Ylen onnetonta journalismia UPI:n Venäjä-raportista
Yle jatkaa ala-arvoista ajankohtaisjournalismiaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Miksi?
Illan A-studio oli poiminut keppinsä nokkaan kritiikin, jota demariedustajat, puoluejohtaja Antti Rinne ja ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja, olivat rohjenneet esittää – täysin aiheesta – UPI:n yksipuolisesta Venäjä-raportista, sen ylilyönneistä. – Soo, soo! Eivätkö nämä demarit nyt ymmärrä, mihin suuntaan kaikkien pitää Suomessa pyllistää, ja syvään? Taitavat olla vielä suomettuneita?
Asetelma oli selvä. Studioon oli kutsuttu demariedustaja Eero Heinäluoma. Hän sai luvan puolustella kritiikkiä esittäneitä puoluetovereitaan.
Sen sijaan, että hänen lisäkseen olisimme kuulleet selvityksen tilannutta kokoomuspoliitikko Alexander Stubbia, tai raportin laatijoita, demaripoliitikon vastapäätä olikin kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta. Forsbergin osaksi kuitenkin jäi UPI:a ylläpitävän Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön varapuheenjohtajana puolustella instituutin selvitystä, vaikkei hän edes kuulunut sen laatineeseen työryhmään.
Poliitikko ja kansainvälisen politiikan asiantuntija! – Miksi näin epäsymmetrinen studiovieraiden valinta, ja vieläpä näin päin? – Journalistisilla ratkaisuillaan Yle varmisti sen, ettei ainakaan tässä ohjelmassa päästy kenenkään asiantuntijan toimesta ruotimaan UPI:n Venäjä-raportin heikkouksia. A-studio piti huolen siitä, että esitetty kritiikki pysyi mahdollisimman pinnallisella tasolla.
Näinkö toimii vapaa media avoimessa ja moniarvoisessa demokratiassa? Vai joko tämä(kin) on sitä valtiojohtoista mediasodankäyntiä, henkistä valmistautumista konfliktiin, johon UPI:n raportissa viitattiin? Olisiko tuo todella noin läpinäkyvää?
Jos studiossa olisi ollut kansainvälisen politiikan tutkija arvioimassa UPI:n raportin ongelmia, olisi ymmärrys Venäjästä ja sen toimintaan vaikuttavista strategisista tekijöistä saattanut lisääntyä. Kuva Suomen strategisesta toimintaympäristöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä olisi saattanut vaarallisella tavalla monipuolistua. Mikä siinä on niin vaarallista? Syystäkin herää kysymys, miksi ihmeessä Ylen on pakko kerta toisensa jälkeen esittää Venäjä pinnallisesti, arvaamattomana ja uhkaavana toimijana?
Petteri Hiienkoski
”Herää kysymys, miksi ihmeessä Ylen on pakko kerta toisensa jälkeen esittää Venäjä pinnallisesti, arvaamattomana ja uhkaavana toimijana?”
Arvatenkin siksi, että Venäjä on viime aikoina kerta toisensa jälkeen osoittautunut arvaamattomaksi ja uhkaavaksi toimijaksi.
Ilmoita asiaton viesti
#1. Venäjän esitetään toimivan arvaamattomasti ja uhkaavasti, koska ehdoin tahdoin suljetaan silmät ja työnnetään pää pensaaseen. Ei haluta ymmärtää niitä strategisia tekijöitä, jotka ohjaavat Venäjän ratkaisuja. Sellaisilta asioilta silmien ummistaminen vaikuttaa täysin järjettömältä.
Ilmoita asiaton viesti
” Ei haluta ymmärtää niitä strategisia tekijöitä, jotka ohjaavat Venäjän ratkaisuja. Sellaisilta asioilta silmien ummistaminen vaikuttaa täysin järjettömältä.”
syksy-39 antoi kyllä käytännön oppia niistä strategisista tekijöistä jotka ohjaavat Venäjän touhua. Sellaisilta kokemuksilta silmien ummistaminen tolsiaankin vaikuttaisi täysin järjettömältä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun Neuvostoliitto 1939 hyökkäsi, se yllätti muut paitsi Mannerheimin, joka oli vuosia ollut vakuuttunut Neuvostoliiton hyökkäyksestä. Neuvostoliitto teki Suomen kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen 1932, jonka halusi uudistaa jo kahden vuoden päästä 1934 kestämään 10 vuotta. Jos Suomessa olisi silloin ymmärretty niitä strategisia tekijöitä, jotka ohjasivat Neuvostoliiton ratkaisuja, olisimme varustautuneet muillakin välineillä kuin kokardeilla. Molotov naureskeli suomalaisten poliittista tyhmyyttä, kun luulevat sopimuksia tehtävän pidettäviksi, vaikka niillä on aivan muita tarkoituksia. Neuvostoliitto saavutti tavoitteensa: pääsi hyökkäämään kehnosti aseistautuneeseen Suomeen käyttäen vielä kepulikonstina Kuusisen Terijoen hallituksen avunpyyntöä.
Olen blogistin kanssa yhtä mieltä, että täytyisi ymmärtää ”niitä strategisia tekijöitä, jotka ohjaavat Venäjän ratkaisuja. Sellaisilta silmien ummistaminen vaikuttaa täysin järjettömältä.”
Ilmoita asiaton viesti
#4. Ne, jotka ennen talvisotaa ymmärsivät strategisen kokonaistilanteen tiesivät toki, että NL:n aiheuttama sotilaallinen uhka oli erittäin todellinen. Stalin valmistautui sotaan Hitlerin Saksaa vastaan. Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salainen lisäpöytäkirja etupiirijaosta sinetöi NL:n hyökkäyksen Suomeen.
Maailmantilanne on nyt monessa suhteessa hyvin erilainen kuin 80 vuotta sitten, mutta edelleen pätee sama: Suomen ja Venäjän väliset suhteet eivät ole umpiossa. Keskinäisiin suhteisiin vaikuttaa olennaisesti suurvaltastrateginen tilanne ja sen kehittyminen.
Ilmoita asiaton viesti
Petteri Hiienkoski: ”Ne, jotka ennen talvisotaa ymmärsivät strategisen kokonaistilanteen tiesivät toki, että NL:n aiheuttama sotilaallinen uhka oli erittäin todellinen.”
No ihan varmasti tiesivät. Mistähän johtunee, että ne, jotka tänä päivänä tietävät ja ymmärtävät strategisen kokonaistilanteen ja sotilaallisen uhan, tekevät havainnoistaan loogiset johtopäätökset ja julkaisevat perustellun ja johdonmukaisen raportin, leimataan hyvien naapurisuhteiden pilaajiksi, russofobeiksi, sodanlietsojiksi ja natottajiksi?
Ilmoita asiaton viesti
Kapea-alaisuus. Yksipuolisuus. Poliittinen tarkoituksenmukaisuus. Ne ovat avainsanoja. Ne asiat muodostuvat ongelmaksi havaintojen tekemisessä ja niiden tulkinnassa. Systemaattinen virhe.
Luotettavien havaintojen tekeminen edellyttää lähdekritiikkiä ja tilastollista merkittävyyttä. Nimettömien haastateltavien yksittäiset sitaatit ei täytä vähimmässäkään määrin edes yksinkertaisia perustavanlaatuisia kriteerejä.
Menetelmien ja havaintojen pitää valideja ja reliaabeleita. Tutkimusta voidaan tehdä useammastakin kuin yhdestä viitekehyksestä käsin. Näihin liittyy perusoletuksia, jotka kuuluu myös tuoda avoimesti esiin.
Toistaiseksi lähes kaikkia julkitulleita raportteja on vaivannut se, ettei yhdessäkään niistä ole tarkastelu kysymystä suurvaltastrategisesta kontekstista käsin. Poikkeuksena on Nato-selvitys, jossa oli havaittavissa myös tämän strategisen kokonaistilanteen huomioonottamista. Lieneekö se sitten johtunut siitä, että laatijoihin kuului myös ulkomaisia asiantuntijoita. Se on tässä suhteen kuitenkin toistaiseksi paras.
Ei tarvitse olla profeetta oivaltaakseen, mitä siitä seuraa, jos kaikki raportit laaditaan seuraamalla mainittuja kolmea avainsanaa, ja poliittiset ratkaisut tehdään sen perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Olipa pitkästä aikaa todella hölmö kommentti.
Jos kerran sinä tiedät Venäjän toiminnan luonteen ja syyt sille, miksi roikut täällä kirjoittamassa etkä ole esimerkiksi Obaman tai Niinistön lähin neuvonantaja? Vai onko sinullakin silmät kiinni ja pää pensaassa?
Vaikka Suomessa on kaikenmaailman tuomiojia, aleksanteri-instituutteja ja muita ”ymmärtäjiä”, en ole havainnut, että mikään taho olisi pystynyt ennustamaan Georgiaan hyökkäämistä, Ukrainaan hyökkäämistä, Syyriassa hyökkäämistä jne.
Kyse tuskin on ymmärtämisestä vaan siitä, että Venäjä on arvaamaton ja uhkaava nykyhallinnon tekemien päätösten takia. Mitä päätösten taustalta sitten löytyy, voi vain arvailla. Hyviä veikkauksia ovat surkea taloustilanne, kansallinen häpeä NL:n romahduksesta, päättäjien henkilökohtaiset pelot, traumat ja kyvyttömyys jne.
On huolestuttavaa seurata aitiopaikalta Venäjän hyökkäyksiä ja arvailla, minne se iskee seuraavaksi. Naurettavaa on kuitenkin se, että meidän tulisi ymmärtää näitä toimia. Ainoa mitä meidän oikeasti tulee ymmärtää, on, että Venäjän toimia vastaan tulee varautua.
Hölmömmänkin tulee ymmärtää, että joku voi käyttää arvaamattomuutta ja uhkaa poliittisena välineenä.
Ilmoita asiaton viesti
”Arvatenkin siksi, että Venäjä on viime aikoina kerta toisensa jälkeen osoittautunut arvaamattomaksi ja uhkaavaksi toimijaksi.”
Venäjä on toiminut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen harvinaisen pragmaattisesti eikä ainakaan Suomea ole uhannut millään tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
#8. Venäjän johdon toimissa on havaittavissa logiikka. Suomen kannalta olisi varsin hyödyllistä, että se tunnistettaiin, eikä hakattaisi päätä Karjalan mäntyyn – tai mitä siitä enää on jäljellä. =)
Ilmoita asiaton viesti
Petteri Hiienkoski: ”Venäjän johdon toimissa on havaittavissa logiikka. Suomen kannalta olisi varsin hyödyllistä, että se tunnistettaiin, eikä hakattaisi päätä Karjalan mäntyyn”
Oikeassa olet. Venäjän logiikka menee näin: Nato-maat jätetään rauhaan, koska on pakko. Sen sijaan liittoutumissuojaa vailla oleviin pieniin rajamaihin hyökkäyksillä ei näytä olevan mitään vakavampia kansainvälisiä seuraamuksia, joten jatketaan siis sillä linjalla. Erittäin loogista.
Suomen kannalta on elämän ja kuoleman kysymys, että tuo logiikka tunnistetaan, eikä hakata päätä Karjalan mäntyyn.
Ilmoita asiaton viesti
MIKSI ihmeessä Venäjän hyökkäisi kaikkiin ”liittoutumissuojaa vailla oleviin pieniin rajamaihin”? Missä mielestäsi kulkee pienen ja ei-pienen rajavaltion ero, kun se näyttää näkemyksesi mukaan olevan ratkaiseva asia eikä esim. se, onko kyseessä entinen neuvostotasavalta, jossa on merkittävä venäläisvähemmistö vai ei?
MILLÄ perusteella sellainen rajamaa, vaikka olisi Naton jäsen, saisi siitä ”liittoutumissuojaa”, jos maa ajautuu konfliktiin Venäjän kanssa, esim. venäläisvähemmistön oikeuksien polkemista syttyvän kriisin seurauksena?
Ilmoita asiaton viesti
”Sen sijaan, että hänen lisäkseen olisimme kuulleet selvityksen tilannutta kokoomuspoliitikko Alexander Stubbia, (…)”
Stubb on Lontoossa ja esiintyi käsittääkseni eilen CNN:llä ja BBC:n Newsnightissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen ulkopoliittista tutkimusta kohtaan esitetty kritiikki tuntuu tunkkaiselta tuulahdukselta 1970-luvulta, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin.”
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/stefan_wallin_…
Ilmoita asiaton viesti
#6. Voihan siinä olla sitäkin. Wallinin propagandistisen heiton takana taitaa kuitenkin olla hänen poliittinen agendansa, joka on enintään askeleen päässä Suomen rajojen ulkopuolella. Heinäluoman kommentti, jonka mukaan nyt on menty toiseen äärimmäisyyteen, oli tervejärkinen. Sitä en tiedä, kuuluiko hän itse suomettuneisuuden ajalla toiseen leiriin, kuten ohjelmassa antoi ymmärtää…
Ilmoita asiaton viesti
Alustus suhtautuu nyt kovin ristiriitaisesti siihen, onko Forsberg blogistin mielestä kansainvälisen politiikan asiantuntija vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
#7. Tulkintasi on väärä. Tietenkin Forsberg on kansainvälisen politiikan asiantuntija! Vaikka hän omien sanojensa mukaan ei voinut ottaa kantaa mainitun Venäjä-raportin sisältöön, koska ei ollut aiheeseen perehtynyt, hänellä on joka tapauksessa erinomaiset yhteiskuntatieteelliset edellytykset arvioida maailmanpolitiikkaa myös suurvaltastrategisesta kontekstistä käsin.
Toinen kysymys on se, kohdennetaanko tutkimusrahjoitusta sellaisiin selvityksiin. Se on poliittinen päätös. Forsberg totesi ohjelmassa, että UPI toimisi tutkimuslaitoksena pluralistisesti. Toistaiseksi UPI:n raportit ovat kuitenkin olleet varsin yksipuolisia ja kapea-alaisia.
Forsbergin lausunnon perusteella tähän olisi mahdollisesti luvassa korjausta. Jäämme siis odottelemaan. =)
Ilmoita asiaton viesti
Löytyykö Aleksanteri Instituutista mitään moitittavaa ? Tutkimuslaitos muiden tutkimuslaitosten joukossa. Blogistin pitää vain lukea oikean tutkimuslaitoksen raportteja. Molemmat tuotetaan veronmaksajien rahoilla.
Teki Putin mitä vain, Aleksanteri-instituutista löytyy aina ymmärtäjä
”Esiintyessään julkisuudessa tutkijat edustavat aina itseään”, puolustautuu instituutin johtaja Markku Kivinen.
Totuudesta totuttiin taistelemaan kylmän sodan aikana, mutta viimeinen taisto on käynnissä vasta nyt. Vanhat taistolaiskommunistit pyörittävät Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa Suomen Akatemian rahoituksella tutkimusta, voiko Neuvostoliiton raunioilta rakentaa modernia Venäjää. Aihetta selvitetään yhteensä jopa kymmeneen miljoonaan euroon nousevalla suomalaisella tiederahoituksella, mistä on tähän mennessä myönnetty 4,2 miljoonaa. Vuoden 2014 aikana myönnetään toinen 4,2 miljoonan euron potti, jos tutkimus on pysynyt ohjelmassa ja etenee. Hankkeen rahoituksessa ovat myös Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto.
Samalla Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen tyhjensi koko suomalaiselle Venäjän tutkimukselle tähän asti tarjolla olleen rahoituksen vuoden 2017 loppuun asti. Kivisen taktiikkana on ollut turvottaa instituutin toimintaa ja syödä siten kilpaileva tutkimus pois pöydältä. Nyt käydään viimeistä taistelua totuudesta. Instituutista ei ole kuitenkaan noussut yhtään kansainvälisesti tunnustettua tutkijaa koko toiminta-aikana vuodesta 1996.
Tutkijoiden meriiteistä löytyy myös stalinisteja.
Kivisen klustereista ei kuitenkaan ole käyttöä suomalaisille yrityksille tai muulle elinkeinoelämälle. Myöskään ulkoministeriö ei tarvitse Kivisen suosituksia. Kaikkein vähiten ohjeita ottaa presidentti Vladimir Putinin hallinto. Putin tuomitsi viimeksi 12. joulukuuta kaikki ulkomaiset yritykset vaikuttaa Venäjän tiehen. Aleksanteri-instituutti on juuri sellainen ulkomainen ”agentti”, mitä Putin tarkoittaa.
http://masalomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127781-t…
Ilmoita asiaton viesti
#10. Tietääkseni Aleksanteri-instituutti kuuluu Helsingin yliopistoon, joka on autonominen laitos. Mielestäni on erittäin hyvä, että Venäjästä tuotetaan monipuolisesti eri näkökulmista tutkimustietoa julkiseen keskusteluun ja poliittisille päättäjille! Missään tapauksessa emme saisi joutua suomettuneisuuden ajan ahdashenkiseen tilanteeseen, jossa tutkimus oli yksipuolista ja toisinajattelijoita syrjittiin ja leimattiin!
Sinänsä on myös erittäin hyvä asia, jos tutkimusrahoitus on kotimaista alkuperää. Mistähän muuten esim. M. Salomaan tutkimusrahoitukset ovat mahtaneet olla peräisin… 1990-luvulla sotilasliitto NATO rahoitti tutkimusohjelmia myös suomalaistutkijoille.
Ilmoita asiaton viesti
Petteri Hiienkoski
Niin. Sekä Aleksanteri Instituutti ja UPI ovat autonomisia laitoksia jotka toimivat yhteiskunnan rahoittamina. Siis olet samaa mieltä, että on hyvä että Venäjästä tuotetaan tietoa eri näkökulmista. Kuitenkin nostat nyt UPI:in tikun nokkaan.
Käsitykseni on ollut, että tässä suomettumisen vaarassa on ollut menneinä vuosina lähinnä Aleksanteri Instituutti.
Aleksanteri Instituutti ja Ulkopoliittinen Instituutti ovat tutkimuslaitoksia, mutta keskittyvät tutkimustyössään hiukan eri asioihin, toisistaan poikkeavista näkökulmista.
Aleksanteri-Instituutti palvelee Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen, opetuksen ja tuntemuksen kenttää erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla. Instituutti on Helsingin Yliopiston alainen humanistien ja kulttuuriväen leikkikenttä.
UPI toimii sensijaan laajemmalla pohjalla ja palvelee erityiseti eduskuntaa, valtioneuvostoa, ulkopoliittisia toimijoita sekä talouselämää tehtävissään.
Ulkopoliittinen instituutti on tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa ajankohtaista tietoa kansainvälisistä suhteista ja EU-asioista.
Tutkimuslaitokset saavat rahoitusta eri lähteistä myös Aleksanteri Instituutti.
Ulkopoliittisen instituutin rahoituksesta huolehtii eduskunta. Instituutti on tutkimustoiminnassaan riippumaton. Instituutin toimintaa ohjaa yhdeksänjäseninen hallitus, ja sen yhteydessä toimivat myös neuvottelukunta ja tieteellinen neuvosto. Aleksanteri Instituuttia ei valvo käytänössä kukaan.
Nyt kysymyksessä olevan julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Mistäs tämä NATO nyt tähän pomppasi. No Venäjällä Putin julisti viime viikolla pitkäaikaisen ”luotettavan” tutkimuslaitos Levadan ulkomaiseksi agentiksi ja lopetti Levadan toiminnan. … ja suolaakaan ei saa enää Venäjälle tuoda, kun Putin perhetuttu osti suolakaivoksen ja se ei saanut suolaansa kaupaksi. Nyt saa ja suolan hinta nousee Venäjällä vähintään 30 %
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1473049316312
Putinin kannatus laskusuunnassa ja tyytymättömyys talouteen kasvaa. Sitä ei saa kertoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata olla sinisilmäinen tutkimusrahoituksen suhteen. Suomessa on perinteitä toimia valtavirran mukana, jolloin järjen ääni vaimenee. Toimittajia ei kai turhaan ole nimertty sopulilaumaksi.
Henkinen pohjoiskorealaisuus tuntuu olevan juurtunut syvään. Suomi taitaa vain olla niin pieni maa, ettei tänne edelleenkään mahdu kuin Yksi Totuus kerralla. Toivottavasti olisin edes siinä suhteen väärässä. =)
Ilmoita asiaton viesti
”Räjähdys” Koillis-Virossa? En ole löytänyt venäläisistä medioista juttuja UPI-keskustelusta, Virosta sen sijaan riittää juttua tänä aamuna.
http://vz.ru/world/2016/9/14/832482.html
Ilmoita asiaton viesti
70-luvulla, suomettumisen kulta-aikana eläneelle Tuomiojan ja Rinteen moitteet raporttia kohtaan kuullostavat vähän siltä, että he potevat edelleen Olof Palme syndrooma eli mitä kauempana rikkomukseet tapahtuvat, niin sitä vakavammin niihin on suhtauduttava. Tämän aamun Hesarissa Tervo sivusi aihetta kertoen Lennart Meren ensimmäisestä visiitistä vuoden 1974 Helsingissä, jossa hän näki rautatiesiltaan maalatun graffitin ”Jenkit ulos Angolasta”. ”Neukut ulos Virosta” graffitteja ei sen sijaan ollut nähtävissä.
Ilmoita asiaton viesti