Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Länsimaiden perikato lähenee – oletko valmis?

  • Oswald Spengler (1880–1936) ennakoi hieman ennen kuolemaansa, että natsi-Saksa tuhoutuisi 10 vuoden sisällä (kuva: Wikipedia).
    Oswald Spengler (1880–1936) ennakoi hieman ennen kuolemaansa, että natsi-Saksa tuhoutuisi 10 vuoden sisällä (kuva: Wikipedia).
  • Der Untergang des Abendlandes (1918, 1922). Spenglerin kerrotaan aloittaneen mammuttiteoksensa kirjoittamisen jo vuonna 1911.
    Der Untergang des Abendlandes (1918, 1922). Spenglerin kerrotaan aloittaneen mammuttiteoksensa kirjoittamisen jo vuonna 1911.
  • Harry Clarken kuvitusta Johann Wolfgang von Goethen (1749–1832) Faust (1925) -teoksen englanninkielisestä laitoksesta.
    Harry Clarken kuvitusta Johann Wolfgang von Goethen (1749–1832) Faust (1925) -teoksen englanninkielisestä laitoksesta.
  • F. W. Murnaun ohjaaman elokuvan Faust: eine Deutsche Volkssage (1926) juliste.
    F. W. Murnaun ohjaaman elokuvan Faust: eine Deutsche Volkssage (1926) juliste.

Ylen esittämä tv-reportaasi Kiinalainen maailmanvalloitus – jossa ennakoitiin nykyisen länsimaisen maailmanjärjestyksen loppua – palautti mieleen historianfilosofi Oswald Spenglerin (1880–1936) lähes sata vuotta sitten julkaiseman klassikon Länsimaiden perikato: Maailmanhistorian morfologian ääriviivoja (1918, 1922).

Teoksessaan Spengler esitteli kahdeksan maailmassa esiintynyttä korkeakulttuuria: babylonialaisen, egyptiläisen, kiinalaisen, intialaisen, meksikolaisen (mayat ja asteekit), apollonisen (antiikki), arabialaisen ja faustisen (länsimaisen) kulttuurin.

Hänen mukaansa johtavien sivistyskulttuurien kehitys noudattaa säännönmukaisuutta, joka toistuu kaikissa menneissä, nykyisissä ja tulevissa kulttuureissa. Kun tarkasteluetäisyys ja havaintoaineisto ovat riittäviä, kulttuurien kehityksessä on tunnistettavissa rakenteellisia yhtäläisyyksiä.

Länsimaisen kulttuurin huippukohdan Spengler sijoitti 1700-luvun loppuun ja näki rappion alkaneen 1800-luvusta. Hän arvioi länsimaisen kulttuurin tulevan tiensä päähän 200–300 vuoden kuluttua. Siihen asti se rappeutuisi, kunnes tuhoutuisi tavalla tai toisella 2100–2200-luvuilla.

Spengler kuvaili sitä faustiseksi. Hän näki Faustin traagisessa hahmossa jotain samaa kuin läntisessä maailmassa. Niin kuin Faust myi sielunsa paholaiselle saadakseen käyttöönsä entistä mahtavampia voimia, samoin hän arvioi länsimaisen ihmisen myyneen sielunsa teknologiselle kehitykselle.

Elämme jo 21. vuosisadalla. Spenglerin ennusteen mukaan länsimaiden tuho olisi edessä aikaisintaan 80–90 vuoden kuluttua. Sitä, kuinka nopeaksi yhteiskuntakehitys muuttuisi, hän tuskin sata vuotta sitten kykeni ennakoimaan.

Elämme monessa suhteessa ainutkertaista historian vaihetta. Huikeasta teknologisesta edistyksestä huolimatta tai kenties juuri sen takia ympäristöongelmat ovat kasvaneet globaaleihin mittoihin. Teknologisen kehityksen ansioista ydinaseilla voidaan hävittää ihmiselämä maapallolta muutamalla napinpainalluksella. Viestintäteknologinen kehitys mahdollistaa reaaliaikaiset yhteydet lähes kaikkialle maailmassa – sekä hyvässä että pahassa.

Spenglerin mukaan kulttuurin tyypillisiä vanhuudenmerkkejä ovat muun muassa kaupungistuminen, syntyvyyden väheneminen, individualismi, jäljittely (länsimaissa kertaustyylit), ammattiarmeijat ja uskonnottomuus.

Länsimaisen kulttuurin moraalinen perusta on kristinuskossa. Viime vuosina huomiota saanut islam ei ole ensimmäinen eikä ainoa eikä edes vakavin kristillisiin arvoihin perustuvan länsimaisen sivistyksen haastaja.

Viime vuosisadan tunnetuimmat haastajat olivat natsismi-fasismi ja kommunismi-sosialismi. Totalitaariset ideologiat perustuivat ateistiseen ja materialistiseen maailmankatsomukseen, joka nakersi länsimaisen kulttuurin moraalista perustaa.

Spenglerin mukaan kristillinen teologia on "bolsevismin isoäiti". Tällä hän viittasi kristilliseen veljeyteen, altruismiin (epäitsekkyys) ja rauhantyöhön. Ne ovat kristillisiä arvoja, joihin kristillisen uskon universaalin luonteen takia liittyy tarve ulottaa ne kaikkialle. Kommunismiin ja sosialismiin lainattiin kristinuskosta universalismi: niissä internationalismi tarkoitti kuitenkin puna-aatteen levittämistä väkivalloin. Menetelmä oli sama kuin islamissa.

Muitakin kristillisiä ihanteita hyväksikäytettiin kommunismin ja sosialismin mielikuvan inhimillistämiseksi. Todellisuudessa niistä muodostui kristillisyyden irvikuva, ellei suorastaan vastakohta. Natsismin kohdalla kristinuskon tunnuskin oli vääristynyt hakaristiksi ja Kristuksen korvasi poliittinen "vapahtaja" (Der Führer, Il Duce).

Se, että kristillisiä piirteitä varastetaan muihin katsomuksiin ilman, että omaksutaan itse kristinusko, on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kommunismi on historiallinen esimerkki siitä, miten materialistinen maailmankatsomus johti kristinuskon vastaisuuteen ja kristittyjen vainoihin sosialistimaissa. Nykyään kristittyjä vainotaan erityisesti muslimimaissa. Islamiin ei sisälly todellista uskonnonvapautta. 

Sekulaarin humanismin piirissä on samoja piirteitä. Se ei välttämättä anna tilaa edes kristilliselle humanismille vaikka senkin juuret ovat kristinuskossa. Esimerkiksi Ruotsissa humanistijärjestö on julkisesti kampanjoinut kristinuskoa vastaan ja rajoittanut kriittistä keskustelua toimintatavoistaan.

Spengler tarkasteli myös tiedettä kulttuurin tuotteena ja kyseenalaisti näin ajatuksen tieteen objektiivisuudesta. Myytti tieteen objektiivisuudesta ja neutraaliudesta on sadassa vuodessa vahvistunut. Se ei ole ainoa tieteeseen liittyvä myytti. Tieteen myytti tukee mielikuvaa länsimaisesta sivistyksestä ihmiskunnan kehityksen korkeimpana muotona. Siitä hybriksestä on vaikea luopua.

Spenglerin mukaan länsimainen tiede on faustisen kulttuurin ilmentymää ja sen itsetoteutusta ja kehittyy kulttuurissa vaikuttavien perusmyyttien varassa. Hänen mukaansa tieteet kehittyvät lopulta ”järjen tyrannian” vaiheen kautta kohti loppuaan. Spengler piti tiedettä vahvasti uskonnon kaltaisena myyttien järjestelmänä.

Huolimatta siitä, että tieteellinen vallankumous noin 1500–1700 tapahtui kristinuskon luomien mahdollisuuksien puitteissa ja kokeellinen luonnontiede kehittyi kristillisen ihmiskäsityksen ja maailmankuvan varassa, tieteestä tai pikemminkin tietynlaisesta naturalistisesta tiedekäsityksestä on muodostunut myyttinen uskomusjärjestelmä (skientismi). Se on pitkälti korvannut kristinuskon aseman yhteiskunnassa. Kommunismin tavoin se sulkee "tieteen nimissä" jo lähtöoletuksissaan Jumalan uskomusjärjestelmänsä ulkopuolelle.

Kristillisen yhtenäiskulttuurin hajoamisen jälkeen uskonnottomuus on länsimaissa lisääntynyt ja yhteiskunnan arvioitu muuttuneen jälkikristilliseksi. Uskonnottomuuden myötä tapahtunut moraalisen oikean ja väärän suhteellistuminen johdonmukaisesti sovellettuna sopii huonosti sekä ihmiselämän että yhteiskunnan rakennusaineeksi.

Muista kulttuuripiireistä peräisin olevat ovat kiinnittäneet huomiota länsimaiden moraaliseen rappeutumiseen. Tämä korruptoituneisuus osaltaan vieläpä motivoi jihadisteja sotaan länttä vastaan.

Kehityssuunta sopii Spenglerin arvioon, jonka mukaan uskonnottomuus on kulttuurin rappeutumisen tunnusmerkki. Hän nimeää myös individualismin kulttuurin vanhentumisen merkiksi. "Tasa-arvon" ja "vapauden" nimissä (jotka myös ovat kristillisperäisiä arvoja) äärimmilleen viety yksilökeskeisyys ilmenee itsekkyytenä (eli kristinuskon irvikuvana). Tämäkin liittyy uskonnottomuuden mukanaan tuomaan moraalin rapautumiseen.

Jos Spenglerin mainitsemia kulttuurin taantumisen merkkejä kääntää vastakohdikseen, voiko sen perustella päätellä, mistä nousee uusi korkeakulttuuri sen jälkeen kun länsimainen kulttuuri on päässyt tiensä päähän, olettaen ettei maailmanhistoria lopu siihen? – Ainakin islamin piirissä on voimakas tarve nousta sen haastajaksi. Maailmantalouden painopiste on kuitenkin jo siirtynyt lännestä Aasiaan. Kiinalla näyttää uutena talousmahtina olevan aineellisia edellytyksiä johtajuuteen. Mutta riittäkö se?

Kulttuurinen johtajuus edellyttää myös moraalista sivistystä, johon kaikissa korkeakulttuureissa on liittynyt uskonto. Onko kiinalaisesta konfutselaisuudesta siihen (enää)? – Historian todistuksen perusteella kommunismista ei siihen ole.

Petteri Hiienkoski

 

Aiheeseen liittyvää

Kiinalainen maailmanjärjestys tulee – oletko valmis? (US Puheenvuoro 2.2.2017.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Petteri Hiienkoski

Kiitos. Piristävä etnokyldyyrinäkökulma =)

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Spenglerin kanssa samoja havaintoja on tehnyt sir John Bagot Glubb pamfletissaan "The Fate of Empires and Search for Survival".

"XXXIX Summary

As numerous points of interest have arisen in the course of this essay, I close with a brief summary, to refresh the reader’s mind.
(a) We do not learn from history because our studies are brief and prejudiced.
(b) In a surprising manner, 250 years emerges as the average length of national greatness.
(c) This average has not varied for 3,000 years. Does it represent ten generations?
(d) The stages of the rise and fall of great nations seem to be:
The Age of Pioneers (outburst)
The Age of Conquests
The Age of Commerce
The Age of Affluence
The Age of Intellect
The Age of Decadence.

(e) Decadence is marked by:
Defensiveness
Pessimism
Materialism
Frivolity
An influx of foreigners
The Welfare State
A weakening of religion.

(f) Decadence is due to:
Too long a period of wealth and power
Selfishness
Love of money
The loss of a sense of duty.

(g) The life histories of great states are amazingly similar, and are due to internal factors.
(h) Their falls are diverse, because they are largely the result of external causes.
(i) History should be taught as the history of the human race, though of course with emphasis on the history of the student’s own country."

http://www.rexresearch.com/glubb/glubb-empire.pdf

Petteri Hiienkoski

Kiitos, Kimmo! Oliskohan Sir John Bagot Glubb oman spenglerinsä lukenut...Hänellä erityispiirteenä on elämäura Lähi-idässä. Antaa perspektiiviä. Historiasta opimme sen, ettei ihminen opi historiasta mitään =) Miksiköhän? Traagista.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Jaaha, ääriuskovainen ratsastelee Spenglerillä. Mistä amerikkalaisten hihhulikonservatiivien julkaisusta tällä kertaa kopioit juttusi?

Petteri Hiienkoski

Suosittelen tutustumaan aiempiin blogikirjoituksiini. Silloin ei tarvitse jäädä ennakkoluulojen ja fobioiden vangiksi. Vaikka blogikirjoitukset eivät ole opinnäytteitä, merkitsen yleensä lähteet, joihin viittaan tai joita lainaan.

Kannattaa myös lukea US Puheenvuoron keskusteluohjeet:

"- Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai muuhun henkilökohtaiseen ominaisuuteen liittyviä asiattomia viestejä.
- Älä solvaa ihmistä tai yhteisöä." Jne.

Ohjeita noudattamalla on mahdollista käydä rakentavaakin keskustelua. Sellaista, joka keskittyy asioihin, vaikka olisikin toisenlainen vakaumus tai näkemys.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tämä:
"Nykyään kristittyjä vainotaan erityisesti muslimimaissa. Islamiin ei sisälly todellista uskonnonvapautta."
________________________________________

Entä toistepäin:
Nykyään muslimeja vainotaan erityisesti johtavissa kristityissä maissa.

Kristinuskoon ei sisälly todellista uskonnonvapautta.

Henry

Petteri Hiienkoski

Toisin kuin islam kristinusko ei kehota tappamaan ketään. Kristittyjä sen sijaan kehotaan rukoilemaan vihamiestensäkin puolesta. Islamin mukaan se, joka luopuu islamista, kuuluu tappaa. Niinpä muslimimaissa kääntyminen kristityksi merkitsee todellista hengenvaaraa. Länsimaissa, joissa kristinuskon vaikutuksesta sentään edelleen kunnioitetaan ihmisarvoa, tällainen ei tulisi kuuloonkaan.

Toimituksen poiminnat