*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Millaisia ovat ’kristillisen’ politiikan toimintaperiaatteet?

Pohdin runsas vuosi sitten sitä, mitä on ’kristillinen’ yhteiskuntafilosofia, ja onko sellaista olemassa. Jälkimmäinen kysymys on aiheellinen, koska kristillisessä uskossa tehdään ero maallisen ja hengellisen hallintavallan välille (regimenttioppi).

Yhteiskunnalliset asiat kuuluvat maallisen hallintavallan piiriin. Koska niissä toimitaan luonnollisen moraalilain ja terveen järjen mukaan – mikä ei edellytä kristillistä uskonvakaumusta – on terminologinen määrittelykysymys kutsutaanko sen mukaista yhteiskuntafilosofiaa ’kristilliseksi’ vai ei. Miksei tällaista yhteiskuntafilosofiaa voi yhtä hyvin kutsua ’luonnolliseksi’ tai ’rationaaliseksi’ yhteiskuntafilosofiaksikin? Näiden termien voi perustellusti osoittaa tarkoittavan samaa asiaa.

Esitin tuolloin 11 kohtaa, joiden perusteella määrittelin ’kristillisen’ yhteiskuntafilosofian ja sosiaalietiikan lähtökohdat. Jatkan ’kristillisen’ (tai luonnollisen tai rationaalisen) politiikan toimintaperiaatteiden määrittelyllä:

  1. Perustana on mainittu regimenttiopin mukainen ero maallisen ja hengellisen hallintavallan välille sekä toimiminen edellisen piirissä. Valtion ja kirkon ei kuulu puuttua toistensa hallintavallan alueelle.
  2. Toinen keskeinen toimintaperiaate on valtion suvereniteetti eli itsemääräämisoikeus. Se perustuu ns. esivaltaperiaatteeseen. Sen mukaan jokaisella valtiolla eli julkisella esivallalla on suvereeni vallankäyttöoikeus oman lainkäyttöpiirinsä alueella.
  3. Kolmas on kultaisen säännön mukainen toimintaohje: niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille (lähimmäisenrakkauden/vastavuoroisuuden periaate). Tämä ei määrittele valtion ja kansalaisten välistä suhdetta vaan samantason toimijoiden keskinäisiä suhteita.

’Kristillinen’ (tai luonnollinen tai rationaalinen) politiikka rakentuu näiden kolmen toimintaperiaatteen varaan. Ne eivät koske ainoastaan valtion sisäistä politiikkaan vaan myös kansainvälistä politiikkaa.

Esimerkiksi oikeutetun sodan käsite on johdettavissa valtion suvereniteetista. Sen mukaan jokaisella valtiolla on oikeus puolustaa itseään hyökkäystä vastaan. Tämä on kirjattu Yhdistyneiden kansakuntien (YK) peruskirjan artiklaan 51. Sekä NATOn peruskirjan 5. artiklassa että Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteessa viitataan tuohon YK:n peruskirjan kohtaan.

Suomessa myös puolustuslaki on perustunut siihen lähtökohtaan, että ainoastaan puolustussota on oikeutettu. Koko kansainvälinen oikeus on lähtökohtaisesti rakentunut valtion suvereniteetin varaan.

Raamatussa on ns. viisauskirjallisuutta, kuten Sananlaskujen kirja ja Saarnaajan kirja Vanhassa Testamentissa. Ne sisältävät ’kristillisen’ (luonnollisen, rationaalisen) politiikan toimintaperiaatteiden käytännöllisiä sovelluksia. Ei siis ihme, että monet valtiolliset johtajat ovat niitä tutkineet ja myös saaneet niistä kaipaamaansa apua poliittisille ratkaisuilleen. Tässä muutamia lauselmia:

  • Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on...se ei miekkaa turhaan kanna. (Room. 13:1,4.)
  • Kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat. (Matt. 26:52.)
  • Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen. (Sananl. 11:14.)
  • Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu. (Sananl. 11:15.)
  • Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä. (Sananl. 14:34.)
  • Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli. (Sananl. 27:10.)
  • Pilkkaajat kaupungin villitsevät, mutta viisaat hillitsevät vihan. (Sananl. 29:8.)
  • Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus. (Ps. 37:37.)
  • Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe. (Sananl. 17:7.)
  • Ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?" (Sananl. 31:4.)
  • Ei kuningas voita paljolla väellänsä, ei sankari pelastu suurella voimallansa. Turha on sotaratsu auttajaksi, ei pelasta sen suuri väkevyys. (Ps. 32:16-17.)
  • Viisaus on parempi kuin sota-aseet. (Saarn. 9:18)
  • Kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä. (2 Tess. 3:10.)
  • Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus. (Sananl. 31:9.)
  • Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen. (Saarn. 10:16.)
  • Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia. (Sananl. 29:12.)
  • Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria. (Saarn. 4:13.)
  • Vähätaitoinen ruhtinas runsaasti kiskoo, mutta väärän voiton vihaaja saa elää kauan. (Sananl. 28:16.)
  • Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää. (Sananl. 29:4.)

Petteri Hiienkoski

Huom! Pohdinnat eivät välttämättä vastaa Suomen Kristillisdemokraattien virallista ohjelmaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

"Kolmas on kultaisen säännön mukainen toimintaohje: niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille (lähimmäisenrakkauden/vastavuoroisuuden periaate)."

Tässäpä se KD:n valtavin ongelma onkin, kun puolueen jäsenet haluavat yhteiskunnan estävän heitä tekemästä "syntiä", ja tarjoilevat sitä kautta omat aatteensa pakkopaidaksi koko muulle maailmalle. Maallisen yhteiskunnan tehtävä ei kuitenkaan ole estää ihmisiä tekemästä kristinuskon mukaista "syntiä", ja niihin pyrkimyksiin koko muu maailma aina reagoi mm. eroamalla sopulilauman tavoin kirkosta. Kultaisessa säännössä on sisäinen virhe, tai ainakin KD puolueena tulkitsee sitä väärin. Se pitää ymmärtää niin, että tahtoja on monia, ja niistä jokaista on kunnioitettava uskontokunnasta riippumatta.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentistasi, Mikaela!

Jos tarkoitat "synnillä" sellaista, mikä on yhteiskunnallisesti haitallista, eikö jokainen puolue pyri yhteiskunnassa rajoittamaan sellaisia asioita ja toisaalta edistämään sellaisia tavoitteita, jotka ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä poliittisen ideologiansa mukaisesti?

Äärivasemmisto ja äärioikeisto pyrkivät yhteiskunnan muuttamiseen "pakkopaidaksi". Kristillisdemokratia on poliittisena liikkeenä syntynyt Europaassa totalitarismin vastareaktiona enkä näkisi, että KD Suomessakaan pyrkisi muuhun kuin yhteiskunnan kehittämiseen moniarvoisena demokratiana.

Pitäisin itsestäänselvyytenä, että jokaista tulee kunnioittaa hänen uskontokunnastaan riippumatta. Se ei tietenkään voi tarkoittaa sitä, että sen takia täytyisi luopua omasta uskonnosta tai maailmankatsomuksesta.

Kansankirkolla taitaa sitten taas olla omat haasteensa tai ongelmansa, joiden luonteesta kertoo mielestäni aika paljon "sopulilaumojen" liikkeet, joita valtamedia uutisoi reaktiona siihen, mitä se uutisoi pienestä edustakuntapuolueesta. Kun tämä mekanisi näyttää näin simppelisti toimivan sitähän on helppo myös hyödyntää toisten yhteiskunnallisten tavoitteiden ajamiseen.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Tarkoitan "synnillä" sellaisia asioita, jotka raamattu kieltää, ja joille mm. KD sen takia epätoivoisesti yrittää keksiä "yhteiskunnallisia haittoja". KD:n kyvyttömyys terkastella "syntien" vaikutuksia ympäristöön objektiivisesti on se ongelma, joka KD:n pitäisi uskonnollisesta taustaporukastaan huolimatta kyetä poistamaan. KD:lla on paljon positiivisiakin poliittisia lähestymistapoja, jotka sitten kuitenkin hukkuvat uskonnollisuuden jalkoihin, koska jokainen vähemmän uskonnollinen näkee sekunnissa nuo "synteihin" liittyvät ajatusharhat, ja epäilee sen takia puolueen harhaisuuden olevan laaja-alaisempaa kuin se onkaan.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #5

Objektiivisuuden vaatimus kuulostaa aika haastavalta. Eiköhän jokainen kuitenkin lähesty kysymyksiä omasta katsomusmaailmastaan käsin.

Jos on vahvoja Raamatulla perusteltuja käsityksiä, on nähdäkseni aika selvää, ettei niitä pelkällä yhteiskunnallisella järkisyihin perustuvalla argumentaatiolla noin vain muuteta. Kun puoluetoiminnassakaan ei poliittisten näkemysten perusteluja kuitenkaan saisi ammentaa Raamatusta - se kun kuuluu seurakunnan ja sen saarnaviran tehtäviin - minkäs teet.

KD on sen verran pieni puolue, että nämä käsitykset korostuvat enemmän kuin jossain toisessa puolueessa.

Se, että joillakin on yhteiskunnallisia käsityksiä, joiden he uskovat perustuvan Raamattuun mutta eivät sitä kykene yhteiskunnallisesti järkisyin kuitenkaan uskottavasti perustelemaan, taitaa liittyy heikkouteen. Tällaiset "ajatusharhat" saattavat ärsyttää. Sitä saan kuitenkin sietää ainakin johonkin rajaan asti. Puoluetta, jossa kaikki olisivat kaikista asioista samaa mieltä, tuskin löytyy =)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Onko regimenttiopin mukaista mennä heiluttelemaan Raamattua eduskunnan puhujapöntössä, kuten Mika Niikko tekee?

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Markkinatemppu? Raamattu on jo tosin maailmaan luetuin kirja, joten sen heiluttelusta eduskunnassa tuskin on siinä suhteen merkittävää lisähyötyä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset