Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Kehitysopillisia ajatuksia maailmanvaltiudesta Darwinista Hitleriin

Evoluutioteoriallaan ja sen soveltamiselle ihmiseen Charles Darwin (1809–1882) tuli vahvistaneeksi myyttiä länsimaisesta sivistyksestä ihmiskunnan kehityksen korkeimpana muotona. Sellaisena darwinismi palvelee anglosaksista maailmanvaltiutta. Darwin antoi ”tieteellisen” perusteen ja oikeutuksen myös Kolmannen valtakunnan valtioideologialle. Ei ihme, jos darwinismin innokkaimmat tukijat löytyvät anglosaksisista ja muista germaanisista kansoista.

Adolf Hitler (1889–1945), alkujaan Itävallan saksalaisia, näyttää omaksuneen Darwinilta evoluutioteorian perusajatukset ja sen, miten tämä sovelsi teoriaansa ihmiseen ja ihmisrotuihin. Ernst Haeckelillä (1834–1919), jota kutsutaan ”Darwinin rottweileriksi”, oli keskeinen rooli darwinismin istuttamisessa saksalaiseen kulttuuripiiriin. Hitler lisäsi tähän nietzscheläistä idealismia ja antisemitismiä, jota ei Darwinilta tavata.

Taisteluni -teoksessaan, jonka 1. osa julkaistiin v. 1925 ja 2. osa v. 1926, Hitler ei kuitenkaan mainitse nimeltä englantilaista teologia eikä edes tämän serkkua Francis Galtonia (1822–1911), joka tunnetaan eugeniikan eli rodunjalostusopin ”isänä”. Ei Hitler tosin mainitse saksalaista Nietzscheä (1844-1900) eikä Haeckeliakään.

Länsi-Euroopan arjalaiskansat evoluution huipulla

Teoksessaan Ihmisen polveutuminen ja sukupuolivalinta (1871) Darwin totesi puoli vuosisata ennen Hitleriä, että eurooppalaiset kuuluvat arjalaiseen kantarotuun (240) ja Euroopan läntiset kansakunnat…seisovat sivistyksen huipulla (178).

Hitler jatkoi monisanaisemmin: Mitä nykyaikana näemme silmiemme edessä inhimillistä kulttuuria, taiteen, tieteen ja tekniikan tuotteita, kaikki tyynni on melkein yksinomaan arjalaisten luomaa. Mutta juuri tämä tosiasia oikeuttaa tekemään sen perustellun päätelmän, että he yksin ovat olleet korkeamman ihmisyyden perustajina ylipäänsä, niin muodoin edustavat sitä perityyppiä, jota ymmärrämme ihminen sanalla. … Tosiasiallisen elämän perustana ei ole enää erikoinen japanilainen kulttuuri…vaan Euroopan ja Ameri­kan, siis arjalaisten kansojen, valtava tieteellis teknillinen työ. (1.osa, 11. luku.)

Soveltaessaan teoriaansa ihmiseen Darwinillä oli näkemys siitä, mihin rotujen väliset erot perustuivat: On…erittäin todennäköistä, että älylliset kyvyt ihmiskunnassa ovat kehittyneet asteittain luonnonvalinnan kautta (160). Hän ennusti, että tulevaisuudessa…sivistyneet ihmisrodut lähes varmuudella tuhoavat ja syrjäyttävät villi-ihmisten rodut kaikkialta maailmasta (201).

Hitler esitti arjalaisrodun kuitenkin uhatumpana kuin oppi-isänsä: Inhimillinen kulttuuri ja sivistys ovat tässä maanosassa erottamattomasti yhtyneinä arjalaisten olemassaoloon. Heidän kuolemisensa sukupuuttoon tai sortumisensa saisi taaskin laskeutumaan maapallomme ylle kulttuurittoman ajan mustan verhon. (2. osa, 14.) siinä tapauksessa, että arjalaiset kulttuurinkannattajat kuolisivat sukupuuttoon, ei olisi ... kulttuuria, joka vastaisi nykyajan korkeimmalle kehittyneiden kansojen henkistä tasoa (2. osa, 20).

Antisemitisti-Hitlerille uhkaa eivät muodostaneet vain villi-ihmiset vaan ennen muuta juutalaiset. Heidät myös Darwin luki seemiläiseen kantarotuun, vaikkei pitänytkään heitä uhkana arjalaisille sivistyskansoille. 

Rotujen välinen olemassaolontaistelu ja luonnonvalinta

Hitler jäsensi maailmaa ja ihmiskunnan kehitystä Darwinin tavoin ”luonnontieteellisesti” evoluutioteorian ”silmälasien läpi” rotujen välisenä taisteluna:

Joka tahtoo elää, taistelkoon siis, ja joka ei tahdo taistella tässä ikuisen kamppailun maailmassa, se ei elämää ansaitse. Siinäkin tapauksessa, että tämä olisi kovaa ja ankaraa asia on kerta kaikkiaan sillä tavalla! Varmasti on kuitenkin kaikkein ankarin se kohtalo, mikä kohtaa sitä ihmistä, joka luulee voivansa voittaa luonnon, mutta joka sitä pohjimmaltaan ainoastaan pilkkaa. Silloin ovat luonnon vastauksina hätä, onnettomuus ja sairaudet! Ihminen, joka ei tunnusta rotulakeja, vaan halveksii niitä, riistää todellakin itse itseltään sen onnen, joka tuntuu olevan hänelle säädetty. Hän ehkäisee parhaan rodun voittokulun, mutta samalla myöskin kaiken inhimillisen edistyksen ennakkoedellytyksen. Ajan oloon hän joutuu, taakkanaan ihmisen herkkyys, avuttoman eläimen asemaan. (1.osa, 11. luku.)

Darwinin mukaan voimme havaita, että kansakunta, joka jonain pidentyneenä aikakautena tuotti eniten korkeaälyisiä, energisiä, urheita, isänmaallisia ja hyviä miehiä, voitti yleensä vähemmän suotuisat kansakunnat. Luonnonvalinta on seurausta olemassaolon taistelusta…Mutta niin kuin ihminen kärsii samoista fyysisistä haitoista alempien eläinten kanssa, hänellä ei ole oikeutta odottaa koskemattomuutta haitoista, jotka johtuvat olemassaolon taistelusta. Ellei häntä olisi pakotettu luonnollisen valinnan alaiseksi, hän ei varmasti olisi koskaan saavuttanut ihmisyyden asemaa. (180.)

Myös Hitlerin vaatimuksella elintilasta (Lebensraum) Saksan kansalle oli yhteys Darwinin evoluutioteoriaan ja siihen, miten tämä sovelsi sitä ihmispopulaatioon. Paitsi taistelulle elintilasta edellytyksenä ihmisen kehittymiselle, myös harvaan asuttujen mutta luonnonvaroiltaan rikkaiden siirtomaiden kolonialisoimiselle, Darwin antoi ”luonnontieteellisen oikeutuksen”: Kun näemme monissa osissa maailmaa valtavia alueita kaikkein hedelmällisintä maata, jota asuttavat muutamat vaeltavat villit, mutta joka kykenee kannattamaan lukuisia onnellisia koteja, voidaan väittää, että olemassaolon taistelu ei ole ollut riittävän ankara pakottaakseen ihmistä ylöspäin hänen korkeimmalle tasolleen (180).

Hitler esitti päätelmänsä suorasanaisemmin: Arjalaiset heimot kukistavat useinkin naurettavan harvalukuisina vieraita kansoja ja kehittävät sitten, uusien asuma-alojen erikoisista elämänehdoista (hedelmällisyydestä, ilmastosuhteista jne.) johtuen ja niiden kannustamina sekä suotuisana edellytyksenä tarjona olevien apuvoimien runsaus alemman ihmislajin suuret joukot uinuvia henkisiä ja järjestäjän kykyjään.Ei ole siis suinkaan sattuma, että ensimmäiset kulttuurit syntyivät siellä, missä arjalaiset alhaisten kansojen kanssa kosketuksiin joutuessaan alistivat nämä valtaansa ja tekivät alamaisikseen. Nämä olivat siten ensimmäisenä teknillisenä apuvälineenä syntyvän kulttuurin palveluksessa. (1.osa, 11. luku.)

Evoluutiobiologisen perustelun mukaan saksalaisille heidän "ekologinen lokeronsa" oli ahdas, mistä Hitler ammensi "pyhän missionsa": tehtävänä on turvata sen, valtion, piiriinsä sulkeman rodun olemassaolo tällä kiertotähdellä luomalla toisaalta kansan lukumäärän ja sen kasvun, toisaalta sen asuma-alan laajuuden ja hyvyyden kesken terve, elinkykyinen, luonnollinen suhde. Terveenä suhteena on tällöin lupa pitää aina vain sitä olotilaa, joka turvaa kansan toimeentulon omalla pohjalla ja konnulla. … Ainoastaan riittävän suuri tila tällä maapallolla turvaa kansalle olemassaolon vapauden. (2. osa, 228.) Sillä meidän ei ole käsitettävä tämän kysymyksen ratkaisuksi siirtomaiden hankintaa, vaan yksinomaan asutusalueen saantia, joka kartuttaa itse emämaan pinta-alaa ja siten ei ainoastaan pysytä uusia asukkaita mitä läheisimmässä yhteydessä emämaan kanssa, vaan takaa koko alueelle niiden yhteisestä suuruudesta johtuvat edut. … Oikeutus maahan ja kamaraan voi muuttua velvoitukseksi, jos suuri kansa näyttää olevan tuhoon tuomittu, jollei sen alue laajene. (2. osa, 237, 238.)

Viitaten rotujen/kansakuntien väliseen olomassaolontaisteluun Hitler muistutti, että tässä on kysymyksessä vietin tapainen tapahtumus, että toisin sanoen on kysymyksessä juutalaisten pyrkimys maailmanherruuteen, tapahtumus, joka on aivan yhtä luonnostaan seuraava kuin anglosaksien pyrkimys puolestaan maailmanvaltiuteen (2. osa, 244). Jälkimmäisen Hitler myönsi toteutuneen ainakin osittain: Englannin emämaahan on todellisuudessa ainoastaan Britannian maailmanvallan suuri pääkaupunki, maailmanvallan, joka sanoo omakseen melkein neljännestä koko maapallon pinnasta (2. osa, 219).

Evoluutioteoriasta oikeutus kolonialismille ja elintilan laajentamiselle

Darwin uskoi Britteinsaarten asukkaista, että irlantilaiset olivat huolimattomia, rähjäisiä ja saamattomia vaikka lisääntyvätkin kuin kanit. Skotteja hän sen sijaan piti paitsi säästäväisinä, ennakoivina, itseään kunnioittavina ja kunnianhimoisina, myös lujina moraaliltaan, hartaina uskossaan, viisaina ja kurinalaisina älykkyydessään. (174.) Saksien, joka on germaaniheimo, Darwin arvioi olevan parempi ja suotuisampi rotu kuin kelttien, joihin irlantilaiset lukeutuvat, mutta häviävän olemassaolontaistelussa näille: Jos maata alkujaan asutti tuhat saksia ja tuhat kelttiä, tusinan sukupolven jälkeen väestöstä viisikuudesosaa olisi kelttejä, mutta omaisuudesta, vallasta ja älykkyydestä viisikuudesosaa kuuluisi jäljelle jääneelle kuudesosalle sakseja. Ikuisessa "olemassaolon taistelussa" huonompi ja epäsuotuisampi rotu olisi voittanut. (174.) Se olisi voittanut vikojensa, ei hyvien ominaisuuksiensa ansiosta, Darwin päätteli.

Englantilaisten menestystä siirtomaiden valloittamisessa ja alistamisessa tämä englantilainen luonnontutkimuksen harrastaja piti osoituksena siitä, että nämä olivat muita Euroopan kansoja kehittyneempiä: Kolonialisteina englantilaisten huomattavaa menetystä, joka on ylittänyt muut Euroopan kansat, mikä selvästi ilmenee vertaamalla englantilaisten ja ranskalaisten edistystä Kanadassa, on perusteltu heidän ”pelottomalla ja sinnikkäällä energiallaan”, mutta kuka kertoo, miten englantilaiset hankkivat energiansa (179). Vastauksen kysymykseensä evoluutioteorian kehittelijä jätti retorisesti ilmaan.

Myös Hitler ihaili anglosaksista kansanluonnetta. Muutama vuosi ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, hän kirjoitti pitävänsä pahana merkkinä siitä, ettei maailmansodasta ole osattu yhtään ottaa oppia ja että anglosaksinen päättäväisyys ymmärretään ihan väärin ja ettei sitä ollenkaan tunneta, kun kuvitellaankaan, että Englanti päästäisi Intian käsistään panematta viimeisintäänkin alttiiksi. Miten vaikea Englantia on voittaa, sen me saksalaiset olemme joutuneet yllin kyllin kokemaan. Siitä ollenkaan puhumattakaan, että minä itse germaanina sittenkin kaikesta huolimatta näen mieluummin Intian Englannin kuin jonkin toisen vallan hallussa. (2. osa, 240, 241.)

Darwin oli laskenut ”evoluutiobiologisen” perustan kansanluonteen ja kehitysasteen arvioinnille puoli vuosisata aiemmin: Paljon on selvästikin totuutta uskomuksessa, jonka mukaan Yhdysvaltain erinomainen edistys, kuten myös kansanluonne, ovat luonnonvalinnan tulosta, sillä ovathan energisemmät, kärsimättömämmät ja rohkeammat ihmiset Euroopan joka kolkasta muuttaneet viimeisten kymmenen tai kahdenkymmenen sukupolven aikana tuohon mahtavaan maahan ja menestyneet siellä parhaiten.

Darwin ei pitänyt liioitteluna näkemystä, jonka mukaan kaikki muut tapahtumasarjat, jotka saivat alkunsa Antiikin Kreikasta ja Roomasta näyttävät saavan täyttymyksensä ja arvonsa anglosaksisen siirtolaisuuden mahtavassa virrassa länteen. (179.)

Kansanluonne ja rodunjalostus evoluutioteorian näkökulmasta

Rodullisen yhteyden takia Hitler kunnioitti paitsi Englantia myös Yhdysvaltoja. Hänen mukaansa jättiläisvaltiona täytyy pitää ensi sijassa Yhdysvaltoja (2. osa, 229): en koskaan tahtonut ensimmäisen tuhoisan sodan jälkeen toisen sodan puhkeamista Englantia, tai edes Amerikkaa vastaan (2. osa, 267). Sen sijaan, että kohdistaisi vihansa toisiin arjalaisiin, joista meidät kyllä voi erottaa melkein kaikki, mutta joihin meitä sentään yhdistää yhteinen veri tai yhteen kuuluvan kulttuurin suuri linja, sen [kansallissosialistisen liikkeen] täytyy kohdistaa yleinen viha ihmiskunnan periviholliseen kaiken kärsimyksen todellisena aiheuttajana. (2. osa, 240).

Hitlerin kiinnostus kohdistui etniseen rotuhygieniaan:

Historia osoittaa peloittavan selvästi, että kaikesta arjalaisen veren sekoittumisesta alempien kansojen kanssa on ollut seurauksena kulttuurinkannattajien loppu. Pohjois-Amerikassa, jonka väestö on muodostunut verrattomasti suurimmalta osaltaan germaanisista aineksista, jotka ovat ainoastaan hyvin vähässä määrin sekoittuneet alempiin värillisiin kansoihin, on toisenlainen ihmisaines ja kulttuuri kuin Keski ja Etelä Amerikassa, missä pääasiallisesti romaaniset maahantulijat ovat usein suuressa mitassa sekaantuneet maan alkuasukkaisiin. Jo tästä yhdestä esimerkistä voi selvästi ja selkeästi huomata rodunsekoituksen vaikutuksen. Amerikan mantereen rodultaan puhtaina ja sekoittumattomina säilyneet germaanit ovat kohonneet mantereen valtiaiksi; ja niin kauan he sen valtiaina pysyvätkin, kun eivät itse joudu sukurutsauksen uhriksi. Jokaisen rodunristeytymisen tulos on siis, aivan lyhyesti sanottuna, aina seuraava: a) ylemmän rodun tason aleneminen; b) ruumiillinen ja henkinen taantuminen ja samalla joskin hitaan, kuitenkin varmasti edistyvän sairauden alku. (1.osa, 11. luku.)

Darwin kiinnitti seuraajaansa enemmän huomiota rodun sisäiseen jalostumiseen: Villien ihmisten kohdalla ruumiiltaan tai mieleltään heikot on pian eliminoitu ja ne, jotka selviytyvät osoittautuvat yleensä vahvoiksi terveydeltään. Me sivistyneet ihmiset sen sijaan teemme kaikkemme ehkäistäksemme eliminointiprosessin; rakennamme sairaaloita imbesillejä, raajarikkoja ja sairaita varten; säädämme köyhäinhoitolakeja; ja lääketieteen ihmisemme käyttävät kaiken taitonsa pelastaakseen jokaisen hengen viime hetkeen asti…Siten sivistyneiden yhteiskuntien heikot jäsenet levittävät kaltaisiaan. (168.)

Darwin päätteli, että tämän täytyy olla erittäin vahingollista ihmisrodulle, sillä se johtaa nopeasti lajin degeneroitumiseen, rappeutumiseen. Hänen mukaansa Tuki, jota koemme olevamme pakotettuja antamaan avuttomille, on lähinnä satunnaista seurausta sympatian vaistosta, joka alun perin saatiin osana sosiaalisia vaistoja. (168.)

Evoluutioteorian kehittelijä ei kuitenkaan ollut valmis luopumaan moraalisista arvostuksistaan ja tekemään yhtä johdonmukaisia ja raakoja päätelmiä kuin seuraajansa: Darwin piti sympatian vaistoa – ilmeisesti kristillisen kasvatuksensa vaikutuksesta – jaloimpana osana luontoamme (169). Juutalaiskristillisen ”orjamoraalin” hylänneelle Hitlerillä ei sen sijaan näyttänyt tuottaneen vaikeuksia soveltaa evoluutioteoriaa käytäntöön arjalaisen rodun ”vapahtamiseksi”.

Hitlerin haave germaanien liitosta ei kelvannut Darwinin kotimaassa

Darwinin kehitys- ja rotuopillisten ajatusten yhteyttä siihen, että Hitler haaveili Saksan ja Englannin "germaanisesta" liitosta, on tuskin perusteita kieltää. Jo Taisteluni-kirjassaan hän päätteli: Joka edellä esitetystä näkökohdasta käsin lähtee tarkastelemaan Saksan nykyisiä liittomahdollisuuksia, sen täytyy päätyä siihen vakaumukseen, että viimeiseksi toteutettavissa olevaksi suhteeksi jää ainoastaan lähentyminen Englantiin (2. osa, s. 207).

Rodullisen yhteyden merkitystä voi nykyään olla vaikea ymmärtää – etenkin, kun Englannin sodanaikainen pääministeri Winston Churchill kohotettiin yhdeksi Hitlerin vastaisen taistelun näkyvimmistä symboleista. Hitlerin väitetään kuitenkin toivoneen koko sodan ajan, että liitto Englannin kanssa voisi toteutua.

Italian Johtajalle Benito Mussolinille Hitler kertoi 18.3.1940, että oli aina halunnut työskennellä Englannin kanssa sillä edellytyksellä, ettei Englanti rajoita Saksan elintilaa varsinkaan itään päin. Hitler tarjosi Saksan valtiopäivillä pitämässään puheessa Englannille rauhaa 19.7.1940. Kuitenkin jo seuraavana päivänä varmistui, että saarivaltakunta jatkaa sotaa.

Tätä taustaa vasten Führerin sijaisen Rudolf Hessin (1894–1987), joka aikanaan auttoi Hitleriä Taisteluni -teoksen kirjoittamisessa, huimapäinen yksinlento rintamien läpi Skotlantiin 10.5.1940 – vain kuusi viikkoa ennen hyökkäystä Neuvostoliittoon – neuvotellakseen Hamiltonin herttuan kanssa rauhasta Suur-Saksan ja Iso-Britannian välillä, saa syvemmän merkityksen. Churchill määräsi Hessin vangittavaksi.

Petteri Hiienkoski

 

Lähteitä ja lisätietoja:

Sampo Ahto: Eräs teoria Hitlerin Neuvostoliittoon suorittaman hyökkäyksen syistä. Tiede ja ase. Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosijulkaisu. Vol 31 (1973).

CHARLES DARWIN: The descent of man, and selection in relation to sex. 1st ed. 1871.

CHARLES DARWIN: LAJIEN SYNTY LUONNOLLISEN VALINNAN KAUTTA ELI LUONNON SUOSIMIEN ROTUJEN SÄILYMINEN TAISTELUSSA OLEMASSAOLOSTA. SUOM. A.R. KOSKIMIES. 1913. Alkup. 1859.

Eberhard Jäckel: Hitler's World View: A Blueprint for Power. Transl. Herbert Arnold. Harward University Press: Cambridge, Massachusetts, and London, England 1972.

ADOLF HITLER: Taisteluni. 1. osa, Tilinteko. (Mein Kampf. 1, Eine Abrechnung, 1925.) Suomentanut Lauri Hirvensalo. Porvoo: WSOY, 1941.

ADOLF HITLER: Taisteluni. 2. osa, Kansallissosialistinen liike. (Mein Kampf. 2, Die Nationalsozialistische Bewegung, 1926.) Suomentanut Lauri Hirvensalo. Porvoo: WSOY, 1941.

Richard Weikart: From Darwin to Hitler: Evolutionary Ethics, Eugenics, and Racism in Germany. Palgrave Macmillan. 2004.

Richard Weikart: Was Hitler Influenced by Darwinism? A Response to Robert Richards. California State University, Stanislaus. College of the Arts, Humanities and Social Sciences. Department of History. 2014.

 

Aiemmat kirjoitukset samasta aihepiiristä:

Darwin ja ateismin suurlähettiläät. US Puheenvuoro 24.3.2016.

Evoluutioteorian pimeämpi puoli. US Puheenvuoro 5.4.2016.

Oliko Darwin rasisti? US Puheenvuoro 12.4.2016.

Oliko Hitler darwinisti? US Puheenvuoro 4.5.2016.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän Tarsier kuva
Tatu Simanen

Miksi natsipuolue painoi ja jakoi useita painoksia Martti Lutherin teosta "Juutalaisista ja heidän valheistaan" mutta ei Darwinin tuotantoa?

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva

Darwinin tuotanto oli itseasiassa jopa kiellettyjen kirjojen listalla.

Petteri Hiienkoski

#3. Voisitko ystävällisesti todistaa väitteesi, jonka mukaan Darwinin tuotanto olisi olisi ollut kiellettyjen kirjojen listalla?

Natsit kielsivät aikanaan paljonkin kirjoja, joskus sitä, joskus tätä. En kuitenkaan ole mistään löytänyt todisteita väitteelle, jonka mukaan Darwinin tuotanto olisi kuulunut kiellettyjen kirjojen listalle.

Sen sijaan vuonna 1935 natsi-Saksassa kiellettiin "luonteeltaan maailmankatsomukselliset ja elämäntaidolliset kirjoitukset, jotka sisälsivät virheellistä luonnontieteellistä selitystä varhaisesta darwinismista ja monismista (Häckel)".

"6. Schriften weltanschaulichen und lebenskundlichen Charakters, deren Inhalt die falsche naturwissenschaftliche Aufklärung eines primitiven Darwinismus und Monismus ist (Häckel)."

Käsittääkseni natsien kiellon fokus on nimenomaisesti Ernst Häckelin teoksissa, joissa tämä yhdisti Darwinin teorioihin kehittelemiään maailmankatsomuksellisia näkemyksiään.

Tietääkseni Häckel katsoi Darwinin evoluutioteorian jopa tukevan pasifismia. Se tietenkin oli jyrkässä ristiriidassa sen kanssa miten Führer Darwinia ymmärsi. Monismi taas oli Häckelin kehittelemä filosofisuskonnollinen katsomus, jossa hän yhdisteli luonnontiedettä ja uskontoa. Natsit kielsivät monistisen liikkeen toiminnan jo v. 1933.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #13

Tunnettuja monisteja olivat Wilhelm Ostwald, F.E. Sillanpää ja G.V. Plehanov. Itse en näe monismissa mitään vikaa. Todellisuus on yksi ja sama:

http://www.nytimes.com/2016/05/16/opinion/consciou...

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva Vastaus kommenttiin #13

Kiitos että kaivoit tuon saksankielisen lainauksen puolestani, sitä olisin itsekin tarjonnut. Darwinismi-termiä käytettiin viime vuosisadan alussa vielä liberaalimmin kuin nykyään, joten ehdottomasti Lajien synty ym. olisivat olleet kiellettyjen kirjojen listalla mm. Ernst Häckelin tuotannon ohella - ainakin, jos natsijohdolla oli kirjallisuuskieltojensa valvonnassa johdonmukaisuutta. Hitler viittasi Mein Kampfin 1. osan yhdennessätoista luvussa yksiselitteisesti kintaalla ajatukselle, että eläinlajeista voisi kehittyä uusia lajeja.

Sille että tuon kategorian kirjoja olisi poltettu kirjarovioilla muiden niteiden ohella en löydä äkkiseltään lähdettä.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #17

#17. Mielestäni tulkitset sitaattia kielletystä kirjallisuudesta virheellisesti.

Mitä tulee viittaukseesi, joka koskee Hitlerin kirjoituksen kohtaa, tulkintasi on myös sen kohdalla virheellinen. Asiayhteys osoittaa, mitä Hitler tarkoittaa. Hän ei ota siinä kantaa evoluutioteoriaan vaan perustelee rotuhygienian välttämättämyyttä sillä, että jokainen eläin parittuu vain toisen samaan lajiin kuuluvan kanssa.

Nähdäkseni Hitler on samaisessa teoksessaan ottanut kantaa Darwinin evoluutioteorian keskeisiin ajatuksiin, kuten lajien kehittymiseen. Mielestäni hän osoittaa kirjoituksissaan omalla tavallaan niitä soveltaen, että oli ne omaksunut.

"Oliko Hitler darwinisti?"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva Vastaus kommenttiin #20

Mielestäni taas en. Kato, käy tämä näinkin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #20

"...perustelee rotuhygienian välttämättämyyttä sillä, että jokainen eläin parittuu vain toisen samaan lajiin kuuluvan kanssa..."

Tuo jo riittää osoittamaan, että Hitler ei ollut omaksunut luonnonvalintateorian alkeitakaan.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #25

#25. Selvänäkijä? No osaat varmaankin selittää miten se kumoaa sen mitä kehitysopista muuten kirjoittaa. Tarkoittaako evoluutioteoria tai luonnonvalinta sinun mielestäsi sitä, että esim. peippo pariutuu kanan kanssa tai hiiri suden kanssa?

No Hitlerhän tosin myönsi, että lajien välistäkin pariutumista voi tapahtua: "Tässä voi tapahtua muutos ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, ensi sijassa vankeuden pakonalaisuudessa tai kun muuten on mahdoton parittua saman lajin yksilöiden kesken."

Hitler taisi uskoa evoluutioteoriaan sokeammin kuin rohkenemme hänen kirjoitusten perusteella edes päätellä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #27

Miten ensimmäisetkään lajit olisivat syntyneet, jos elämää ei olisi ollut ennen sukupuolia? Miten aktiivinen politiikka liittyy luonnonvalintaan? Mitä rotuhygienia saa aikaan muuta kuin haitallisten mutaatioiden kasautumista?

1920- ja 30-luvuilla rotuhygienia oli tietenkin suosittua fasistien, konservatiivien, liberaalien, sosialistien ja kommunistien keskuudessa. Se perustui väärinymmärryksiin ja tietämättömyyteen ihan poliittisesta kannasta riippumatta.

Elämässä on vain itseään jäljentävää perintöainesta, niiden rekombinaatioita ja kopiointivirheitä. Populaatiot ovat todellisia, yksilöiden todellisuutta on ajattelevan yksilön vaikea kiistää, mutta "rodut", lajit, suvut, heimot, lahkot ja niin edelleen ovat vain käytännön tieteen kirjanpitoyksiköitä. Lajeja ei luonut jumala vaan Linnaeus.

Kaikkien meidän ensimmäinen selkäjänteinen esiäiti eli runsaat 500 miljoonaa vuotta sitten. Ja ihan jokainen solu on kotoisin siitä ensimmäisestä neljän miljardin vuoden takaisesta. Eikä kukaan voi syödä muuta kuin sukulaisiaan.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Osuit naulan kantaan, sama tuli itsellänikin heti mieleen. Luterilaisten on hieman ongelmallista ohjata kritiikkiä kansallissosialismin aatteellisista juurista muualle.

Juutalaisista ja heidän valheistaan myös suomennettiin vuonna 1939 ja löytyy Helsingin yliopiston arkistoista (PDF).

Suomennoksen esipuheessa ylistetään Lutherin vaikutusta Hitlerille:

    «Juutalaishenkinen, materialistinen ajattelutapa oli voimakkaasti mädättänyt myöskin Saksan eri uskontokuntiin kuuluvia kirkollisia piirejä. Mitäpä silloin Lutherin juutalaisvastaisilla kirjoillakaan olisi ollut ajan mädäntyneen hengen syövyttämille kirkkokuntien johtomiehille ja heidän papeilleen sanomista. Yksinpä juutalaistuneitten vallanpitäjien pelonkin vuoksi oli parasta peittää unhoon suuren uskonpuhdistajan tämänlaatuinen julistus, kuten myös sitten tapahtuikin.
    Mutta vain ajaksi! Sillä Adolf Hitlerin valtava kansallinen herätystyö ja kansallissosialistisen Saksan valtakunnan voimakas nousu teki vihdoinkin lopun juutalaisuuden ja juutalaisen hengen vaikutuksesta ei ainoastaan Saksassa, vaan koko Keski- ja Kaakkois-Euroopassa. Ja sanottakoonpa uuden Saksan juutalaisvastaisuudesta ja sen käyttämistä menettelytavoista muuten mitä hyvänsä, niin se kuitenkin on ilmeistä, että siellä on verrattain sananmukaisesti seurattu ja noudatettu suuren saksalaisen Martti Lutherin, hänen juuri tässä kirjassaan esittämiä toimenpiteitä ja menettelytapoja juutalaisvaaran torjumiseksi ja poistamiseksi kansakunnan terveen elämänkehityksen tieltä niin ajallisessa, maallisessa kuin hengellisessä ja uskonnollisessakin mielessä.
    Tässä uudessa juutalaisvastaisessa taistelussaan Saksan kansa ei suinkaan ole ollut epätietoinen suuren uskonpuhdistajansa Lutherin mielipiteestä ja kannanilmaisuista juutalaiskysymyksen suhteen,»

Käännöksen kustantajana toimi suomalainen kansallissosialistinen Kustannus Oy Vasara.

Vielä muistutus suomalaisille:

    «Ja nyt vihdoin tämä oppi-isämme lähes 400 vuotta sitten kirjoittama profeetallinen kirja, josta nykyhetkellä on jälleen tullut äärettömän ajankohtainen, ilmestyy ainakin tilastojen mukaan 96-prosenttisesti luterilaisen Suomen kansan luettavaksi.»

Esipuheessa lainataan myös kirkollista Herättäjä-lehteä vuodelta 1925. Herättäjä oli saarnaaja ja kansanedustaja Oskari Vihantolan ja kirkkoherran ja IKL:n kansanedustajan K.R.Kareksen perustama lehti. Vihantolan puolue Suomen Kristillisen Työväen Liitto ehkä lähinnä vastasi nykyisiä Kristillisdemokraatteja, vaikka suoraa jatkumoa ei ole.

Petteri Hiienkoski

"Luther kelpasi Hitlerille saksalaisena suurmiehenä – ei sen takia, että tämä oli uskonpuhdistaja. Luther oli tosin kirjoittanut myös teoksen Juutalaisista ja heidän valheistaan, joka sopi Hitlerin tarkoitusperiin. Natsit käyttivät sitä propagandassaan häikäilemättä mutta taitavasti hyväkseen rasististen tavoitteidensa tueksi. Kun uskonpuhdistaja arvosteli juutalaisia siitä, että nämä olivat poikenneet esivanhempiensa uskonopista, natsit väänsivät arvostelun tarkoittamaan juutalaisia rotuna. He onnistuivat siinä niin hyvin, että monet yhä erehtyvät tulkitsemaan Lutherin teosta natsien haluamalla tavalla väärin. Tällöin sivuutetaan se, ettei uskonpuhdistajan suhtautuminen eroa siitä, miten apostolit, itse Vapahtaja ja Vanhan testamentin profeetat, jotka kaikki olivat syntyjään juutalaisia, suhtautuivat kansansa vääristyneeseen jumalanpalvelukseen."

http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #6

Mitä juutalaisiin tulee rotuna, natsien rotumytologia tulee ensisijaisesti Blavatskyn teosofiasta ja hänen saksalaisen oppilaansa Steinerin antroposofiasta. Blavatsky oli Darwinin aikalainen ja hyväksyi ajatuksen rotujen kehityksestä, mutta katsoi että rotujen synnyn ja muutoksen taustalla oli "suunnittelijoita". Hänen ajatuksensa olivat sikäli lähellä nykyistä fundamentalistikristillistä ID-oppia tai teististä evoluutiota, paitsi ettei hän nähnyt vain yhtä kaikkivoivaa suunnittelijaa.

Teosofiassa ei ollut erityistä oppia arjalaisten paremmuudesta tai herruudesta, vaan se korosti rotujen tasa-arvoa. Arjalaisten korostaminen oli ennemminkin Steinerin kehitelmää. Steiner toi antroposofiaan myös vahvemman kristillisen juonteen.

Saksan kansallissosialistit kuitenkin poimivat antroposofiastakin vain itselleen sopivat osat ja kielsivät sen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #10

Darwinin, Blavatskyn ja kaikkien muidenkin 1800-luvun kirjoittajien spekulaatiot kansojen ja rotujen muodostumisesta perustuivat hyvin hatariin pohdiskeluihin, koska aineistoina olivat vain fossiilit ja kielten lyhyt historia.

Ymmärrettävästi asiasta teki mieli jotakin arvella niidenkin, jotka eivät uskoneet eliökunnasta erilliseen kuolemattomaan sieluun - kuten Darwinin, Huxleyn ja Haeckelin. Blavatsky, tietenkin, ja Wallace, ehkä yllättäen, uskoivat.

Nykyään tunnemme perinnöllisyyden materiaalin, dna:n ja rna:n.

Hominoidit erosivat hännällisistä apinoista siinä 35 miljoonaa vuotta sitten. Afrikan ihmisapinat erosivat orangeista siinä 15 miljoonaa vuotta sitten. Tämä saattoi hyvinkin tapahtua Euraasiassa.

Ihmis- ja simpanssilajien esi-isät erosivat gorilloista siinä 10 miljoonaa vuotta sitten. Afrikassa. Ihmisen ja simpanssin tiet erosivat siinä 7 miljoonaa vuotta sitten.

Kaikilla nykyisillä sapienseilla oli yhteinen esi-isä Afrikassa 200 000 vuotta sitten. Siihen nähden on melkoista hienosäätöä spekuloida myöhempää kansojen ja "rotujen" eriytymistä. Kieliryhmien eriytyminen on kokonaan eri asia kuin geneettinen evoluutio.

Petteri Hiienkoski

#2. Luther on saksalainen. Natsit onnistuivat propagandassaan käyttämään uskonpuhdistajan teosta niin taitavasti hyväkseen, että monet yhä edelleen ymmärtävät Lutheria natsien haluamalla tavalla.

http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Natsit käyttivät väärin myös muiden tieteiden menetelmiä ja väärensivät niiden tuloksia omaan käyttöönsä. Lääketiede paljon laajemmkinkin valjastettiin pahan palvelukseen. Monet muut ovat käyttäneet tiedettä häikäilemättä. Kirjoittaja käyttää väärin historiantutkimusta.

Niin evoluutio- kuin muiden tieteiden harjoittajat ovat itsekin olleet aikansa vankeja. Tieteen menneet erehdykset eivät ole perustelu puolesta eivät vastaan silloin kun asioita tutkitaan uusimman ja tällä hetkellä parhaan tietämyksen valossa.

Hiienkosken katsauksella voisi olla tieteenhistoriana arvoa, jos hän käsittelisi aihettaan kokonaisvaltaisesti, aihettaan kunnioittaen ja ilman tarkoitusta todistella vain oma ideologiansa oikeaksi.

mikael torppa

Joko tarkoitushakuisesti tai sitten tietämättömyyttäsi puhut darvinismista ja lääketieteestä ikään kuin ne kuuluisivat saman "tieteen" piiriin. Lääketiede on kokeellista luonnontiedettä, kun taas darvinismi edustaa ideologista uskomusjärjestelmää joka ei ole kokeellisesti testattavissa ja toistettavissa.

Kokeelliseen luonnontieteeseen (lääketiede) ei ole sisäänrakennettu mitään uskonnollista ideologiaa. Kokeellinen luonnontiede perustuu nykyisyydessä olevien asioiden tutkimiseen, testaamiseen ja mittaamiseen jne.. Kokeellisen luonnontieteen tulokset tulkitaan sitten aina tulkitsijan katsomuksen valossa, mutta itse luonnontiede ei sisällä uskonvaraista lähtöoletusta - se on vain metodi.

Sen sijaan darvinismi: Usko siihen, että kaikki nykyisin elävät organismit polveutuvat yhteisestä kantamuodosta, ei ole kokeellista luonnontiedettä. Sillä elollisten olentojen historiaa ei ole mahdollista tarkastella suorilla havainnoilla tai kokeellisilla analyysimenetelmillä. On kyse toisenlaisesta tutkimuskohteesta - koska se on mennyt tapahtuma, eikä ole siksi toistettavissa. Evoluutioteoria on menneisyyttä käsittelevä uskomusjärjestelmä. Se on teoria siitä miten kenties eliöt ovat saattaneet kehittyä menneisyydessä.

Evoluutioteoria (darvinismi) perustuu ihmisten uskomuksiin ja oletuksiin menneisyydestä. Teorialle pyritään hakemaan tukea nykyisyydessä olevasta tieteellisesti tutkittavasta todistusaineistosta mutta silti kyseessä on vain menneisyyttä käsittelevä uskomus. Samoin on kaikkien menneisyyttä käsittelevien teorioiden laita. Ne ovat kaikki uskomusjärjestelmiä tieteellisesti arvioituna. Sillä tiede ei voi olla suoraan kosketuksissa "metodinsa -> tiedonhankintamenetelmänsä" kautta menneisyyden kanssa.

Menneisyys jättää jälkiä - mutta nämä jäljet ovat epäsuoria todisteita -> aihetodisteita. Aihetodiste ei ole suora todista. Aihetodiste voi viitata selitysvoimaisimpaan johtopäätökseen siitä mitä kenties on tapahtunut menneisyydessä mutta se ei suoraan todista sitä. Esimerkiksi murhapaikalta uhrin päältä löytyvä verinen huivi -josta löytyy toisen ihmisen veriset sormenjäljet. Huivi sormenjälkineen olisi aihetodiste siitä että sormenjäljet omistava henkilö voi liittyä jotenkin uhrin kuolemaan mutta se ei suoraan todista sitä.

Vaikka voisimme mennä aikakoneella menneisyyteen katsomaan sitä miten Tyynenmeren Havaijisaaret muodostuivat menneisyydessä niin emme pystyisi asiaa todistamaan tieteellisesti nykyisyydestä käsin käyttämällä tieteen tiedonhankintamenetelmää. Eli vaikka tietäisimme 100% varmuudella miten jokin asia on tapahtunut menneisyydessä niin emme pysty tätä mennyttä tapahtumaa enää todistamaan nykyisyydestä käsin luonnontieteellisen tiedonhankintamenetelmän -> "metodin" kautta. Tämä on todella tärkeää ymmärtää.

Darwinismilla ja kokeellisella luonnontieteellä johonka lääketiede kuuluu, on siis perustavaa laatua oleva ero. Kokeellinen luonnontiede kykenee metodinsa kautta antamaan ainoastaan tietoa siitä miten luonto toimii ja muuntelee nykyisyydessä. Kokeellisen luonnontieteen kautta voidaan tutkia empiirisesti niitä mekanismeja ja tapahtumia nykyisyydessä joiden oletetaan esimerkiksi aiheuttaneen eliöiden kehittymisen menneisyydessä. Esimerkiksi mutaatio+valinta mekanismin kykyä tuottaa merkityksellistä informaatiota. Luonnollisten mekanismien ja tapahtumien tutkiminen nykyisyydessä on kokeellista luonnontiedettä ja kun näiden luonnontieteellisten tosiasioiden pohjalta aletaan tekemään menneisyyteen liittyviä johtopäätöksiä siirrytään historiantieteen puolelle.

Historiantiede (alkuperätiede = maailman synty ja elämän kehittyminen) tutkii menneisyyteen liittyviä kertaluonteisia asioita joita emme pääse enää kokeellisesti testaamaan ja toistamaan menneisyyteen. Evoluutio kriittinen analyysi kirja - http://www.datakirjatkustannus.fi/Scherer.html kuvaa hyvin historiantutkimuksen luonnetta sivulla 17.

”Kaiken alkuperää koskevaa tutkimusta täytyy siis ensisijaisesti pitää historiantutkimuksena. Tämä koskee sekä luomis- että evoluutionäkökulmasta tehtävää tutkimusta. Asiaa havainnollistaa seuraava esimerkki. Oletetaan, että liskosta kyettäisiin kokeellisesti kehittämään lintu. Näin voitaisiin osoittaa miten liskon kehittyminen linnuksi voi tapahtua ja olisi voinut tapahtua maapallon historiassa. Tällä tavoin olisi saatu vahva perustelu sille, että maapallon historiassa liskosta on kehittynyt lintu. Historiallista tapahtumaa ei kuitenkaan olisi todistettu.. Aito (suora) todiste olisi mahdollista saada vain jos voisimme mennä aikakoneella menneisyyteen ja tehdä kehityksestä suoria havaintoja.”

Eli kokeellisen luonnontieteen kautta on mahdollista tutkia empiirisesti niitä mekanismeja ja tapahtumia joiden oletetaan aiheuttaneen eliöiden kehittymisen menneisyydessä mutta nämä tulokset eivät todista sitä tapahtuiko todella niin kuin oletetaan. Kokeelliset tulokset nykyisyydessä voivat joko vahvistaa tai heikentää menneisyyttä käsitteleviä oletuksia (teorioita) mutta ne eivät koskaan voi tieteellisesti todistaa sitä mitä menneisyydessä todella tapahtui. Tämän vuoksi usein samasta koetulosten joukosta on mahdollista tehdä erilaisia johtopäätöksiä ja päätyä erilaisiin hypoteeseihin - jotka voivat olla toistensa kanssa ristiriidassa.

Tieteen kautta voidaan siis tutkia sitä miten luonto toimii ja muuntelee nykyisyydessä ja sitten verrata ja katsoa sitä mikä historiaa käsittelevä teoria on johdonmukaisin ja selitysvoimaisin havaituille tosiasioille nykyisyydessä. Tässä valossa mikään historiaa käsittelevä teoria ei ole = kokeellinen luonnontiede eli se kuuluisa ”kova tiede”. Tämä on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Mikael Torppa: Olen joskus aiemminkin yrittänyt puuttua näihin kummallisiin väärinkäsityksiisi. Koitetaanpa nyt uudestaan.

Laboratorio-olosuhteissa tehtävät kokeet ovat yksi tapa tehdä tiedettä, mutteivät suinkaan ainoa. Se, ettei jollakin alalla tehdä kokeita laboratorio-olosuhteissa, ei tarkoita ettei se olisi tiedettä.

Tuollainen jaottelu, että kaikki historialliset empiiriset havainnot olisivat vain "uskomuksia" kun taas mittaamiseen perustuvat koetilanteet "faktaa" on yksinkertaisesti väärä, eikä kuvaa millään tavalla sitä, miten tiede oikeasti toimii.

Ns. koetilanteissa saatava data ei ole mitään puhdasta faktaa, vaan sidoksissa koeasetelmaan ja sen toimivuuteen ja kaikkiin asiaan liittyviin taustaoletuksiin - kuten myös menneisyyteen liittyvän empiirisen datan tulkinta.

Toinen juttu on sitten se, että kyllä evoluutiota voidaan havainnoida myös koetilanteissa. Bakteereillahan tätä esim. tehdään koko ajan.

Evoluutioteoriaa ei voi mitenkään erottaa biotieteiden alalla tehtävästä "kokeellisesta" tai "kovasta" tieteestä. Ne ovat yhtä ja samaa pakettia.

Käytä mies aikasi johonkin muuhun. Tämä sinun kuviosi, jossa yrität esittää "oikean tieteen" ystävää ja samalla kiistää evoluution, on aivan älytön.

Selkeästi sinulla on älyllistä kykyä ja jaksamista perehtyä asioihin syvällisestikin, mutta olet onnistunut näillä uskontojutuilla saamaan aivosi aikamoiseen solmuun. Mikä siinä evoluutiossa on niin pelottavaa, ettei sitä voi hyväksyä?

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #23

Mikael Torppa esitteli tieteenalojen ja niiden metodien välisiä eroja varsin seikkaperäisesti. Historiatieteen ja kokeellisen tieteen välinen ero on evoluutioteorian kohdalla nähdäkseni oleellinen kysymys.

Tätä eroa voidaan hämärryttää sekoittamalla toisiinsa ns. mikroevoluutio eli lajin/perusryhmän sisäinen muuntelu ja toisaalta ns. makroevoluutio eli eliöiden kehittyminen yhdestä lajista toiseksi, eli varsinainen evoluutio.

Ero on kuitenkin oleellinen, koska kiistanlaista ei ole luonnollinen muuntelu, vaan nimenomaan evoluutioajatus, jonka mukaan yhdestä lajista, jonka yleensä oletetaan olevan yksinkertaisempi, kehittyisi aikojen saatossa toinen laji, jonka yleensä uskotaan olevan edellisestä monimutkaisempi.

Toivoisin, että pysyttäisiin asialinjalle.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #29

Mikroevoluutiolla ja makroevoluutiolla ei ole eroa. Darwininsirkkujen kehälajiesimerkki on yhtä pätevä nyt kuin Darwinin kirjoittaessa.

On tavallaan vaikea uskoa, että 2000-luvun aikuinen kuvittelisi lajeilla olleen tähän asti muita luojia kuin geenit.

Nythän älyllinen suunnittelu on mahdollista, kun genomit tunnetaan. Se on rotuhygienian vastakohta.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #33

Luontaisella muuntelulla (mikroevoluutio) ja evoluutiolla (makroevoluutio) on iso ero.

Muuntelu perustuu olemassaolevaan geneettiseen potentiaaliin, joka mahdollistaa variaatiot ja sopetumisen luonnonolosuhteisiin. Sen takia on mahdollista myös palautuminen aiempaan variaatioon muutaman sukupolven päästä.

Sellaista makroevoluution edellyttämää geneettistä potentiaalia ei sen sijaan tunneta, joka mahdollistaisi kokonaan uusien eliörakenteiden syntymisen. Tyhjästä on paha nyhjästä.

Darwininsirkkujen muuntelun käyttäminen todisteena evoluutioteorialle on yhtä heikko kuin teorian perusteleminen koirarotujen moninaisuudella. Chihuahua on koira kuten bernhardilainenkin.

Ymmärrän toki, että evoluutioteoriaan uskova haluaisi kieltää tämän oleellisen eron mikroevoluution ja makroevoluution välillä. Teorialta taitaisi pudota pohja pois.

Peräänkuuluttaisin silti rehellisyyttä. Todettakoon vaikka neutraalisti, että mikroevoluution mekanismin tunnemme, mutta makroevoluution mekanismia emme tunne.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #37

Jos emme oleta automaattiseksi lähtökohdaksi sitä, että jonkun on täytynyt luoda lajeja, ongelmaa ei synny. Kokeile rohkeasti.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #38

Heh =) Se, ettei eliöstössä ilmenevä luonnollinen muuntelu (ns. mikroevoluutio) kelpaa tieteelliseksi todisteeksi rakenteellisesti kokonaan uusien lajien kehittymiselle olemassaolevista (ns. makroevoluutio), on evoluutioteorian tieteellisen todistettavuuden ongelma. Sillä ei nähdäkseni ole juurikaan tekemisen kanssa, uskoooko ihminen Jumalaan vai ei...

Asia taitaakin olla niin, että ne, jotka ottavat lähtökohdakseen sen, ettei mitään Luojaa voi edes olla olemassa, joutuvat ihan vaan sen takia kieltämään tämän ongelman, koska eivät voi elää sen kanssa, että evoluutioteoriassa on perustava ongelma. Mielestäni reilumpaa olisi myöntää, että sorry vaan, mutta ongelmahan tässä on, ja yrittää sitten elää sen kanssa. Taivas tuskin putoaa niskaan vaikka myönnettäisiinkin, ettei Darwinin perustelu evoluutioteorialle toiminut. Darwinkin oli vain ihminen. Errare humanun est. =)

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa Vastaus kommenttiin #47

PH: "Heh =) Se, ettei eliöstössä ilmenevä luonnollinen muuntelu (ns. mikroevoluutio) kelpaa tieteelliseksi todisteeksi rakenteellisesti kokonaan uusien lajien kehittymiselle olemassaolevista (ns. makroevoluutio), on evoluutioteorian tieteellisen todistettavuuden ongelma."

Kommentti: Todisteeksi kelpaa se, että ilmiöitä havaitaan ja niiden logiikka on ymmärrettävä. Logiikka (=teoria) pitää kutinsa myös uusien havaintojen kertyessä. (Kuka vain voi hankkia lisähavaintoja ja luoda paremman logiikan.) Näinhän kaikkia muitakin ilmiöitä tutkitaan. Lääketieteessä tutkitaan lääkkeen ja sairauden välistä vaikutusta tilastollisesti, vaikka vaikutusmekanismia ei tunnettaisikaan. Ilmiöissä tapaa olla mustia laatikoita. Hiienkoski haluaisi sulkea tieteen ulkopuolelle kaikki ne selitykset, joihin sisältyy jokin musta laatikko. Oli kyse evoluutioteoriasta tai mistä tahansa muusta tieteellisestä teoriasta, olennaisinta on arvioida, mitä kaikkea se selittää hyvin. Mutta samalla pitää muistaa, että on ilmiöitä, joita se selittää puutteellisesti tai ei ollenkaan. Voi olla myös ilmiöitä, joista ei tiedetä mitään. Uusi tutkimus kohdistuu näihin.

Mennään metsään, jos puutteiden takia ilmiöön halutaan soveltaa tieteen ulkopuolista selitystä tai jos puutteiden takia halutaan unohtaa sekin, mikä on tullut jo selitetyksi. Nykyinen tietämys arvoidaan uudelleen vasta sitten kun uuden tiedon myötä kokonaiskuva muuttuu. Siitä ei päästä, että tiede on pysyvästi epätäydellistä ja muuuttuvaa. Onneksi.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa Vastaus kommenttiin #47

PH: "Heh =) Se, ettei eliöstössä ilmenevä luonnollinen muuntelu (ns. mikroevoluutio) kelpaa tieteelliseksi todisteeksi rakenteellisesti kokonaan uusien lajien kehittymiselle olemassaolevista (ns. makroevoluutio), on evoluutioteorian tieteellisen todistettavuuden ongelma."

Kommentti: Todisteeksi kelpaa se, että ilmiöitä havaitaan ja niiden logiikka on ymmärrettävä. Logiikka (=teoria) pitää kutinsa myös uusien havaintojen kertyessä. (Kuka vain voi hankkia lisähavaintoja ja luoda paremman logiikan.) Näinhän kaikkia muitakin ilmiöitä tutkitaan. Lääketieteessä tutkitaan lääkkeen ja sairauden välistä vaikutusta tilastollisesti, vaikka vaikutusmekanismia ei tunnettaisikaan. Ilmiöissä tapaa olla mustia laatikoita. Hiienkoski haluaisi sulkea tieteen ulkopuolelle kaikki ne selitykset, joihin sisältyy jokin musta laatikko. Oli kyse evoluutioteoriasta tai mistä tahansa muusta tieteellisestä teoriasta, olennaisinta on arvioida, mitä kaikkea se selittää hyvin. Mutta samalla pitää muistaa, että on ilmiöitä, joita se selittää puutteellisesti tai ei ollenkaan. Voi olla myös ilmiöitä, joista ei tiedetä mitään. Uusi tutkimus kohdistuu näihin.

Mennään metsään, jos puutteiden takia ilmiöön halutaan soveltaa tieteen ulkopuolista selitystä tai jos puutteiden takia halutaan unohtaa sekin, mikä on tullut jo selitetyksi. Nykyinen tietämys arvoidaan uudelleen vasta sitten kun uuden tiedon myötä kokonaiskuva muuttuu. Siitä ei päästä, että tiede on pysyvästi epätäydellistä ja muuuttuvaa. Onneksi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #37

Oletko muuten luonnontieteilijöiden ja Vatikaanin kanssa samaa mieltä siitä, että maailmankaikkeudessamme oli kvarkki-gluoniplasmaa ennen ensimmäisiä atomiytimiä; ja siitä, että vety ja helium syntyivät ennen monimutkaisempia "rakenteita"?

Vai uskotko Torpan tavoin, että aluksi kaiken luonut jumala sisälsi monimutkaisimmatkin "potentiaalit" ja kaikki on siitä lähtien rappeutunut ja yksinkertaistunut?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkuräjähdyksen_aikajana

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa Vastaus kommenttiin #37

Darwininsirkut, harmaa-/selkälokit, lukuisat kasvit ovat esimerkkiejä lajiutumisesta, tapahtumasta, jota näemme koko ajan luonnossa edessämme ja se toteutuu monien mekanismien kautta. Puhumattakaan pienemmistä eliöistä. Koirarodut taas eivät ole, koska nehän ovat samaa lajia. Peräänkuulutan rehellisyyttä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #40

Varmaan Petteri viittaa siihen, että chihuahat ja irlanninsusikoirat eivät pysty pariutumaan, kuten eivät kehän äärimmäiset darwininsirkutkaan.

Koosta johtuva tekninen este on kuitenkin eri asia kuin se, että nämä ihmissilmään ihan samanlaiset sirkut ja lokit eivät kerta kaikkiaan enää kuulu samaan lisääntymispopulaatioon.

Jos jokin luonnontapahtuma nyt eristäisi äärimmäisen pienet ja äärimmäisen suuret koirat eri puolille maapalloa, lajiutuminen varmaan tapahtuisi.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #41

Unohdit kai mainita, että darwininsirkkujen, joita evoluutioteorian todisteeksi on "lajiutettu" kaikkiaan toista kymmentä, on kuitenkin sittemmin todettu risteytyneen keskenään ja tuottaneen lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Sirkut, joiden piti todistaman Darwin teorian puolesta, eivät käyttäytyneet niinkuin olisi pitänyt.

Lisääntymiskyvyttömyys, olipa sille tekninen tai muu syy, ei myöskään automaattisesti merkitse sitä, että olisi kysymys täysin eri lajeista. Lisääntymiskyky voi olla herkkä häiriöille. Kärsiväthän monet ihmisetkin hedelmättömyydestä, eikä se kuitenkaan vähennä heidän arvoaan ihmisinä.

Mutta edelleen ollaan vaan luonnollisen muuntelun piirissä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #49

Ei jokainen sirkkupopulaatio risteydy jokaisen toisen kanssa noin vain, mutta vaikka näin juuri sirkkujen tapauksessa olisi, yksi lajiutumisen mekanismeista olisi silti tämä kehä – puhutaan sitten vaikka niistä lokeista, jos se on parempi.

Hassua tarttua lillukanvarsiin, kun lajeja on satoja miljoonia, vaikka miten määriteltäisiin:

http://www.nytimes.com/2016/05/24/science/one-tril...

Luonnonvalinta ei tietenkään ole ainoa evoluution mekanismi. Darwin toi sen esiin tehdäkseen ymmärrettäväksi, miten evoluutiota tapahtuu, vaikka luojia tai katastrofeja ei olekaan.

Nythän on lopullisesti selvitetty, että melkoisia kataklysmejäkin on ollut: kambrikauden mullistus, 250 miljoonan vuoden takainen suuri sukupuutto, 65 miljoonan vuoden takainen asteroidi ja niin edelleen. Se on vain tavallista dramaattisempaa valintapainetta geenipoolille.

Mutta: ihan puhdas entropiakriisi, fysiikan perustotuus, aiheuttaa monimutkaistumista sinänsä. Informaatio on fysiikkaa. Uudet rakenteet syntyvät vanhoista. Sinun, minun ja minkä tahansa meidän ruokamme dna on samaa.

Ongelman tekeminen joistakin mystisistä "kokonaan uusista" rakenteista johtuu vain siitä, että oletetaan valmiiksi jokin todellisuuden takana oleva voima. Ei sitä tarvita.

Saahan sellaiseen uskoa, mutta sitä ei tarvita minkään selittämiseen.

mikael torppa Vastaus kommenttiin #50

Vuorela kirjoittaa: ***puhutaan sitten vaikka niistä lokeista, jos se on parempi. Hassua tarttua lillukanvarsiin, kun lajeja on satoja miljoonia, vaikka miten määriteltäisiin***

Brittein saarilla esiintyvää selkälokkia ja harmaalokkia pidetään tavallisesti kahtena eri lajina. Ne saavat kuitenkin joskus lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään kun ne sattuvat samalle pesimäalueelle. Onko siis kuitenkin kyseessä sama laji? Perusryhmäbiologian mukaan kyllä. Sillä harmaalokkien ja selkälokkien välillä tapahtuu risteytymistä maantieteellisesti päällekkäin olevilla alueilla. Ja vaikka ei tapahtuisikaan ja ne olisivat geenivirrassa ainoastaan välilajien kautta niin silloin ne kuuluvat samaan perusryhmään - eli luotuun lajiin (lajityyppiin).

Toinen esimerkki: Fasaani risteytyy kuningasfasaanin ja kukon kanssa mutta kukko ei kuningasfasaanin kanssa. Ne ovat kuitenkin epäsuorasti fasaanin kautta yhteydessä toisiinsa. Nämä molemmat biologiset lajit kuuluvat siis samaan perusryhmään. Sama koskee kalkkunaa ja kuningasfasaania.

Perusryhmä tarkoittaa seuraavaa: kaikki yksilöt jotka joko suoraan tai epäsuorasti ovat risteytyksen kautta sidoksissa toisiinsa kuuluvat samaan perusryhmään (luotuun lajityyppiin "kind"). Risteymien ei tarvitse olla lisääntymiskykyisiä tai syntyä vapaasti luonnossa. Ne voivat syntyä myös keinotekoisen risteytyksen tuloksena. Perusryhmän määritelmä ei vaadi että sen edustajat lisääntyisivät keskenään luonnossa vaikka heillä olisi siihen geneettinen mahdollisuus (esim, kukko ja kuningasfasaani).

Lajityyppejä (kind) ei ole satoja miljoonia vaan ainoastaan muutamia tuhansia - No Kind Left Behind Recounting the Animals on the Ark - https://answersingenesis.org/noahs-ark/no-kind-lef...

Raamatun "luotu laji" sopii todistusaineistoon - http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20208...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #53

Et sitten ymmärtänyt kehälajin periaatetta. Juuri siitähän on kyse, että vierekkäiset populaatiot kykenevät lisääntymään keskenään, mutta äärimmäiset eivät. Mihin vedetään lajin raja? Luonnossa ei ole valtakunnanrajoja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kehälaji_(biologia)

Elämän perustyyppejä ei ole muutamia tuhansia vaan tasan yksi: se ensimmäinen itseään kopioinut neljän miljardin vuoden takainen solu, jonka jälkeläisiä me kaikki olemme. Sinä, minä, kotieläimemme, ruokamme ja bakteeritautimme.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #40

Niinpä =) Eliölajille ei taida olla yksiselitteistä määritelmää. Kun luonnollista muuntelua tapahtuu, sitä voidaan toki kutsua lajiutumiseksi, riippuen ihan siitä mihin vedetään lajien välinen raja. Evoluutioteoriaan uskova selittää tämän lajiutumisen sitten todisteeksi käsitykselleen. Edellisessä viestissäni mainitsemaa perusongelmaa ei lajikäsitteen määritelyllä kuitenkaan voida kumota.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #46

Kuten sanottu, se ei ole ongelma, jos uskoo todellisuuteen, tieteellisen maailmankuvan alkeisiin.

Kolme miljardia vuotta sitten ei vielä ollut tapahtunut sitä bakteerin ja arkeonin fuusiota, jonka seurauksena meidän solumme nyt hengittävät, kun niissä on mitokondrioita.

Vaikka on tapana sanoa, että "elämä nousi maalle" kambrimullistuksen seurauksena, moni elämän osa on palannut veteen. Valailla ja virtahevoilla oli maalla kävellyt yhteinen esi-isä.

Vasta joitakin kymmeniä tuhansia vuosia sitten mutkikkaalla informaationkäsittelyllään entropiakriisiä hallitsemaan pyrkivä ihminen kehitti jumalan omaksi kuvakseen. On aika luopua tästä turhasta vaatimattomuudesta.

Petteri Hiienkoski

#5. "Kirjoittaja käyttää väärin historiantutkimusta."

- Voisitko ystävällisesti todistaa väitteesi.

"Hiienkosken katsauksella voisi olla tieteenhistoriana arvoa, jos hän käsittelisi aihettaan kokonaisvaltaisesti, aihettaan kunnioittaen ja ilman tarkoitusta todistella vain oma ideologiansa oikeaksi."

- Voisitko myös osoittaa, mitä ideologiaa tässä todistetaan oikeaksi.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

"Todisteina" voisi heittää:
- kokonaisvaltaisuuden puute
- lähdekritiikin puute
- anakronismit
- tarkastelutapojen vaihtaminen kohteen mukaan

Kokonaisvaltaisuuden puute. Hiienkoski ei pyri antamaan lukijalle kokonaiskuvaa Darwinin evoluutioteorian taustoista ja se kehityksestä, eikä edes siitä, millä tavoin tieteellisestä löydöstä muodostui aikakaudella vaikuttava vulgääriversio ja ismi.

Hiienkoski esimerkiksi olettaa, että "rotu"-käsitteen sisältö oli sama Darwinin aikalasille, hänelle itselleen, Hitlerille ja nykyajalle. Käsitteen sisältö kuitenkin on muuttunut historiallisen tausta mukana ja se on tänä päivänä aivan toinen. Evoluutiotutkimus on antanut meille nykyisen ymmärryksemme eliöiden sukupuusta ja sen käsitehierarkiasta.

Hitlerin ja natsismin ideolgiaa ei käsitellä kokokonaisvaltaisesti vaan yhdestä lähteestä peräisin olevilla irrallisilla lainauksilla. Käsittelyä vaivaa lähdekritiikin puute. Hiienkoski ei edes yritä tarkastella kriittisesti, mikä rooli Adolf Hitlerin nuoruuden ohjelmajulistuksella oli 1920-30-luvun aatemaailmassa ja miten natsismin ideologia muotoutui. Lähdekritiikkiin sisältyisi mm. sen huomioon ottaminen, että Hitler rakenteli ideologiaansa propagandaksi.

Anakronismit. Hiienkoski vetää huolettomia rinnastuksia Darwinista Hitleriin ja nykyaikaan sekä takaisin, jopa Lutheriin asti.

Ideologisuus: edellisten lisäksi erilainen tulkintatapa Lutherin, Darwinin ja Hitlerin kohdalla. Jos kaikkia käsiteltäisiin samoilla metodeilla, käytettäisiin lähteitä monipuolisesti, tulkittäisiin heidän ajattelutapaan suhteessa omaan aikaansa jne.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #34

Kiitos kommentistasi, Jouni Juntumaa! Mutta osuukohan kritiikkisi kuitenkaan ihan maaliinsa...

Muistutan, että kyseessä on blogikirjoitus, ei väitöskirja eikä muukaan opinnäytetyö =) Tämä ei tietenkään vapauta totuudellisuuden vaatimuksesta.

Tietenkään en "pyri antamaan lukijalle kokonaiskuvaa Darwinin evoluutioteorian taustoista ja se kehityksestä, eikä edes siitä, millä tavoin tieteellisestä löydöstä muodostui aikakaudella vaikuttava vulgääriversio ja ismi." En ole tällaiseen edes väittänyt pyrkiväni.

Sama koskee kritiikkiäsi siitä, että "Hitlerin ja natsismin ideolgiaa ei käsitellä kokokonaisvaltaisesti..." Painopiste on Taisteluni-teoksessa, koska se Hitlerin pääteos (onko edes muita?). Siinä hän on esittänyt yhteiskunnallisen ajattelunsa (ja natsismin) perusteet. Valistunut lukija huomioi, että teos julkaistiin 1920-luvulla ennen natsien valtaantuloa ja että sillä oli myös propagistinen tarkoitus. Hitler joutui esim. ottamaan huomioon Saksan kirkolliset piirit, joiden tuki oli välttämätöntä valtaannousulle: uskonnollisen termistön viljeleminen tuki tätä tarkoitusta.

Se, miten rotu-käsitettä on evoluutiotutkimuksessa mahdollisesti myöhemmin määritelty ja miten se eroaa siitä, miten Darwin ja Hitler sitä käyttivät, ei kirjoitukseni fokuksen kannalta ole relevanttia. Tekstistä ilmenee riittävän hyvin mitä nämä kirjoittajat sillä ymmärsivät.

Väitteesi anakronismista on ylimalkainen ja vailla asiallisia perusteita. En sitä paitsi tässä kirjoituksessa edes käsitellyt sitä, miten natsit väärinkäyttivät Lutherin teologista kirjoitusta juutalaisten uskonnosta rotuoppiensa perusteluna. Sekoitit tämän ilmeisesti toiseen blogikirjoitukseeni.

Väitteesi "ideologisuudesta" taitaa itse asiassa soveltua parhaiten omaan kritiikkiisi =)

Mikäänhän ei estä sinua esittämästä omaa tulkintaasi asioista. Lähteet kannattaa kuitenkin merkitä asianmukaisesti, että lukija voi helposti itse arvioida niitä ja tarkistaa myös asiayhteyden.

Kritiikistäsi päätellen et ole tainnut huomata, että kirjoitukseni käsittelee ensisijassa Darwinin evoluutioteoriansa ihmiskuntaan soveltamisen yhteydessä esittämien ajatusten yhteyttä siihen, mitä Hitler esittää maailmanhistorian ja ihmiskunnan kehityksestä ja miten darwinismia soveltaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #42

Darwin arveli, että luonnonvalinta karsii kehittymättömät raakalaiset ja joukkomurhaajat edistyneempien kulttuurien tieltä. Hiukan naiivia tietenkin, koska 1800-luvulla kulttuurin ja perinnöllisyyden suhde oli arvailujen varassa.

Kun Hitler määräsi murhaamaan miljoonittain ihmisiä, joita hän piti kehittymättöminä ja muuten ikävinä, hän edusti juuri sitä raakalaisuutta, jonka Darwin (ja Haeckel) kuvittelivat vähitellen katoavan.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa Vastaus kommenttiin #42

Hiienkoski: Tietenkään en "pyri antamaan lukijalle kokonaiskuvaa Darwinin evoluutioteorian taustoista ja se kehityksestä, eikä edes siitä, millä tavoin tieteellisestä löydöstä muodostui aikakaudella vaikuttava vulgääriversio ja ismi." En ole tällaiseen edes väittänyt pyrkiväni.

Kommentti: Ilman tämän taustan ymmärtämistä (riippumatta siitä kuinka laajalti se eksplikoidaan) käsittelyltä putoaa pohja.

Hiienkoski: Se, miten rotu-käsitettä on evoluutiotutkimuksessa mahdollisesti myöhemmin määritelty ja miten se eroaa siitä, miten Darwin ja Hitler sitä käyttivät, ei kirjoitukseni fokuksen kannalta ole relevanttia. Tekstistä ilmenee riittävän hyvin mitä nämä kirjoittajat sillä ymmärsivät.

Kommentti: Ei ilmene, juuri näkökulman puutteiden takia. Esim. Darwinin näkemystä pitäisi arvioida suhteessa 1850-luvun Britanniassa vallinneeseen ajattelutapaan ja tutkia, mihin suuntaan hän poikkesi omasta ajastaan - jos poikkesi. Mitta-asteikkona ei voi olla tämän ajan tietämys. Emme me arvioi vaikkapa Aristoteleen näkemysten nerokkuutta siten, että vertaamme niitä suoraan tämän päivän luonnontieteelliseen tietoon.

Hiienkoski: Väitteesi anakronismista on ylimalkainen ja vailla asiallisia perusteita.

Kommentti: Anakronismia on mm. se, että 1920-luvun ideologialla viedään sellaisenaan 1850-luvulle - tai päin vastoin. Tekstissä näkyy, kuinka yhdessä kappaleessa puhutaan Darwinista, sitten siirrytään suoraan Hitleriin, seuraavassa kappaleessa taas takaisin Darwiniin, ikään kuin kaikki olisi saumatonta jatkumoa.

Anakronismia on myös edellä mainittu tapa mitata 100 tai 150 vuoden takaista tietämystä tämän päivän mittapuilla.

Hiienkoski: En sitä paitsi tässä kirjoituksessa edes käsitellyt sitä, miten natsit väärinkäyttivät Lutherin teologista kirjoitusta juutalaisten uskonnosta rotuoppiensa perusteluna. Sekoitit tämän ilmeisesti toiseen blogikirjoitukseeni.

Kommentti: Niin sekoitin.

Hiienkoski: Kritiikistäsi päätellen et ole tainnut huomata, että kirjoitukseni käsittelee ensisijassa Darwinin evoluutioteoriansa ihmiskuntaan soveltamisen yhteydessä esittämien ajatusten yhteyttä siihen, mitä Hitler esittää maailmanhistorian ja ihmiskunnan kehityksestä ja miten darwinismia soveltaa.

Kommentti: Olen huomannut tämän pyrkimyksen. Näen yhteyden eri tavalla. Monikin kommentoija on selkeästi osoittanut sinun näkemiesi yhteyksien olevan keinotekoisia kehitelmiä, ei todellisia. (Todellisiakin yhteyksiä tienkin on.)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Artikkeli pitänee paikkansa (en jaksanut ihan jokaista yksityiskohtaa tarkistaa), mutta mitä sitten? Ennen Darwinia oikeutus löydettyjen uusien maiden (ja joskus vanhojenkin) ryöstämiselle ja niiden kansojen orjuuttamiselle haettiin kristinuskosta. Kristinuskoon nojasi vahvasti myös yhteiskunnan tiukka luokkajako kuten esimerkiksi "kuninkaiden Jumalan suoma oikeus hallita" ja muut vastaavat yhteiskuntaluokkaan perustuvat (etu)oikeudet. Mitä merkitystä tällä on nykypäivänä? Mitä se kertoo nykyisestä kristinuskosta ja sen eri kirkkokunnista? Täsmälleen saman kuin mitä Hitlerin höpinät kertovat Darwinista.

Petteri Hiienkoski

#9. Kiitos mielipiteestasi.

En käsitellyt tässä kirjoituksessa kristinuskoa enkä sitä, miten vallanpitäjät ovat käyttäneet kristinuskoa hyväkseen verhotakseen sillä pahoja tekojaan. Silläkin aiheella on paikkansa. Olen sitä sivunnut ohi mennen aiemmin: "Islamin haaste ja länsimaisen kulttuurin juuret"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Sitä miten natsit käyttivät kristinuskoa hyväkseen käsittelin aiemmassa darwinismia käsitelleessä kirjoituksessani: "Oliko Hitler darwinisti?"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Nyt julkaisemani blogikirjoituksen fokus on vallalla olevassa paradigmassa, joka käsitteleminen epäilemättä sen takia herättää voimakkaita tunteita. Mielestäni yleinen tietämys Darwinista ja hänen ajatuksistaan on myös heikkoa ja osin vääristynyttä. Missä on darwinismin yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi?

Tutustuminen Darwinin teokseen "Ihmisen polveutuminen ja sukupuolivalinta" (1871) oli ainakin itselleni silmiä avaava kokemus. Monet asiat näyttävät loksahtelevan paikoilleen.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"En käsitellyt tässä kirjoituksessa kristinuskoa enkä sitä, miten vallanpitäjät ovat käyttäneet kristinuskoa hyväkseen verhotakseen sillä pahoja tekojaan"

Vai oliko se sittenkin toisinpäin ja kristinusko käytti vallanpitäjiä saadakseen itse vaikutusvaltaa?

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #36

Niin. Kristillinen usko tähtää ns. tuonpuoleiseen eli ihmisen ikuiseen elämään, ja se tapahtuu vain Jumalan sanan kautta. Kristinuskon vaikutusvalta on yksinomaan Jumalan sanan vaikutusvaltaa eikä Jumalan sana nähdäkseni tarvitse maallisia vallanpitäjiä ollakseen vaikutusvaltaisempi.

Mutta tarkoitit kenties kirkkoa yhteiskunnallisena instituutiona. Historia taitaa osoittaa, että esim. paavi aikanaan käytti maallisia vallanpitäjiä oman vaikutusvaltansa pönkittämiseen.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #43

"Kristinuskon vaikutusvalta on yksinomaan Jumalan sanan vaikutusvaltaa eikä Jumalan sana nähdäkseni tarvitse maallisia vallanpitäjiä ollakseen vaikutusvaltaisempi"

Nyt tuli kyllä sellaista pötyä ettet usko itsekään. Usko tarvitsee nimenomaan maallisten edustajiensa vaikutusvaltaa ollakseen minkään väärti. Kukaan missään ei ole koskaan kristinuskoa omaksunut siitä jostain kuulematta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ihan varmaa kyllä on, että maailman valtiaaksi ei pääse uskomatta luonnonvalintaan:) Eikä uskomatta gravitaatioon:) Lutherin jumalaa siihen tuskin tarvittaisiin.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Darwinismi oli erityisesti työväenliikkeen omaksuma juttu. Esimerkiksi Suomessa evoluutioteoria yhdistettiin sotien välisenä aikana helposti kommunismiin ja esim. poliittisilta vangeilta kiellettiin darwinistisen kirjallisuuden hallussapito. Kristilliskansallisten tahojen näkökulmasta darwinismi oli yhteydessä sosialismiin.

Saksan kansallissosialistit ajoivat tässä hieman kaksilla rattailla. Toisaalta aatteeseen kuului yllä mainittu "juutalaisen materialismin" vastustaminen. Darwinismi yleisesti yhdistettiin materialismiin (ja sosialismiin ja juutalaisuuteen). Toisaalta kansallissosialistien rotu- ja eugeniikka-ajattelu tarvitsi taustakseen jonkinlaista darwinistisen luonnonvalinnan ja sille pohjaavan aloittelevan genetiikan tutkimuksen hyväksymistä.

Mutta rotu- ja eugeniikka-ajattelu ei suinkaan ollut mitenkään harvinaista tuolloin vaan aivan valtavirtaa. Rotujen olemassaoloa pidettiin tieteellisesti totena noihin aikoihin, ja myöskin näkemys, että rotujen sekoittuminen johtaisi geneettiseen rappeutumiseen, oli tuolloin tieteellisesti uskottava väite.

Kirjoituksensa alussa Hiienkoski toteaa: "Evoluutioteoriallaan ja sen soveltamiselle ihmiseen Charles Darwin (1809–1882) tuli vahvistaneeksi myyttiä länsimaisesta sivistyksestä ihmiskunnan kehityksen korkeimpana muotona."

Tähän täytyy esittää tarkennus. Darwinismiahan usein kyllä tulkittiin siten, että luonnonvalinta johtaisi jonkinlaiseen päämäärään, jossa ihminen on kehityksen korkein muoto, ja vastaavasti länsimainen rotu ihmisen korkein muoto. Tätähän luonnonvalinta ei suinkaan oikeasti tarkoita.

Syy siihen, miksi darwinismia tulkittiin usein noin, johtui paljolti kristinuskosta. Monet tieteilijätkin olivat vielä kristittyjä ja halusivat yrittää perustella uskonsa järkiperusteisesti. Tämän vuoksi he olivat taipuvaisia näkemään evoluutiossa suunnan kohti päämäärää, ja tämä suunta ja päämäärä tulisi juurikin Jumalalta. Suunnan eräs edustaja oli biologi Lecomte du Noüy, jonka ajatuksilla oli vaikutusta suomalaiseenkin tiedemaailmaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Todella kumoukselliset ajattelijat joutuvat monin paikoin käyttämään edeltäjiensä ilmauksia. Tietenkin Darwinilta lipsahtaa "korkein" ja "edistys" usein, koska hänen tarkoituksensa oli osoittaa, miten Paleyn kuvaama elämänjärjestys voisi toimia ilman kelloseppää.

Petteri Hiienkoski

#18. Kiitos rakentavasta kommentistasi, Ahto!

Olen kanssasi samaa mieltä darwinismin ja kommunismi/sosialimin välisestä yhteydestä. Marx ja Engels tarttuivat evoluutioteoriaan "kuin sika limppuun" piakkoin "Lajien synnyn" julkaisun jälkeen. Darwinismi tarkoitti materialismia ja ateismia, kuten marxismikin. Tietenkin neuvostokommunistit omaksuivat darwinismin pääideologiensa myötä.

Oivallisesti ilmaistu, että natsit joutuivat ajamaan tämän takia "kaksilla rattailla"! Kaksinaisuus ilmenee jo Taisteluni -teoksessa.

Natsien ero kommunisteihin ei ole niin suuri kuin mitä he tuolloin valtapoliittisista syistä johtuen joutuivat esittämään. Kommunistit kuuluivat kansainvälissosialistiseen ja natsit kansallissosialistiseen työväenliikkeeseen. Hitlerhän piti kommunismia (bolsevismia), ainakin aluksi, juutalaisten salajuonena, kuten kristinuskoakin.

"Mutta rotu- ja eugeniikka-ajattelu ei suinkaan ollut mitenkään harvinaista tuolloin vaan aivan valtavirtaa."

Juuri näin! Mutta siitä "kiitos" kuuluu Darwinille ja hänen seuraajilleen. Tämän esiintuominen on sen verran kiusallista että moni haluaisi vaieta koko asiasta.

"Rotujen olemassaoloa pidettiin tieteellisesti totena noihin aikoihin, ja myöskin näkemys, että rotujen sekoittuminen johtaisi geneettiseen rappeutumiseen, oli tuolloin tieteellisesti uskottava väite."

Ihmisrotujen olemassaolo on haluttu kiistää vasta natsien hirmutöiden tultua koko maailman tietoisuuteen. Nähdäkseni ajatus siitä, että rotujen sekoittaminen johtaisi geneettiseen rappeutumiseen, "tieteellisesti uskottavana väitteenä" liittyy darwinismin myötä virinneeseen rotu- ja eugeniikka-ajatteluun.

"Darwinismiahan usein kyllä tulkittiin siten, että luonnonvalinta johtaisi jonkinlaiseen päämäärään, jossa ihminen on kehityksen korkein muoto, ja vastaavasti länsimainen rotu ihmisen korkein muoto. Tätähän luonnonvalinta ei suinkaan oikeasti tarkoita."

En kirjoituksessani ottanut kantaa siihen, mitä luonnonvalinta "oikeasti" tarkoittaa ja mitä ei. Myöhemmin ehkä sitten =) Esitin tässä vain miten evoluutioteorian kehittäjä on itse soveltanut teoriaansa ihmiseen ja ihmisrotuihin, sekä vetänyt päätelmiä siitä, miten sitä yhteiskunnallisesti ja poliittisesti on hyödynnetty anglosisten suurvaltojen tai etenkin natsien poliitiikassa.

"Syy siihen, miksi darwinismia tulkittiin usein noin, johtui paljolti kristinuskosta. Monet tieteilijätkin olivat vielä kristittyjä ja halusivat yrittää perustella uskonsa järkiperusteisesti. Tämän vuoksi he olivat taipuvaisia näkemään evoluutiossa suunnan kohti päämäärää, ja tämä suunta ja päämäärä tulisi juurikin Jumalalta."

Mielenkiintoinen ajatus. Kristillinen ihmiskuva poikkeaa niin radikaalisti darwinismin ihmiskuvasta etten vetäisi esittämääsi päätelmää. Tiedemiesten kokemaa ristiriitaa Jumala-uskonsa ja evoluutioteorian välillä on todennäköisesti ratkottu pääasiassa muilla tavoin, ellei tuo sitten edusta sitä ns. teististä evoluutioajatusta.

Darwinin evoluutioteoriasta on muodostunut länsimaista yhteiskuntakehitystä säätelevä maailmankatsomus, paradigma, joka yleisesti ohjaa ajatteluamme ja suhtautumistamme maailmaan. Tämän paradigman perusteita ja vaikutuksia sietää mielestäni tutkia ja pohtia myös kriittisesti.

Ilkka Huotari

En ole ihan varma mitä tällä yritettiin sanoa, mutta eugeniikkaa on harjoitettu muuallakin, kuin natsi-Saksassa, mm. Suomessa ja Ruotsissa.

Eihän siitä kukaa syyllistä kuitenkaan evoluutioteoriaa, vaan niitä, jotka ovat soveltaneet tiedettä moraalisesti väärin/kyseenalaisesti.

Petteri Hiienkoski

Entä onko Marxilla ja Engelsilla moraalista vastuuta teorioistaan, joita niitäkin on laajasti maailmalla sovellettu muun muassa Neuvostoliitossa?

Ilkka Huotari

No tuskin. Vaikka toisaalta ne teoriathan kehottavat jossain määrin väkivaltaan/voiman käyttöön:

"
- Korkea progressiivinen vero.
- Maaomaisuuden pakkoluovutus.
- Perintöoikeuden lakkauttaminen.
"

Nykykäsityksen mukaan tämä ei kai ole kuitenkaan täysin moraalitonta, vaikka kommunismin jotkut tuomitsevatkin...

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Hyppäys Darwinista Hitleriin on hämmentävä. Etenkin avauksessasi tehty johtopäätös "Evoluutioteoriallaan ja sen soveltamiselle ihmiseen Charles Darwin (1809–1882) tuli vahvistaneeksi myyttiä länsimaisesta sivistyksestä ihmiskunnan kehityksen korkeimpana muotona".

Voitko oikeasti kertoa missä Darwin, joka nimenomaan sanoi ihmisen olevan yksi rotu ja ulkonäkö, tavat ja kansallisuudet vain keinotekoinen erottaja, jotenkin sanoi mitään tuollaista mistä voi johtaa tuollaista kuin siteeraamassani viittaat?

Jos siis Darwinista tekee hyppäyksen valkoisen rodun ylemmyyteen, heittää Darwinin ensin romukoppaan.

Petteri Hiienkoski

#35. Kiitos kommentistasi! Taustoitin päätelmääni koskevia Darwinin näkemyksiä aiemmassa blogikirjoituksessani: "Oliko Darwin rasisti?"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Ilmeisesti sinulta on jäänyt lukematta Darwinin Descent of Man.

On päivänselvää, että Darwin piti ihmisiä yhtenä rotuna, joten siitä ei voi millään keinoin vetää johtopäätöksiä valkoisen rodun ylemmyyteen niin, että sillä olisi enää mitään tekemistä Darwinin kanssa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #56

Jos olisit lukenut alustuksen, olisit huomannut, että puolet siitä koostuu juuri tuon kirjan sitaateista. Erimielisyys koskee tulkintoja.

Darwin oletti, että luonnonvalinta karsii ihmiskunnasta "raakalaiset"; ja että 1800-luvun Britannia oli siihen mennessä kehittynein yhteiskunta. Tällä ei ole oikeastaan yhteyttä sen kummemmin 1900-luvun rasismiin kuin 2000-luvun evoluutioteoriaankaan.

Toimituksen poiminnat