*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Kiinalainen maailmanjärjestys tulee – oletko valmis?

  • Aasian infrastruktuuri-investointipankin (AIIB) päämaja on Pekingissä.
    Aasian infrastruktuuri-investointipankin (AIIB) päämaja on Pekingissä.
  • Xi Jinping on Kiinan kansantasavallan puhemies eli presidentti. (Kuva: Wikipedia.)
    Xi Jinping on Kiinan kansantasavallan puhemies eli presidentti. (Kuva: Wikipedia.)
  • Sosialistisen markkinatalouden tuomasta menestyksestä huolimatta Kiinaa hallitsee edelleen yksi puolue – kommunistinen puolue.
    Sosialistisen markkinatalouden tuomasta menestyksestä huolimatta Kiinaa hallitsee edelleen yksi puolue – kommunistinen puolue.

YLE esitti keskiviikkoiltana Ulkolinjan uusintana tv-reportaasin Kiinalainen maailmanvalloitus (Backlight: The Chinese World Order) joka ennakoi nykyisen länsimaisen maailmanjärjestyksen loppua.

"Keltaisesta vaarasta" on toki puhuttu lännessä jo vuosisatoja tai ainakin vuosikymmeniä. Tämä on perustunut kiinalaisten huikeaan lukumäärään. Kiinan ja eräiden muiden Aasian maiden nopea talouskasvu ja maailmantalouden muutokset ovat kuitenkin konkretisoineet sitä, mitä se voisi länsimaille tarkoittaa. Kiina on jo maailman suurin talous.

Talousmahti perusti vuonna 2014 Maailmanpankille ja IMF:lle kilpailijan, koska Yhdysvallat ei suostunut sen vaatimuksiin sen johtamien rahoitusorganisaatioiden uudistamisesta. Aasian infrastruktuuri-investointipankki AIIB (Asian Infrastructure Investment Bank) on jo nyt taloudellisesti vahvempi kuin Maailmanpankki.

AIIB-pankki nousi aluksi korvaamaan Aasian kehityspankkia ADB:ta (Asian Development Bank), jonka ongelmana oli päätösvallan vinoutuneisuus. Euroopan ja Yhdysvaltain äänivalta oli moninkertainen verrattuna Kiinaan ja Intiaan, vaikka länsimaat eivät kuuluneet edes sen toimialueeseen.

Kun suuret EU-maat Saksan johdolla vuonna 2015 päättivät liittyä Kiinan pankkileiriin AIIB-pankista tuli tosiasiallisesti globaali rahoituslaitos. EU-kumppanien ratkaisu oli Yhdysvalloille kova isku. Näitä oli johtavien läntisten G7-teollisuusmaiden kokoontumisessa erityisesti varoitettu lähtemästä mukaan Kiina-vetoiseen investointipankkiin.

Reportaasissa haastatellun Pekingin yliopiston valtio-opin professorin mukaan Kiina tavoittelee asemaa supervaltana. Se pyrkii AIIB-pankin avulla maailmantalouden johtajaksi ostamalla yrityksiä ja rahoittamalla suuria hankkeita Aasiassa ja Euroopassa. Esimerkkinä mainittiin se, että kiinalainen valtionyhtiö Cosco viime vuonna osti Kreikalta Ateenan satamakaupunkina tunnetun Pireuksen sataman enemmistöosuuden.

Merkittävää on kuitenkin se, että AIIB-pankin toiminta kohdentuu kolmannen maailman kehittyviin maihin. Niissä asuu noin 85 % maailman väestöstä. Tarkoitus on askel kerrallaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla kohentaa niiden infrastruktuuria.

Kiinan johdolle keskeinen poliittinen ja taloudellinen työkalu on One Belt One Road eli OBOR-ohjelma. Se on yhdistelmä kahdesta eri aloitteesta, jotka Kiinan johto hyväksyi vuonna 2013. Ensimmäinen on Modernina Silkkitienä tunnettu Silk Road Economic Belt.

Toinen on niin sanottu Merellinen Silkkitie eli 21st Century Maritime Silk Road. OBOR-ohjelmalla tavoitellaan nopeita ja moderneja juna- ja lentoyhteyksiä, alueen kattavaa valtateiden verkostoa, öljy- ja kaasuverkkoa, modernia satama- ja konttiliikenteen verkostoa ja telekommunikaatioverkostoa. Vievätkö kaikki tiet tulevaisuudessa Kiinaan?

Reportaasissa haastateltu amerikkalainen suursijoittaja arvioi länsimaiden velkaantumisen vievän lopulta niiden nykyisin johtaman talousjärjestelmän romahtamiseen. Samaan aikaan kun länsimaat ovat painaneet "katteetonta" setelirahaa Kiinan hallitus on hankkinut huomattavan kultavarannon ja investoinut teollisuuslaitoksiin. Reaaliomaisuus on virtuaaliomaisuutta arvokkaampaa.

Reportaasin mukaan Kiina toteuttaa kehitysohjelmaa ilman että se puuttuu muiden maiden sisäisiin asioiden, kuten länsimailla on taipumuksena tehdä. Esimerkkeinä mainittiin Yhdysvaltain ja sen liittolaisten toiminta Irakin ja Libyan "vapauttamisessa".

Pyrkimys hegemonian pönkittämiseen liitettiin kuitenkin virheellisesti kristinuskoon. Yhdysvaltain ja sitä myötäilevien länsimaiden maailmanpoliittista agendaa motivoi pidemminkin kapitalistinen imperialismi kuin kristillinen usko ja lähimmäisenrakkaus.     

Kiinalaisen valtio-opin professorin mukaan talous ja materiaalinen hyvinvointi eivät ole ainoat ihmisten tavoittelemat asiat toisin kuin länsimaissa teollisesta vallankumouksesta lähtien on hänen mukaansa kuviteltu. Hän korosti perinteisen konflutselaisen filosofian merkitystä Kiinan kehitykselle. Hän myös arvioi varsin suorasanaisesti länsimaisen yhteiskunnan olevan moraalisesti rappiolla. Venäjän johto on esittänyt vastaavan sisältöisiä lausumia lännen moraalisesta tilasta. Tällaisia arvioita ei lännessä haluttaisi kuunnella. 

Venäjällä on euraasialaisena suurvaltana edullisen sijaintinsa takia erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa asemaansa. Kun EU ja Yhdysvallat ovat käpertyneet itseensä, Venäjä on tiivistänyt suhteitaan Kiinaan. Ne ovat johtavia mahteja niin sanotussa Brics-maiden ryhmässä ja Shanghain yhteistyöjärjestössä. Maaryhmiä ja järjestöjä, joita länsimaat eivät johda, on totuttu lännessä ylimielisesti halveksumaan. 

Maailmantalouden painopiste on Kiinan johdolla siirtynyt Aasiaan. Seuraavaksi sinne siirtymässä on poliittinen johtajuus.

Reportaasissa annettiin ylioptimisten ja vääristynyt kuva Kiinasta, sen historiasta ja tulevasta kehityksestä. Konfutselaisuus ei suinkaan ole estänyt kiinalaisia menettämästä malttiaan ja kostamasta kokemaansa vääryyttä, kuten annettiin ymmärtää. Kiinan historia kertoo verisistä kapinoista ja pitkällisistä sisällissodista vallasta taistelevien dynastioiden välillä. Ei ole perusteita olettaa, että konfutselaisuus – kommunismista puhumattakaan – kykenisi tulevaisuudessakaan estämään ihmisen luontaisen itsekkyyden ja siihen liittyvän väkivallan ja halun kostaa paha pahalla.

Kristinusko on ainoa uskonto, joka perustuu anteeksiantamukseen. Se pitää sisällään myös voiman hillitä ihmisen itsekkyyttä ja katkaista kostonkierre.   

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Kristinusko on ainoa uskonto, joka perustuu anteeksiantamukseen. Se pitää sisällään myös voiman hillitä ihmisen itsekkyyttä ja katkaista kostonkierre."

Käytännössä kaikkiin uskontokuntiin kuuluvilla on samanlainen käsitys omasta uskonnostaan ja sen opeista. "Tee lähimmäisellesi niin kuin haluat itsellesi tehtävän" on vanha KIINALAINEN sanalasku.

Kristityt keskittyvät oman uskontonsa oppisisällön tulkinnassa muiden uskontojen harjoittajien tapaan lähinnä kaikkeen hyvään ja korkeamoraaliseen, mutta muut uskonnot mieltävät kristittyjen inkvisitiot ja veriset ristiretket aivan samalla tavalla itsekkääksi ja piittaamattomaksi väkivallaksi kuin kristityt ajattelevat muslimien terroriteoista tai kiinalaisten "kostonhalukkuudesta".

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista, Juha.

"Käytännössä kaikkiin uskontokuntiin kuuluvilla on samanlainen käsitys omasta uskonnostaan ja sen opeista. "Tee lähimmäisellesi niin kuin haluat itsellesi tehtävän" on vanha KIINALAINEN sanalasku."

Se voi olla kiinalaisilla sananlaskuna. Sellaisenaan se kertoo, miten tulisi toimia muttei anna voimaa hillitä ihmisen itsekkyyttä ja katkaista kostonkierrettä. Tarkoitin, että voima siihen on ainoastaan kristillisessä evankeliumissa.

Mielestäni inkvisitio ja ristiretket eivät perustuneet evankeliumiin vaan pikemminkin sen unohtamiseen. Maallinen ja hengellinen on sekoitettu kristinuskon vastaisesti toisiinsa jos islamilaiseen harjoitetaan "miekkalähetystä" tapaan.

Asiat ovat kuitenkin monisyisempiä kuin yleisesti esitetään. Maallisella esivallalla on esimerkiksi oikeus ja velvollisuuskin puolustaa asein kansalaisiaan. Sikäli kuin ristiretkissä oli kysymys ryöstöretkistä ne olivat kristinuskon mukaan tietenkin väärin. Väärin oli myös esimerkiksi Yhdysvaltain hyökkäyssota Irakiin.

Ulkopuolisesta kaikki asiat mitä kristityt tekevät on helppo panna kristinuskon syyksi joko tietämättään tai tahallisesti. Tämä ilmeni myös kiinalaiskommenteista tv-reportaasissa.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kiinalaisretoriikka on vastatoimi kasvavalle arvostelulle Kiinan toimista Afrikassa. Kiinalaiset esiintyvät julkisuudessa nöyrästi ja toteavat Kiinan olevan edelleen kehitysmaa, joka haluaa pyyteettömästi auttaa Afrikkaa.

Kulissin takaa tilanne on täysin toinen ja kiinalaiset paljastuvatkin kolonialisteiksi:

On vastemielistä kun kiinalaiset tukevat diktaattori Mugabea. Kiinalaishokemalla "emme puutu sisäisiin asioihin" ohitetaan etiikka kokonaan taloudellisen hyödyn vuoksi.
http://thediplomat.com/2016/09/does-china-have-a-l...

Kiinalaisten massiivinen salakalastus aiheuttaa suuria ongelmia afrikkalaisille: http://www.japantimes.co.jp/opinion/2016/09/04/com...

Tansaniassa Kiinalla on ollut kehitysprojekteja 60-luvulta alkaen. Kiinalaiset rakennusyritykset (jotka kaikki ovat valtion omistamia) voittavat melko säännöllisesti kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten rahoittamat urakat. Kiinalaisten tapa tuoda lähes kaikki urakoiden työntekijät Kiinasta taas vähentää paikallisen väestön ansaintamahdollisuuksia näissä hankkeissa.
Tuonti Kiinasta on kymmenkertaistunut 2000-luvulla ja on nyt noin 700 miljoonaa dollaria vuodessa. Samaan aikaan Tansanian vienti on kasvanut käytännössä nollatasolta lähes 400 miljoonaan. Tuonti Kiinasta koostuu ennen kaikkea koneista, laitteista ja ajoneuvoista. Vienti Kiinaan taas on raaka-aineita.
Valitettavasti eräiden selvitysten mukaan Kiinan tilastot kertovat puun tuonnin Tansaniasta olevan kymmenen kertaa suurempaa kuin Tansanian tilastojen mukainen vienti Kiinaan. Eri yhteyksissä on todettu kiinalaisten tuovan maahan paljon laittomia jäljitelmiä eikä tuotteiden laatu muutenkaan vastaa odotuksia.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Hyvä spekulaatio tulevaisuuden visiona. Miksi muuten Mongolian ja Rooman suurvallat luhistuivat? Moraallinen rappio ja pysähtyneisyys romutti ne kuten ex- Neuvostoliitonkin.

Käykö niin myös länsimaiselle ahneuden, narsismin ja yliliberalisoituneen arvotyhjiön kulttuurille ja virtuaalitaloudelle? Onko hällä-välinen postmodernismi ja itsekäs, darvinistinen ja materialistinen uusliberalismi tullut matkansa päähän? Onko henkisen pääoman eettis-moraalinen kehitys jäänyt takapajulaan? Vesi voittaa kallion. Eli pehmeät arvot voittavat kovat ajan kanssa.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Rooman valtakunnan luhistumista on paljon tutkittu. Monia eritasoisia selityksiä siihen on esitetty.

Jos sivuutan kristillisen selityksen - joka perustuu Jumalan kaitselmukseen joka tähtää evankeliumin ulottamiseen yli maanpiirin - ilmeistähän on, että välittömästi luhistuminen johtui kansainvaelluksista. Kustannukset kalliin palkka-armeijan ylläpitämisestä ja laajan valtakunnan puolustamisesta sen avulla kohosivat yksinkertaisesti liiallisesti.

Ellei Rooman valtakunta olisi tuhoutunut kristinusko tuskin olisi levinnyt Eurooppaan, kuten se kansainvaellusten seurauksena syntyneiden valtioiden kautta levisi...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset