritusprofessori Anto Leikola, joka teoksen käänsi, kirjoitti Tiede-lehdessä, että Darwin toimi liberalismin hengessä ja rasistiksi häntä tuskin voi sanoa. Toinen tunnettu darwinisti ja tietokirjailija-biologi Pertti Ranta, joka käänsi Lajien synnyn nykysuomeksi v. 2009, tiivisti Aamulehdessä oppi-isänsä yhdenvertaisuusaatteen: Darwinin mielestä kaikki ihmiset kuuluivat yhteen ja samaan lajiin.

Vastaavia näkemyksiä edustavat tunnetut englantilaiset darwinistit Adrian Desmond ja James Moore teoksessaan Darwin's Sacred Cause (2009), suomeksi Darwinin Pyhä Tarkoitus. Sen perusteella on esitetty, että Darwinia motivoi tutkimuksissaan keskeisesti rasismin vastaisuus. Hän halusi osoittaa kaiken eliökunnan yhteisen alkuperän osoittaakseen rasismin virheelliseksi. (Tiede-lehti 9.2.2009.) Veljeys oli periaate, jonka aikaansaamiseksi hän Desmondin ja Mooren tulkinnan mukaan työskenteli rakentaessaan teoriaa yhteisestä syntyperästä. (Independent 30 Jan 2009.) Pari väittää uudessa kirjassa, että Darwin osin päätyi korostamaan ihmisen yhteistä alkuperää apinoista osoittaakseen, että kaikki rodut olivat samanarvoisia. (Telegraph 24 Jan 2009.)

Darwin oli saanut kristillistä kasvatusta ja teologikoulutuksen. Sen perusteella voisi olettaa, että hän arvosti jokaista ihmistä Jumalan luomana ja Kristuksen lunastamana tämän rodusta, kansallisuudesta yms. riippumatta. Mutta mikä on totuus?

Pelkästään se, että ihmisillä uskotaan olevan rodullisia erityispiirteitä, ei sinänsä ole rasismia. Rasismi tarkoittaa sitä, että toista pidetään rodullisen syntyperänsä takia alempiarvoisena kuin toista. Se ei tarkkaan ottaen ole samaa kuin rotusyrjintä, vaikka rasismi sellaisena ilmeneekin.

Orjalaitos ja orjuuden vastainen liike

Huolimatta siitä, että rasismilla ja orjuudella on historiallinen yhteys erityisesti Amerikassa, käsitteet eivät tarkoita samaa asiaa. Orjuus näet on omistusoikeudellinen instituutio, jonka vallitessa ihmistä voidaan pitää omaisuutena, jonka voi ostaa, omistaa ja myydä.

Käsitteiden varsinaisessa – ei väljässä – merkityksessä on mahdollista, että ihminen hyväksyy tai sallii orjalaitoksen olematta rasisti. Tämä soveltuu esimerkiksi kristittyihin, jotka elävät valtiossa, jossa orjalaitos on voimassa. Toisaalta on myös mahdollista, että ihminen on rasisti vaikka vastustaisi orjalaitosta.

Mainitun teoksensa 1. painoksessa Darwin otti kantaa orjuuteen: Orjuuden suuri synti on ollut lähes universaalia ja orjia on usein kohdeltu pahamaisella tavalla (94). Uskonnollinen lähestymistapa on sikäli yllättävä, ettei hän tarkastele muualla asioita sen mukaan ovatko ne syntiä vai eivät.

Huolimatta siitä, ettei kristillinen usko puutu yhteiskunnalliseen järjestykseen, uskonnollisella perusteella näyttää olleen (isovanhempiensa mielipiteen lisäksi) vaikutusta Darwiniin ainakin tässä asiassa. Sikäli se ei ole yllättävää, että kristinuskon levitessä myös orjuuden jatkaminen oli aikanaan käynyt Euroopassa vaikeaksi. Uusimmallakin ajalla orjuuden vastainen liike virisi kristilliseltä pohjalta ja eteni Britanniassa parlamentaarikko William Wilberforcen (1759-1833) uskonnollisen heräämisen seurauksena.

Seuraaviin painoksiin (1874) Darwin muutti tätä kohtaa eikä puhunut enää synnistä vaan rikoksesta. Hän lisäsi siihen maininnan muinaisen orjuuden hyödyllisyydestä ja otti moitittavuuden perusteeksi rodullisen eron: Vaikka orjuus ennen muinoin olikin joillain tavoin hyödyllistä, se on suuri rikos; sellaisena sitä ei kuitenkaan pidetty edes kaikkein sivistyneimmissä kansakunnissa kuin vasta aivan viime aikoina. Sitä se oli erityisesti sellaisessa tapauksessa, jos orjat kuuluivat yleensä eri rotuun kuin heidän herransa. (117.)

Tästä on tehty päätelmiä Darwinin ”edistyksellisyydestä”. Mutta oliko hän todella sitä?

Orjuus oli ollut Englannissa laitonta lähes vuosisadan eivätkä muidenkaan orjakauppasopimukset siellä päteneet. Tuomari antoi karanneelle orjalle jo v. 1772 vapauttavan tuomion, minkä seurauksena kaikki saarivaltiossa olleet noin 20 000 orjaa vapautettiin. Jo ennen Darwinin syntymää orjakauppa oli kielletty v. 1807 lailla muuallakin brittiläisessä imperiumissa ja v. 1833 kiellettiin orjuus kokonaan lähes kaikkialla imperiumissa. Brittilaivasto pidätti vv. 1808-1860 noin 1 600 orjalaivaa, koska ne tulkittiin merirosvolaivoiksi, ja vapautti niistä 150 000 afrikkalaista. Kun Darwin julkaisi teoksensa, orjuus oli Euroopan osalta käytännöllisesti katsoen jo lakkautettu. Yhdysvalloissakin orjuus oli päättynyt sisällissodan seurauksena v. 1865.

Lausuma orjuudesta yli 800-sivuisessa kokonaisuudessa ei vakuuta siitä, että orjuuden, saati rasismin vastustaminen olisi ollut hänen työtään ohjannut "Pyhä Tarkoitus". Ottaen huomioon, mitä Darwin esittää ihmisroduista soveltaessaan kehitysoppia ihmiseen, lausumalle oli ilmeinen tarve. Jos hänen näet olisi voitu tulkita tukevan orjuutta, olisi se ollut poliittisesti epäkorrektia, ellei lain vastaista, ja vaikeuttanut yritystä saavuttaa tavoittelemaansa tunnustusta. Entä vastustiko evoluutioteorian kehittäjä rasismia?

Evoluutioteorialla kumottiin ihmisrotujen samanarvoisuus

Kun Darwin runsas 200 vuotta sitten syntyi, kysymykseen ihmisrotujen samanarvoisuudesta oli selkeä ja yksinkertainen vastaus: kaikki olivat yhtä ja samaa lajia ja keskenään veljiä, koska kaikki polveutuivat yhdestä ja samasta ihmisestä, Adamista, jonka Jumala oli luonut kuvakseen. Tämän käsityksen Darwin teoriallaan kuitenkin itse kumosi, mikä johti hänet rotuoppeineen ristiriitaan sen kanssa, mihin ihmisarvo kristillisen käsityksen mukaan perustuu.

Vaikka Darwin olisi esittänyt, että ihmisrodut ovat peräisin yhdestä ihmislajista tai -rodusta (monogeenisyys) – kuten on annettu ymmärtää hänen kertoneen – hän ei tällaisella väitteellä näytä ainakaan perustelleen sitä, että eri ihmisrotuihin kuuluvat olisivat veljiä keskenään. Hehän eivät olisi veljiä yhtään sen enempää, eikä vähempää toisilleen kuin apinoillekaan. Syy siihen, miksi Darwin arveli kiistan monogenistien ja polygenistien välillä hiipuvan, jos evoluutioteoria omaksutaan (235), johtuu epäilemättä siitä, että kaikille yhteisen sukulaisen uskottaisiin tällöin olleen ”alkulimassa”, josta elämän uskottaisiin versoneen.

Todellisuudessa kysymys siitä, miten ihmisrodut olisi määriteltävä vai olisiko kaikkia edes luettava ihmislajiin, oli Darwinille lähes merkityksetön. Hän näet uskoi, että ihminen on kehittynyt apinankaltaisesta olennosta, minkä takia hänen oli mahdoton sanoa tarkalleen, milloin oliota olisi pidettävä ”ihmisenä”. Hän arveli, että eri rotuja olisi sopivinta kutsua ihmisen alalajeiksi. (235.)

Kun Darwin v. 1832 saapui HMS Beaglellä Tulimaahan, näkemiään alkuasukkaita (Fuegians) hän kuvaili päiväkirjassaan kurjiksi alikehittyneiksi villeiksi. Nämä olivat viheliäisimpiä ja kurjimpia olentoja mitä missään olen nähnyt (213) ja alemmassa kehityksen tilassa kuin missään osassa maailmaa (230). Darwin kirjoitti: Nämä kurjat raukat olivat kitukasvuisia, heidän vastenmieliset kasvonsa oli töhritty valkoisella maalilla, ihonsa oli likainen ja rasvainen, hiuksensa sotkuiset, äänensä epäpuhdas ja eleensä väkivaltaisia. Tuollaisia katsellessa voi tuskin saada itsensä uskomaan, että he olisivat lajitovereita ja asukkaita samasta maailmasta. Yleinen arvelunaihe on se, mitä iloa jokin alempi eläin voi elämässä nauttia; kuinka paljon enemmän on perusteltua esittää sama kysymys näiden raakalaisten kohdalla. (213.) Väittipä evoluutioteorian kehittäjä virheellisesti alkuasukkaiden harjoittavan jopa kannibalismia (Lajien synty, 29). Darwin tiivisti päätelmänsä: En voinut uskoa, kuinka suuri oli ero villin ja sivistyneen ihmisen välillä: se on suurempi kuin villieläimen ja kotieläimen välillä, koska ihmisellä on suurempi kyky kehittymiseen (205).

Vielä 40 vuotta myöhemminkin Darwin jakoi ihmiset sivistyneisiin ja villeihin rotuihin. Näiden väliin mahtui puolisivistyneitäkin rotuja. Hän uskoi, että kehittynein on valkoihoinen kaukasialainen rotu, jota eurooppalaiset sivistyskansat edustavat. Sivistyksen huipulla ovat Euroopan läntiset kansakunnat, jotka nyt mittaamattomasti ylittävät villit esivanhempansa (178). Villeihin raakalaisrotuihin hän luki muut kansat ja heimot Afrikan neekereistä Amerikan intiaaneihin.

Suuret erot niin kutsuttujen ihmisrotujen välillä olivat hänelle itsestäänselvyys: Saman rodun ihmisten henkisten kykyjen vaihtelevuus tai moninaisuus, puhumattakaan vielä suuremmista eroista eri rotuihin kuuluvien ihmisten välillä, on niin ilmeinen, ettei siitä ole tarpeen sanoa tässä sanaakaan (109). Hänen mukaansa erot henkisissä ominaisuuksissa rotujen välillä ovat erittäin selvät ja ilmenevät lähinnä emotionaalisissa mutta osaltaan myös älyllisissä kyvyissä (216).

Vaikka Darwin pitäytyikin rotuoppeihinsa ja luki Tulimaan asukkaat alhaisimpien raakalaisten joukkoon, hän myönsi hämmästelevänsä toistuvasti sitä, että kolme alkuasukasta, jotka olivat asuneet joitakin vuosia Englannissa ja osasivat puhua vähän englantia, muistuttivat meitä useissa henkisissä kyvyissämme (34). Edes hänen omat havaintonsa eivät saaneet häntä kyseenalaistamaan evoluutioteoriaa ja sen perusteita.

Evoluutioteorialla oikeutettiin valkoisen sivistysrodun yliherruus

Soveltaessaan teoriaansa ihmiseen Darwin perustelee rotujen välisiä henkisiä ja älyllisiä eroja ja valkoisen sivistysrodun ylivertaisuutta näiden kykyjen periytymisellä ja kehittymisellä luonnonvalinnan kautta: meillä on täysi syy uskoa, että vaihtelut [ihmisen älyllisissä ja moraalisissa kyvyissä] ovat yleensä perittyjä (159) …kaukaisimmista ajoista lähtien menestyneet heimot ovat syrjäyttäneet muut heimot. …Tänä päivänä sivistyneet kansat ovat kaikkialla syrjäyttämässä raakalaismaiset kansat…ja ne menestyvät lähinnä, vaan ei yksinomaan, omilla taidoillaan, jotka ovat älyn tuotteita. On siis erittäin todennäköistä, että älylliset kyvyt ihmiskunnassa ovat täydellistyneet asteittain luonnonvalinnan kautta. (160.)

Kirjeessään Charles Lyellelle (1797-1875) lokakuussa 1859 Darwin sovelsi teoriaansa ihmisrotuihin jo ennen kuin Lajien syntyä (1859) oli edes julkaisu: Katson tämän [evoluutio]prosessin olevan käynnissä ihmisrotujen kohdalla: vähemmän älykkäät rodut tuhoutuvat.

Evoluutioteorian kehittäjän mukaan rodut ja kansat taistelivat keskenään olemassaolostaan ja vain sivistystasoltaan kehittynein oli kelvollisin säilymään: Kilpailuun osallistuneiden kansojen menestyksessä sivistystaso näyttää tärkeimmältä tekijältä. Muutama vuosisata sitten Eurooppa pelkäsi itäisten raakalaisten tunkeutumista. Nyt mikä tahansa tällainen pelko olisi naurettavaa. (239.)

Kun Ihmisen polveutuminen ja sukupuolivalinta -teoksen julkaisemisesta oli kulunut vuosikymmen, Darwin osoitti kirjeessään William Grahamille (1840-1910) heinäkuussa 1881 – vain yhdeksän kuukautta ennen kuolemaansa – että hänen rotuoppinsa oli entisestään "terästynyt": Sivistyneemmät niin kutsutut kaukasialaiset rodut ovat lyöneet turkkilaiset perin pohjin olemassaolon taistelussa. Katsoessamme maailmaa ajankohtana, joka ei ole kovinkaan etäällä, miten lukematon määrä onkaan alempia rotuja, jotka korkeammin sivistyneet rodut tulevat hävittämään kaikkialta maailmasta.

Evoluutioteorian vanki

Evoluutioteoriaan uskovat, jotka vähättelevät Darwinin rasismia, väittämällä hänen olleen vain ”aikansa lapsi”, antavat harhaanjohtavan kuvan hänestä ja evoluutioteoriasta. He kieltävät myös sen vallankumouksellisen merkityksen, minkä useimmat teoriaan uskovat luonnontieteilijät Darwinille edelleen antavat. Soveltamalla teoriaansa ihmiseen Darwin ei seurannut niinkään aikaansa kuin teoriaansa: hän ei ollut ”aikansa lapsi” vaan ”teoriansa vanki”.

Tutkimusmatkailija William Parker Snow (1817-1895), joka oli Darwinin maanmies, vieraili Tulimaassa v. 1855 mutta ilman rasistista ja kehitysopin luomaa ennakkokäsitystä. Huolimatta siitä, että hänkin pani merkille alkuasukkaiden hoitamattoman olemuksen ja yksikertaiset tavat, hän kirjoitti: Monet tulimaalaiset itäisillä saarilla olivat hienoja ja eräät jopa komeita. Tiedän tämän olevan varsin erilaista mitä Mr. Darwin sanoo heistä, mutta voin puhua vain siitä, mitä itse löysin, ja siis mainita, mitä minä näin. Snow kertoi havainneensa, että alkuasukkaat elivät perheittäin ja Näin monia esimerkkejä lämpimästä rakkaudesta ja kiintymyksestä lapsiin ja toinen toisiinsa. Hänen mukaansa Todellinen ero villin ja sivistyneen ihmisen välillä on yksinkertaisesti aste-ero mielen harjaannuttamisessa. Snow tiivisti käsityksensä toteamalla: en pidä heitä niin alikehittyneinä kuin monet henkilöt pitävät. Katson vaikutuksesta sen aiheuttajaan ja jäljitän näin heidän nykyisen tilansa olosuhteiden luonteesta johtuvaksi.

Kun Kristoffer Kolumbus (1451-1506) lähes 350 vuotta aiemmin näki Amerikan matkallaan vastaavia puolialastomia alkuasukkaita, Darwinin tavoin hän kuvaili lokikirjaansa, miten nämä olivat koristautuneet ja yrittivät elekielellä kommunikoida vieraidensa kanssa. Suuren löytöretkeilijän mielestä ihmiset näyttivät kuitenkin ystävällisiltä, heillä oli komea vartalo ja erittäin hienot kasvot sekä suuret ja hyvin kauniit silmät. Lisäksi he olivat Kolumbuksen mukaan mukautuvaisia.

Mistä Darwinin rasismi johtuu? – Vastaus on yksinkertainen. Teoriansa vankina hänellä oli pakottava tarve todistaa, että alkuasukkaat olivat alikehittyneitä raakalaisia, osoitus sivistyneen rodun varhaisesta kehitysvaiheesta ja välimuoto apinakaltaisen olion ja sivistyneen nykyihmisen välillä.

Evoluutioteoriaan uskomisesta ei ole pitkä matka rasismiin, koska teoria sisältää oletuksen siitä, että toiset rodut ovat vähemmän kehittyneitä kuin toiset. Kehitysoppi loi ”tieteellisen” oikeutuksen sekä rasismille että kolonialismille. Euroopan maiden kilpailu siirtomaista kiihtyi ja rotuteorioissa alkoi kukoistuskausi, joka 1900-luvulla johti ihmisarvoa loukkaaviin käytännön sovelluksiin. Siirtomaista on muodollisesti luovuttu ja natsirikollisia tuomittu mutta evoluutioteoria on säilyttänyt asemansa länsimaisen maailmanherruuden perusmyyttinä.

Petteri Hiienkoski

 

Lähteitä:

Christopher Columbus: Log of Christopher Columbus, trans. by Robert Fuson, International Marine Pub. Co., Maine, pp. 73–79, 1987.

CHARLES DARWIN: The descent of man, and selection in relation to sex. 1st ed. 1871.

CHARLES DARWIN: The descent of man, and selection in relation to sex. 2d ed. 1874.

CHARLES DARWIN: Journal of researches into the natural history and geology of the countries visited during the voyage of H.M.S. Beagle round the world, under the Command of Capt. Fitz Roy, R.N. 2d edition. 1845.

CHARLES DARWIN: LAJIEN SYNTY LUONNOLLISEN VALINNAN KAUTTA ELI LUONNON SUOSIMIEN ROTUJEN SÄILYMINEN TAISTELUSSA OLEMASSA‐OLOSTA. SUOM. A.R. KOSKIMIES. 1913. Alkup. 1859.

CHARLES DARWIN: To Charles Lyell 11 October [1859]. Darwin Correspondence Project. University of Cambridge.

CHARLES DARWIN: To William Graham 3 July 1881. Darwin Correspondence Project. University of Cambridge.

Richard Gray: Charles Darwin's research to prove evolution was motivated by his desire to end slavery. Telegraph 24 Jan 2009.

Russell Grigg: Darwin’s “savages” Darwin supported a missionary society for years—but why? Creation 21(3): 50–53. June 1999.

Russell Grigg: Darwin and the Fuegians. 19 May 2009. Creation 32(2):42–45. April 2010.

Marek Kohn: Did Charles Darwin believe in racial inequality? Independent 30 Jan 2009.

Anto Leikola: Ihminen on osa luontoa, sanoi Darwin. Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2009.

William Parker Snow: A few remarks on the Wild Tribes of Tierra del Fuego from Personal Observation, Transactions of the Ethnological Society of London, Vol. 1, 1861.

 

Aiemmat kirjoitukset samasta aihepiiristä:

Darwin ja ateismin suurlähettiläät. US Puheenvuoro24.3.2016.

Evoluutioteorian pimeämpi puoli. US Puheenvuoro 5.4.2016.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

evoluution kaatamisen yrittäminen darwinilla on kuin yrittäisi kaataa polttomoottoria tulen keksijää vastaan hyökkäämällä.

Petteri Hiienkoski

Usko evoluutioteoriaan näyttää olevan tabu, jota eivät tosiasiatkaan horjuta. Kuinka sitten se, miten teorian kehittelijä itse sitä sovelsi.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Kreationistin "todisteista" esimerkki: Tulen keksinyt kuvitteellinen luolamies Og tiesi että tulen ilmestymiseen tarvitaan salama, siksi polttomoottorin täytyy olla valhe.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Teorian oikeellisuuden kannalta on täydellisen yhdentekevää, millainen Darwin oli ihmisenä.

Sitä paitsi suurin osa 1800-luvun länsimaisista ihmisistä olisi nykymittapuulla enemmän tai vähemmän rasisteja. Adrian Desmondin kirjoittamassa Darwin-elämäkerrassa kuitenkin ilmenee Darwinin esim. tiukasti vastustaneen orjuutta - vaikka moinen toiminta Raamatussa hyväksytäänkin.

Petteri Hiienkoski

Ihmisenä Darwinia pidettiin herrasmiehenä. Kysymys on siitä, miten hän kehittelemäänsä teoriaa sovelsi: valitettavasti hän oli oman "teoriansa vanki".

Adrian Desmond taitaa kuulua darwismin papistoon. Mielestäni hän näyttäisi yrittävän kiillottaa Profeettansa kilpeä, ettei paljastuisi se, mihin tämän teorian soveltaminen loogisesti on johtanut ja johtaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vaikka kuinka koettaisit olla soveltamatta gravitaatioteoriaa, et pysty hyppäämään pituutta kymmentä metriä Maan pinnalla. Evoluutiolla ei selitetä, se vain on. Sitä selitetään, sattumalla ja luonnonvalinnalla.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #18

Niin. Hmm. Onko sattuma järjellinen selitys asioille?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #26

Miksi sen pitäisi olla? Järki on myöhäinen ilmiö maailmankaikkeudessa. Biologisessa evoluutiossa sattumaa rajoittavat metabolismi, luonnonvalinta ja aiemmin kehittyneet rakenteet. Yksikään sukupolvi ei aloita alusta.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #27

Yleensä tieteen avulla pyritään selittämään asioita ja ilmiöitä järjellisesti, että ne tulisivat ymmärrettäviksi. Sattuman informaatioarvo selitysperusteena on mielestäni aika heikko.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #34

No, lue nyt hitaasti uudelleen: metabolismi, luonnonvalinta ja aiemmin kehittyneet rakenteet.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Adrian Desmond on kirjoittanut ehkä hienoimman lukemani tutkijaelämäkerran Huxley: From Devil's Disciple to Evolution's High Priest.

Thomas Henry Huxleyhan oli sosiaalinen ja käytännöllinen kaveri, päinvastoin kuin Darwin. Hänen tarinansa kertoo luonnonvalintateorian varsinaisen voittokulun.

On Desmond tehnyt ainakin kolme kirjaa Darwinistakin. Hän on erittäin perusteellinen historioitsija, joka ei taatusti jätä kiveäkään kääntämättä.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

>>ettei paljastuisi se, mihin tämän teorian soveltaminen loogisesti on johtanut ja johtaa.<<

Tieteen teorioilla ei ole mitään "oikeaa soveltamistapaa", ne ovat vain tietoa.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

>>, koska teoria sisältää oletuksen siitä, että toiset rodut ovat vähemmän kehittyneitä kuin toiset. <<

No ei todellakaan sisällä.

Teorian mukaan kaikella elämällä on ihan yhtä pitkä kehityshistoria takanaan, eikä teoria arvota yksilöitä tai rotuja.

Sen sijaan teoria sanoo yksilöiden erilaisuuden vaikuttavan siihen, millaiset mahdollisuudet niillä on lisääntyä, ja siten siihen, millaiset ominaisuudet ajan myötä yleistyvät.

Tuossa faktassa vaan ei ole mitään rasistista.

Petteri Hiienkoski

Evoluutioteoriaan uskovilla on lukuisia erilaisia, keskenään täysin ristiriitaisia, mielipiteitä siitä, mitä se tarkoittaa. Keskityin siihen, miten teorian kehittelijä itse on sitä soveltanut ja jossain määrin myös siihen, mitä siitä on seurannut.

Mielestäni olisi tärkeää, että meillä tässä ajassa elävillä olisi rohkeutta arvioida kriittisesti tätä jälkimmäistä kysymystä.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Biologinen evoluutio on se, mitä evoluutioteoria käsittelee, eikä sen sisällön määrittelyssä ole mitään erityisen epäselvää. Hämmennystä aiheuttavat lähinnä kreationistit, jotka sotkevat evoluutioteorian mm. kemialliseen evoluutioon ja sosiaalidarwinismiin - ja Hovindin tapauksessa moneen muuhunkin asiaan.

Ja koeta nyt tajuta, että teoria ja sen soveltaminen ovat eri asioita. Darwin on muutenkin tässä yhteydessä lähinnä tieteenhistoriaa, eikä moderni synteettinen evoluutioteoria ole kuin osin Darwinin käsialaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Hiienkoski, oliko Adam mustaihoinen ?

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #30

En tiedä. Mielestäni ihonväri ei määritä ihmisen arvoa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vuotta myöhemmin, 1872, ilmestyneessä kolmannessa pääteoksessaan (The Expression of the Emotions in Man and Animals, Leikolan suomentamana Tunteiden ilmaisu ihmisissä ja eläimissä) Darwin täsmensi näkemystään niin, että ihmisellä ei ole syytä puhua alalajeistakaan.

Termiä "race" käytettiin tuohon aikaan täysin holtittomasti merkitsemään milloin lajia, milloin alalajia, milloin kulttuuria.

Ajatus siitä, että Darwin, joka oli kiertänyt kirjaimellisesti muutakin kuin tahkoa, ilman lähetystehtävää, olisi käytännössä ollut rasistisempi kuin esimerkiksi Britannian papisto, on niin koominen, ettei ansaitsisi kommenttia.

Nykyajattelua ja -koulutusta ajatellen Heikkilän kommenttiin ei ole lisäämistä.

Petteri Hiienkoski

Darwinin kirjoituksista selviää mitä hän roduilla tarkoitti. Ihmisen polveutuminen -teoksessa hän on käsitellyt tätä kysymystä ihmisroduista ja siihen - samoin kuin lajikäsitteeseenkiin - liittyviä ongelmia. Itse asiassa juuri tässä näyttää olevan koko evoluutioteorian akilleenkantaapää.

Ei Darwin Ihmisen polveutuminen -teoksessakaan siis naulaa ihmisrotuja alalajeiksi. Asiahan on hänelle lähes yhdentekevä, mikä taas liittyy evoluutioteorian olemukseen ja toisaalta sen falsifiointiongelmaan. Eiköhän Darwin ymmärtänyt tämän paremmin kuin hänen oppinsa popularisoijat haluavat tunnustaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Falsifiointiongelmaahan ei ole, sekin perustuu väärinkäsitykseen.

Luonnonvalinta on tietenkin testattavissa. Jo Origin of Speciesin ensimmäisen painoksen sivulla 190 Darwin toteaa yksiselitteisesti:

"If it could be demonstrated that any complex organ existed, which could not possibly have been formed by numerous, successive, slight modifications, my theory would absolutely break down. But I can find out no such case."

Ei sellaista tapausta ole löytynyt vieläkään, mutta ei se estä epätoivoisia etsimästä niitä vaikkapa bakteerimoottoreista.

Käyttäjän TeppoAnnala kuva
Teppo Annala

Naurettava yritys heikentää evoluutioteorian kiistatonta oikeellisuutta tulkitsemalla Darwin nykypäivän mittapuulla rasistiksi. Darwin voi olla ihmisenä vaikka minkälainen, se ei vaikuta evoluutioteorian oikeellisuuteen millään tavalla.

Blogissasi on useita virheellisiä väittämiä.

Petteri Hiienkoski

Tuskinpa on yleispätevää mittapuuta mikä nykypäivänä on rasistista. Nykyään rasismi sitä paitsi tulkitaan varsin laveasti.

Sen sijaan määrittelin kirjoituksessani rasismin sen varsinaisessa - siis hyvin kapeassa - merkityksessä, enkä lukenut siihen esim. sitä, että myönnetään ihmisillä olevan rodullisia erityispiirteitä. Jälkimmäistäkin näet on pidetetty toisen maailmansodan jälkeen osoituksena rasismista.

Kirjoituksesta ilmenee, miten evoluutioteorian soveltaminen vaikutti siihen, miten Darwin itse ja hänen seuraajansa suhtautuivat ihmisrotuihin. Vertailukohdana on toisaalta se, millaisessa valossa hänen aikalaisensa näki samat Darwinin kuvailemat Tulimaan asukkaat mutta ilman evoluutioteorian silmälaseja, ja toisaalta missä valossa Kolumbus näki vastaavia alkuasukkaita 350 vuotta aiemmin.

Ihmisenä Darwin tiettävästi oli herrasmies. Kysymys on siitä, miten evoluutioteoria vaikutti siihen, miten hän tulkitsi näkemäänsä.

Olen pyrkinyt tarkkuuteen. Mutta erehtyminen on toki mahdollista. Useita virheellisä väittämiä tuskin löytyy. Mutta jos osoitat jonkin virheen faktoissa, korjaan sen mielihyvin.

Antti Jokela

Darwinin merkitystä kannattaa arvioida hänen tieteellisen työnsä perusteella. Siitähän filosofi Daniel Dennett sanoi:

    "the single best idea anyone has ever had"

Darwinin teoriaa on epäilemättä käytetty väärin kuten niin monia muitakin loistavia keksintöjä alkaen tulenteosta ja teräaseesta. Mutta haluaisimmeko elää ilman niitä?

Dennett kutsuu evoluutioteoriaa myös universaaliksi hapoksi:

    "it eats through just about every traditional concept, and leaves in its wake a revolutionized world-view, with most of the old landmarks still recognizable, but transformed in fundamental ways."

Tämän kirjoituksen tapaiset ad hominem -hyökkäykset henkilöä vastaan todistavat juuri sitä, mitä Dennett tarkoittaa universaalilla hapolla. Darwinin ajatus on niin vallankumouksellinen, että mikään vanha selityskehikko, tai astia, ei sitä voi pidätellä. Jos hyväksyy evoluution, on vaikea pitää kiinni vanhoista uskomuksista. Ja toisin päin: jos haluaa pitää kiinni uskonnollisesta vakaumuksesta, on vaikea hyväksyä evoluutioteoriaa.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Dennettin "Darwin's Dangerous Idea" on hieno kirja.

Antti Jokela

Siitähän nuo lainaukset tietenkin ovat. Dennett näkee evoluution idean säteilevän muillekin tieteenaloille ja filosofiaan kauas biologian ulkopuolelle, mutta ehkä tämä blogi ei ole oikea paikka keskustella siitä.

Petteri Hiienkoski

Mielestäni se, miten evoluutioteorian kehittäjä itse on soveltanut teoriaansa, ei ole ad hominem -hyökkäys. Jos häneen suhtautuu uskonnollisesti Profeettanaan kaikki hänen näkemystensä kriittinen tarkastelu on toki helppo lokeroida ja sulkea mielestään sillä tavoin.

Tuota...hmmm. Miten tulenteko ja teräase "loistavina keksintöinä" ovat Darwinin teorian ansiota?

Antti Jokela

Tieteessä ei ole profeettoja - saati sitten Profeettoja. Evoluutioteorian kritiikki on tervetullutta: sillä tavallahan tiede kehittyy. Kirjoituksessasi sitä ei kuitenkaan ollut, oli vain hyökkäys kehittäjää kohtaan, mutta kehittäjällä ei ole merkitystä itse tieteellisen teorian arvioinnissa.

"Tuota...hmmm. Miten tulenteko ja teräase "loistavina keksintöinä" ovat Darwinin teorian ansiota?"

Toivoin jotenkin hieman älyllisempää keskustelua...

mikael torppa

Herra Jeesus sanoi: "Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan."(Matt.12:33)

Jeesuksen mukaan hyvä ja huono puu voidaan tunnistaa niiden tuottamista hedelmistä. Hyvä puu tekee hyvää hedelmää ja huono tuottaa huonoa hedelmää. Eri aatteet ja katsomukset voidaan nähdä tällaisina ”puina” ja niiden totuutta voimme sitten arvioida niiden hedelmillä.

Niin kuin Petteri toi kirjoituksessaan hyvin esille niin evoluutioteoria tuottaa hedelmänään rasismia. Sillä evoluutioaatteeseen sisältyy näkemys että toiset rodut ovat vähemmän kehittyneitä kuin toiset. Evoluutioaate voikin johtaa loogisesti sovellettuna näkemään ihmiset eri arvoisina heidän ominaisuuksiensa perusteella.

Sen sijaan kristinuskon pohjalta on syntynyt kestävä demokratia. Sillä kristinusko sisältää näkemyksen että kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuviksi – riippumatta heidän ominaisuuksistaan. Koska jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi niin kaikki ovat siksi tasa-arvoisia ja jokaiselle ihmiselle kuuluu ehdottomat ihmisoikeudet - riippumatta siitä mitkä hänen ominaisuutensa ovat.

Kun siis otamme Jeesuksen sanoista vaarin ja arvioimme eri aatteiden totuutta sen perusteella minkälaista hedelmää ne tuottavat niin voimme selkeästi tunnistaa hyvän ja huonon puun.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Tiede ei ota kantaa moraalikysymyksiin, eikä sen tarvitsekaan ottaa. Ne moraalivalinnat teemme luontaiseen moraalintajuumme ja kulttuuriimme pohjautuen.

Tieteellinen teoria ei siis ole hyvä eikä paha, vaan selitys luonnonhavainnoille. Evoluutioteoriankaan oikeellisuuteen ei vaikuta millään tapaa se, miten itse kukin teoriaa pyrkii soveltamaan.

Ja muuten Torppa: jos kristinuskoa arvioidaan tuolla sinun (virheellisellä) tavallasi sen tuottamien seurauksien mukaan, niin uskosi olisi läpimätä.

Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla (D. Hume).

Antti Jokela

Taisipa tuo rasismi olla olemassa jo "hiukan" ennen Darwinia. Evoluutioteoriaa, kuten uskontoakin, voi tietysti käyttää tekosyynä kaikenlaiselle toiminnalle. Tuskinpa itsekään hyväksyt kaikkea, mitä Raamatun nimissä on tehty. Kristinuskon mustaa kirjaa ei ole kai kirjoitettu, mutta ehkä olisi syytä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Lyhyt vastaus otsikon kysymykseen on: Oli, mutta vähemmän kuin muut.

Kun perinnöllisyyden materiaalia ei tunnettu, spekulaatiot geneettisen ja kulttuurisen kehityksen suhteista pysyivät villeinä.

Yhdysvaltain perustajat kirjoittivat hienon perustuslain, jossa "pidettiin itsestään selvänä", että ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi. Tämähän ei estänyt perustajia omistamasta orjia, koska nämä olivat juridisesti 3/5 -ihmisiä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Three-Fifths_Compromise

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #12

Niin saattaa olla ja aikalaisiinhan pitäisikin verrata, vaikka nero onkin kyseessä. On aikamoinen anakronismi tulkita nykypäivän kriteerein yli 200 vuotta sitten syntynyttä henkilöä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #12

Täsmennän sen verran, että sanaa "equality" ei taida Yhdysvaltain perustuslaissa esiintyä, mutta tuskinpa kirjoittajat olivat muuttaneet tekopyhää mielipidettään itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Torppa ja Hiienkoski, raamatunkertomuksiin täydellisesti uskovina, uskotteko siihenkin, että kuolleet heräsivät henkiin, kun hautaanviskatessa koskettivat kuolleen proreetta Elisan luita ?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

...

Tämä kommentti oli mennyt väärään blogiin. Pahoittelut.

Eli poisto.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset