Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Nato-selvityksen vahvuudet ja heikkoudet

  • Nato-selvityksen vahvuudet ja heikkoudet

Tuore Nato-selvitys sisältää huomionarvioisia strategisia näkökohtia, jotka ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ovat jääneet taka-alalle. Ansioistaan huolimatta tätäkin esitystä tuntuu vaivaavan kapea-alaisuus.

Mielenkiintoiseksi selvityksen tekee se, että Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksia pohtineen työryhmän neljästä jäsenestä vain kaksi oli suomalaista: Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja Teija Tiilikainen, joka tunnetaan etenkin EU-integraatiotutkijana, ja ex-diplomaatti René Nyberg, joka on toiminut suurlähettiläänä Etyjissä, Moskovassa ja Berliinissä.

Työryhmän ulkomaiset jäsenet olivat ranskalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija François Heisbourg, joka on Genevessä toimivan Turvallisuuspolitiikan keskuksen (GCSP) ja Lontoossa toimivan Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin (IISS) puheenjohtaja, sekä ruotsalainen ex-diplomaatti Mats Bergquist, joka on toiminut maansa suurlähettiläänä Lontoossa, Helsingissä ja Tel Avivissa.

Asiantuntemusta työryhmästä luulisi löytyneen. Hieman yllättävää olikin huomata tämän tasoisessa esityksessä, että tekijöiltä näytti unohtuneen Nato-maa Norjan geopoliittinen asema Suomen rajanaapurina: Jos taas Suomi liittyisi Natoon ja Ruotsi jäisi ulkopuolelle, syntyisi strategisesti hankala tilanne, joka jättäisi Suomen strategiseen etuvartioasemaan ilman suoraa maayhteyttä Natoon.

– Mutta Norjapa onkin EU:n ulkopuolella. Työryhmän kokoonpano tuskin saattoi olla vaikuttamatta siihen, että selvityksessä on havaittavissa EU-keskeisyyttä. Päätelmissä korostuu myös ruotsalainen näkökulma.

Monista muista esityksistä poiketen selvityksessä sivutaan itänaapurin strategisia turvallisuustarpeita. Venäjä on kuitenkin taipumuksena nähdä länsivaltojen pönkittämän viholliskuvan mukaisesti arvaamattomana ja ekspansiivisena toimijana.

Huomionarvoista on se, että esityksessä on uhrattu tilaa – ei paljon mutta vähän – myös sille, mikä on ydinaseiden strategisen merkitys Venäjälle ja muille suurvalloille. Ydinaseet on suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa tähän asti yleensä unohtuneet tai haluttu unohtaa.

Nato-selvityksessä ei tyystin ohiteta Yhdysvaltain maailmanpoliittista agendaakaan. Hegemonisen suurvallan merkitystä Natolle kuitenkin vähätellään. Sotilasliiton roolia sen strategiassa ei myöskään sen erityisemmin arvioida – ainakaan kriittisesti.

Selvityksen ansioiksi voidaan lukea se, ettei Nato-jäsenyyden huomattavaa strategista ja geopoliittista merkitystä vähätellä, saati kielletä. Tällaisiakin väitteitä on näet kuultu. Jäsenyys tarkoittaisi Suomelle perustavanlaatuista suunnanmuutosta. Siihen liittyy vakavia turvallisuusriskejä.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ehkäpä kaikkein tärkein kysymys kuuluukin:

Missä tilanteessa Venäjä todennäköisesti ylittäisi väkivalloin Suomen rajan ?

Entäpä tällöin, jos olisimme NATO:n jäsen tai sen ulkopuolella ?

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Aivan. Ainoa relevantti kysymys on korottaako Natojäsenyys kynnystä joutua hyökkäyksen kohteeksi. Maayhteydet ynnä muut kysymykset ovat toissijaisia ja Ruotsin jääminen ulos Natosta jos Suomi liittyisi on niin epätodennäköinen skenaario ettei sillä ole relevanssia keskustelussa. Jos allianssi Ruotsissa voittaa seuraavat eduskuntavaalit on hyvin mahdollista että Ruotsi valmistelee liittymistä seuraavan vaalikauden aikana.

Petteri Hiienkoski

#1. Niinpä. Yllyke siihen kasvaa, jos Suomen alueen kautta muodostuu sotilaallinen uhka, joka heikentää Venäjän mahdollisuuksia puolustaa strategisia yhteyksiään maailman merille, raaka-aineisiin ja ulkomaankauppaan, sekä vastaiskykyään. Tämä on olennainen kysymys, samoin kuin se, mitkä ovat Yhdysvaltain strategiset tavoitteet Venäjän suhteen. Näistä kannattaisi keskustella nykyistä enemmän.

"Juurettoman Nato-keskustelun vaietut ulottuvuudet"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Onneksi itänaapurin mahdollisuudet puolustaa rauhaa näyttävät olevan piirun verran paremmat kuin aiemmin on uskottu. Viittaan lauseeseesi "Ydinaseet on suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa tähän asti yleensä unohtuneet tai haluttu unohtaa."

Putinin lähipiiriläinen näet taisi päivä pari sitten tulla vahingossa tai "vahingossa" paljastaneeksi siviilimedialle merkittävän rauhansalaisuuden, että Venäjällä on käytössään neutroniaseita toisin kuin yleisesti on luultu: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216211-v...

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Minusta selvitys oli hyvä ja hyvin kirjoitettu. Asioita ruodittiin suoraan ja ilman toisaalta-toisaalta -jossittelua. Selvityksen taso yllätti siis minut positiivisesti.

Jäin kaipaamaan analyysiä siitä tilanteesta, että Suomi jättäytyy Naton ulkopuolelle. Sen tilan (siis nykytilan) riskit olisivat ansainneet perusteellisen käsittelyn. Lisäksi myös olisin halunnut nähdä analyysin siitä mitkä ovat Venäjän intressit Suomen pysymiselle poissa Natosta. Niiden listaaminen olisi ollut erikoisen tärkeää Naton vastustajien luettavaksi.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

#2 Mika
Minkä takia pitää asiat tehdä kierteisemmäksi, kuin tippaleipä.

Sulla on mukava rauhallinen aitanaapuri N1, jonka ruohonleikkuria voit tarvittaessa lainata. Naapurin toisella puolen on äksympi naapuri N2, joka on aina päällepäsmäröoimässä. Eikö olekin turvallista, kun välissä on naapuri N1, joka flirtaa molempien kanssa ja pitää sut ja N2 erillään.

Arvaa kuka olet sä, kuka on naapuri N1 ja kuka on N2. Mikäli osaat arvata ratkaisun, niin oivallat asian yksinkertaisuuden. Valits kolmesta ehdokkaasta: Suomi, Nato, Venäjä.

Jukka Laine

Jos Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä syntyisi konflikti olisi Suomi automaattisesti mukana, koska Venäjä ja Kiina ovat sotilasliitossa keskenään. Venäjä voisi huoleti hyökätä vihollismaahan estääkseen heitä vastaan iskemisen (amerikkalaiset Suomen maaperällä).

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

"Jos Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä syntyisi konflikti olisi Suomi automaattisesti mukana, koska Venäjä ja Kiina ovat sotilasliitossa keskenään."

Tuo muuten ei pidä paikkaansa. Kannattaisi lukea NATO:n perustamisasiakirjan kuudes artikla, jossa määritellään NATO:n toiminta-alue:

http://www.nato.int/cps/en/natolive/official_texts...

Lyhyesti sanottuna NATO:n toiminta-alue on Euroopassa ja Yhdysvaltain itärannikolla ravun kääntöpiirin pohjoispuolella. Muualla maailmassa tapahtuvat kriisit eivät kuulu NATO:n toimintamandaattiin. Tämä ei tietenkään estä erinäisiä NATO-maita osallistumasta kriiseihin muualla maailmassa, mutta niitä ei tehdä NATO:n lipun alla. Samalla on syytä muistaa, että vuoden 2001 Afganistanin sota oli New Yorkiin tehdyn WTC-iskun seuraus.

Mihin perustuu väite, että Venäjä ja Kiina olisivat sotilasliitossa? Kiina tarvitsee niin Venäjää raaka-aineen toimittajana kuin länsimaita markkina-alueena. Se voi peluuttaa länsimaita ja Venäjää toisiaan vastaan, mutta se ei tule vapaaehtoisesti uhrautumaan Venäjän puolesta.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Kiina ei tule ikinä tekemään mitään mikä haittaisi sen kauppasuhteita lännen ja Naton kanssa. Kiinan vienti ja suuri osa teollisuudesta on täysin riippuvainen lännestä.

Petteri Hiienkoski

#4. Helposti unohdetaan, että sotilaalisten konfliktien eskaloitumisen vaara on nykyään huomattavasti suurempi kuin kylmän sodan aikakaudella.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Nato selvityksessä ei otettu kantaa onko natomailla USA mukaan luettuna edes armeijaa europan suojaamiseen.
Lentokoneita on mutta niitä voi käyttää Isisiä ja talebaneja vastaan turvallisesti kun heillä ei ole ilmapuolustusta.
Molemmilla on tosin ohjuksia.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

http://www.globalfirepower.com/ kertonee aika hyvin mitkä sotilaalliset ja taloudelliset edellytykset Natolla ja USA:lla on puolustaa liittoaan.

Petteri Hiienkoski

#9. Yhdysvalloilla ja Natolla on sotilaallista iskukykyä. Toinen kysymys on sitten se, mitä hyötyä siitä on ns. epälineaarisessa sodankäynnissä, minkä käyttökynnys näyttää olevan alhaalla.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kyllä kyllä, Suomessa on europan suurin koulutettu armeija kun taas europan Natomaat ovat lakkauttaneet asevelvollisuutensa ilmeisesti päätellen että venäjäkeskustelu on vain median luomaa sillä kuka sitten öljyä ostaa josta kansa saa leipänsä.
Asevelvollisuusikäiset ovat nähneet aseita vain televisiossa.
USAn vastaava europpa-armeijan kouluttaminen vie aikaa kuten edellisissäkin europan sodissa.
Periaatteessa paljon tuhoa ehtii tulla ennenkuin ne suuret taloudelliset edellytykset ehtivät mukaan.
Kuitenkin molemmat tietää ettei voittajaa ole.

Venäjän ja USAn on parasta hyökätä vain kehitysmaita vastaan kuten Ukraina, Irak ja molemmilla Afganistan se on vaaratonta kotirintamalla.

Petteri Hiienkoski

#5. Hyvä pointti! Nato-keskustelussa unohdetaan helposti se, että sodankäynnin keinot ja mahdollisuudet ovat aikaansa sidottuja. Niihin vaikuttavat paitsi käytettävissä oleva sotilaallinen suorituskyky ja aseteknologia myös maailmantilanne, liittosuhteet ja sovellettavat sotilaalliset doktriinit. Jälkimmäiseen kysymykseen on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Euroopassa ei tosiaan ole monia pitempiä rajoja kuin tuo Suomen ja Naton välinen:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_ja_Suomen_raja

mikael torppa

***Nato intoilijat eivät ymmärrä sitä kuinka iso ongelma 1300 kilometriä pitkä raja on Venäjän näkökannalta, jos se raja on yhteinen Venäjän ja Naton kanssa. Venäjällä ei ole ongelmia 1300 kilometrin pituisen yhteisen rajan kanssa, jos rajanaapurina on puolueeton ja sotilasliittoumien ulkopuolella oleva Suomen tasavalta. Suomen liittyminen Natoon tulee olemaan eräs Suomen historian pahimmista virheistä, joka tulee johtamaan suuren tuhoon ja katastrofiin, josta Suomen kansa saa kärsiä mittaamattoman suuret tappiot ja tuhovaikutukset.***

"Suomen ei kannata liittyä Naton jäseneksi" - http://www.kotipetripaavola.com/suomijanato.html

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Blogin lopussa: "Jäsenyys tarkoittaisi Suomelle perustavanlaatuista suunnanmuutosta. Siihen liittyy vakavia turvallisuusriskejä."

Jäsenyyden puuttuminen, eli yksin jättäytyminen pahoina päivinä -- voisikohan siihenkin liittyä turvallisuusriskejä?

Petteri Hiienkoski

Niin kauan kuin Suomi voi taata sen, ettei sen kautta muodostu uhkaa Venäjälle, en käsitä miksi se haluaisi sotia Suomen kanssa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ja Sinä siis uskot, että Putinin Venäjälle riittää pelkästään Suomen antamat takeet? Kyllä sellaiset takeet annettiin Suomesta myös 1939 Stalinin Neuvosto-Venäjälle, ja meillä oli silloin molemmin puolin allekirjoitettu hyökkäämättömyysopimuskin.
Hyvinkö riitti?

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #19

Maailma taisi olla aika toisenlainen 70-80 vuotta sitten. Hyökkäys Suomeen 30.11.1939 oli seurausta Saksan ja Neuvostoliiton välisen Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisesta lisäpöytäkirjasta. Saivat silloin turpiinsa. Miksi kaivaisivat verta nenästään?

Venäjän johto ei toimi niin epärationaalisesti kuin millaista kuvaa julkisuudessa siitä lännessä levitetään. Turvallisuutemme kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että ulkopoliittinen johto on perillä Kremlin toimintalogiikasta. Venäjän oma etu vaatii säilyttämään hyvät suhteet Suomeen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #20

Joissakin suhteissa maailma oli 1939 toisenlainen, mutta ihminen oli ja on pohjimmiltaan paljolti samanlainen.

Ei mikään lisäpöytäkirja ole hyökkäyksen syy, vaikka sillä voidaankin luvata olla puuttumatta asioiden kulkuun sivusta päin.

Uskotko tosiaan, että Venäjälläkin katsotaan heidän saaneen turpiinsa Suomelta?

En jaksa ryhtyä toistamiseen läpikäymään toisen maailmansodan historiaa Suomen / NL:n väliseltä osin, kuten juuri tein toisessa keskustelussa Ilkka Huotarin kanssa, ks. http://ilkkah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216274-puol... .

Suomi on Venäjälle kaikkea muuta kuin maailman napa, joten hyvät suhteet ovat Venäjälle tärkeät vain palvellessaan sen etua. Jos Venäjä näkee itselleen tärkeämmäksi Suomen suunnalla toisenlaiset etunsa, se toimii niiden mukaan.

Jos NATO-maa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, Artikla 5:n mukaan sitä pidettäisiin hyökkäyksenä koko liittoumaa vastaan ja sota laajenisi suursodaksi. Jos yksin jättäytynyt Suomi joutuisi suurvallan hyökkäyksen kohteeksi, sille kävisi nykyisissä oloissa todennäköisesti huonommin kuin 2. maailmansodassa, ellei joku vahvempi valta uhrautuisi auttamaan "hyvää hyvyyttään", mikä on todella harvinaista kansainvälisessä voimapolitiikassa.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #24

Kiitos kommenteistasi.

Mielestäni sen enempää Venäjän kuin Suomenkaan etu ei ole lisätä jännitteitä maiden välille. Molemmissa maissa on pienessa vähemmistössä sellaisia, jotka eivät tätä ymmärrä. Suhteiden kiristämiseksi heitä ei tarvitse olla montaa, jos he ovat äänekkäitä. Niin valtioiden kuin ihmistenkin välisiä suhteita on paljon helpompi huonontaa ja rikkoa kuin parantaa ja rakentaa.

Geopoliittisista, sotilaallisista, taloudellisista, historiallisista ja kulttuurista syistä johtuen mahdollisuus siihen, että Venäjä ryhtyisi käyttämään sotilaallista voimaa Suomea vastaan sen itsensä takia on pieni. Suomi tuskin missään kuviteltavissa olevassa tilanteessa muodostaa sellaista uhkaa, että Venäjällä sen takia olisi tarvetta siihen.

Täytyisi olla erittäin painavat syyt siihen, että Kremlissä päätettäisiin ryhtyä käyttämään sotilaallista voimaa Suomea vastaan. Periaatteessa siitä odotettavissa olevan vahingon pitäisi olla pienempi kuin se, että pidättäytyisi käyttämästä sotilaallista voimaa. Voimaa suurvalta käyttää, kun sillä odottaa saavuttavansa jotain.

Turvallisuuspolitiikkaa koskevissa selvityksissä olennaista olisi esittää kristallinkirkkaasti, mitkä ovat niitä syitä, joiden takia Kremlissä sotilaalliseen voimankäyttöön päädyttäisiin. Pidänkin erittäin vakavana - ja Suomen turvallisuuden kannalta mahdollisesti jopa kohtalokkaana - virhearviona levittää käsitystä, jonka mukaan Kremlin toiminta olisi arvaamatonta.

"Juurettoman Nato-keskustelun vaietut ulottuvuudet"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Suomi ei todellakaan ole Venäjälle maailmannapa, vaikka monet siinä harhaluulossa elävät. Kremlissä ei olla kärkkymässä milloin "nappaisivat" Suomen. Strategisen sijaintinsa takia Suomella on kuitenkin erittäin tärkeä merkitys Venäjän turvallisuudelle. Vihollinen on useasti käyttänyt Suomea tukialueena sitä vastaan. Viimeksi edellisessa maailmansodassa v. 1941.

Edeltävä talvisota johtui Saksan ja NL:n etupiirijakosopimuksesta. Se taas oli valmistautumista osapuolten väliseen yhteenottoon, mistä oli vahvat viitteet yleisessä tiedossa. Suomen kohdalla asiat eivät menneet käsikirjoituksen mukaan.

Suurvaltastrateginen tilanne on historian aika vaikuttanut siihen, mitä Suomen ja Venäjän välillä on tapahtunut. Turvallisuuspoliittisissa selvityksissä tulisi sen takia tunnistaa tällaiset strategiset megatrendit.

Naton peruskirjan 5. artikla ei anna sellaista turvallisuustakuuta kuin moni haluaisi uskoa sen antavan. Ollakseen uskottava, pelote edellyttää tuekseen paitsi sotilaallisen suorituskykyn myös poliittisen valmiuden sen käyttöön. Esim. mahdollisuudet Baltian sotilaalliseen puolustamiseen ovat Natolle heikot. Neljä tuntia on lyhyt aika. Olisiko Valkoinen talo valmis aloittamaan täysimittaisen sodan toista ydinasemahtia vastaan täyttääkseen 5. artiklan velvoitteensa?

Yhdysvallat oli muiden länsivaltojen tavoin sitoutunut takaamaan Ukrainan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden ehtona sille, että tämä luopui ydinaseesta. Mutta kuinka kävikään? Inter arma silent leges.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #20

"Saivat silloin turpiinsa."

- Äärimmäisen noloa kv. yhteisön edessä myöntää, että naapurimme Neuvostoliitto/Venäjä ja Saksa ovat saaneet turpaansa meidän alkukantaisen sivistymättömän ja huonon aggressionhallintamme ja päällekäyvyyspolitiikkamme tuloksena! Eikö olisi kannattanut neuvotella ensin!

Mikä ihme se oikein sai viattoman ja puolueettomuuttaan hehkuttaneen Suomineidon syksyllä 1939 radikalisoitumaan ja ampumaan Mainilan laukaukset Molotov-Ribbentrop-liittoutuneita vastaan? Sotatoimiin ryhtymisen hyväksyminen "puolustusstrategiaksi" heti talvisodan ensimmäisestä samoin kuin jatkosodankin ensimmäisestä päivästä lähtien ilmenneiden kaupunkiemme pommitusten mukamas provosoimana osoittaa, että hyökkäyspolitiikan linjauksilla mentiin!

Eikö Viron, Latvian ja Liettuan ja Tanskan ja Norjan osoittama myöntyväisyyssuuntaus MR-liittoutuneiden aluejärjestelyjä kohtaan olisi voinut tarjota suomalaisillekin rauhallisen kehitystien yhteistyössä avunantajavaltion kanssa? Esimerkiksi OW Kuusisen valtiollisesti vahvistettu kansallisen puolustuksen johtoasema olisi hyvinkin voinut saavuttaa jälkipolvienkin hyväksymän kv. arvostuksen Norjan V Quislingin tapaan.

Geopoliittisrealistisesti paasikivenkekkosen henkeen ajatellen liittoutumisemme A-optiosta on jo liian pitkään vaiettu, mutta ns. Nato-kortin livettyä kädestä jo viimeistään Sotshin olympiamenestyksen ja Krimin valtauksen yhteydessä se tulee vääjäämättä esiin sekin. Viimeistään Vappuna 2016 olisikin totinen aika jo alkaa vaatia vertailumahdollisuuden ja valinnanvapauden takaamiseksi turvallisuuspoliittista monipuolisesti syy-seuraus-suhteita tarkastelevaa selontekoa myös Suomen sotilasliittoutumisen itävaihtoehdosta eli Venäjä-liitosta YYA2.0

On kuitenkin uskallettava nykyisissäkin oloissa turvautua omintakeiseen turpo-linjaukseemme. Ainakin b-suunnitelmana sen mukaan edelleen tulisi vaalia ns. lähestymiskielto-option ylläpitämistä: maamme on voitava turvautua esimerkiksi Presidentti Halosen arvovaltaan tukeutuen ns. miinattomaan sukupolvineutraaliin koskemattomuudenturvalinjaukseen, jonka mukaan Suomineito hakee välittömän avuntarpeen todetessaan YK:lta ja kulttuurissivistykselliseltä kansainväliseltä solidaarisuusyhteisöverkostolta voimakassanaista eettismoraalista Lähestymiskieltoa pienten vihertävienkin miesten hybridijoukkoahdistelua vastaan kaksikielisenä mottonaan "koskemattomuusasia on meidän!"

Muistakaamme toverit Wapun jälkeenkin vanhaa kansanviisautta:
"Läntehenkö kääntyisin? Kai kaksipäises' kotkas' towerit kuitenkin turva duunarin on kaksinkertainen?" - trad.
- http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216321-h...
- http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216211-v...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #25

Veikko, varohan ettet tuon tason ironialla saa esittämillesi ajatuksille vankkaa kannatusta niiltä, jotka ottavat ne aivan tosissaan! ; )

Päätellen monien Puheenvuoroon kirjoittavien osoittamasta vakaumuksellisuudesta, esiintyy myös niitä, joiden uskomusmaailma on vilpittömästi vaaralliseksi ja hyökkäyshenkiseksi koetun Suomen vastainen.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Hyvä blogi, lisäisin vielä oman mielipiteeni, että ei kannata liittyä Natoon, ei koskaan. Nato on liiaksi Usa-johtoinen ja se on aivan liian väkivältainen ja brutaali öykkärivaltio.Käytännössä ainoa valtioterroria harjoittava maa tällä bollilla. Eilen uutisoitiin, että jenkit on pommittanut lääkärit ilman rajoja-sairaalaa ja tappanut kymmeniä vapaaehtoistyössä olevia lääkäreitä.

Tämmöisen murhanhimoisen paskasakinko kanssa pitäisi mennä kimppaan, EI tosiaankaan.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Suurin puute oli että sotilailta ei kysytty mitään, esimerkiksi tilanteessa jossa Ruotsi on jo turvatakuiden piirissä ja me emme, popsiiko Venäjä meidät noin vain varmuuden vuoksi, mikä on melko todennäköistä. Myös se näkökulma, että emme tee mitään eli olemme Putinin ohjauksessa mihin se johtaa, ei se Kekkosen aika ollut mitään itsenäisen maan aikaa kun neukkulasta määrättiin jopa meidän hallituksen kokoonpano . Nyt Venäjä on paljon arvaamattomampi kuin neukkula oli. Nyt Venäjällä määrää yksi mies sillon oli enemmän ihmisiä vaikuttamassa päätöksiin. Meidän tuntemus Venäjästä on tois vähäistä, Baltit ovat enemmin perillä Venäjän tavasta toimia , koko systeemi perustuu pelkoon ja alistamiseen ja kaikki suostuminen heidän vaatimuksiinsa katsotaan pelkuruudeksi ja lisätään painetta. Niinistö on menettänyt täysin tilannetajunsa sanoessaan että Ruotsin liittyminen Natoon ei vaikuta mitenkään meidän päätöksen tekoon, tilanne on silloin täysin toinen. Olisi pitänyt liittyä Natoon silloin kun Neukkulan vallan alla olet muutkin valtiot liittyivät.

Petteri Hiienkoski

Voimme olla tyytyväisiä siihen, että presidentti Sauli Niinistö ulkopolitiikan johtajana ja ylipäällikkönä on tilanteen tasalla paremmin kuin useimmat ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun osallistuneet ns. asiantuntijat.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Jos Venäjä vetäisijoukkonsa pois Suomen rajalta ja osoittaisi muutenkin rauhan tahtoansa Suomea kohti , eli ei lähettäisi pakolaisia tänne eikä loukkaisi ilmatilaamme ja lopettaisi kaikki muutkin uhkailunsa ,niin kukaan ei Suomessa hinkuisi Natoon . Suomi vain vastaa Venäjän rakentamaan uhkaan. Ei kukaan paitsi Venäjä kuvittele NATOn hyökkäävän Venäjälle.

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista. Suomi ei uhkaa Venäjää sotilaallisesti eikä Venäjä Suomea.

Naton sotilaalliset rakenteet ovat kuitenkin Venäjän tuntumassa. Yhdysvallat osallistuu sotaharjoituksiin myös Suomessa. Venäjän on pakko ottaa tämä huomioon.

Alla oleva artikkeli ja linkki siihen pyrkii hahmottamaan sitä suurvaltastrategista kontekstia, jonka puitteissa Venäjä joutuu arvioimaan omaa turvallisuuttaan.

"Juurettoman Nato-keskustelun vaietut ulottuvuudet"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Niinistöä koskevassa kannanotossasi ei ollut mitään perusteluja, miksi hän on paremmin ajan tasalla kuin nämä asiantuntiat , esität vain tälläisen väitteen. No eihän raamatussakaan ole mitään perusteluja mihinkään vaan halutaan sokeasti ihmisten uskovan milloin mihinkin aikaan sopivaa tulkintaa. Pää pilvessä ja jalat tukevasti irti maasta.

Petteri Hiienkoski

#31. Perusteluna sille, että presidentti on tilanteen tasalla on se, että hän ottaa lausumissaan huomioon ne realiteetit, että Venäjä on ja pysyy Suomen naapurimaana ja suurvaltana ja sillä on turvallisuustarpeet, jotka meidän kannattaa ottaa huomioon.

Kommenttisi Raamatusta ja uskonnosta on epäasiallinen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset