Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Valtamedia jatkaa suomettuneisuuden hengessä

Sananvapauden merkityksestä demokraattisessa yhteiskunnassa aidosti tietoisia päätoimittajia voisi olla vaikea saada esittämään yhteistä periaatelausuntoa. Ellei se rajautuisi siihen, mikä todella oikeuttaa median tehtävän. Mutta Suomi on toista maata. Edelleen vuonna 2017.

Päätoimittajien yhdistys hymistelee yhteiskuorossa aitosuomettuneeseen tapaansa. Tämän sääntökunnan ammattietiikkaan ei kuulu "totuus, koko totuus ja vain totuus". Vielä mitä? – Päätoimittajat päinvastoin korostavat, että uutisoimatta jättäminen ei rajoita sananvapautta. Itseään "suomalaisen sananvapauden tukipilareiksi" kutsuvat portinvartijat esittävät perusteeksi kuuliaisuuden työantajalle. Päätoimittajat varaavat itselleen yksinoikeuden valita, mitkä vaihtoehtoisista tiedoista sopivat heidän narratiiviinsa ja mitkä eivät.

Vieläkö joku kyselee, mikä on valtamedia ja mitä se tarkoittaa? – Eiköhän se löydy juuri näistä, jotka samastavat itsensä valtaeliittiin. Se, että päätoimittajat julistavat tällaista, kertoo journalistisen identiteetin menettämisestä tai ainakin sen hämärtymisestä. Avainsana on – yllätys, yllätys – "luottamus". Sanavalinta on kuin tuulahdus 1970-luvulta!  

Se, että valtamedian lipunkantajat korostavat edustavansa "vastuullista suomalaista mediaa" erotuksena "valemedioista ja muista vaihtoehtoisia faktoja levittävistä tahoista", viittaa korruptoituneisuuteen sekin. Toiseuttaminen ja haastajien leimaaminen viittaavat pyrkimykseen rajoittaa vapaata tiedonvälitystä ja pönkittää omaa asemaa. Se ei kuulu toimivaan demokratiaan. Piirre on ominaisempi totalitaarisille järjestelmille. 

YLE on käynyt mediasotaa rajoittaakseen kilpailijoiden pääsyä mediakentälle: "virallisesta" narratiivista poikkeava tiedonvälitys koetaan uhkana. Koska myös viranomaiset näyttävät osallistuneen kampanjaan, herää kysymys, onko toiminta ylhäältä johdettua. Ainakin päätoimittajien vetoomus lojaalisuudesta työnantajalle vahvistaa epäilyä, että toimia motivoi vallanpitäjien huoli asemastaan.

Se, että valtamedian edustajien täytyy julkilausumalla käydä kilpailijoita vastaan, sisältää viestin, jota päätoimittajat itse eivät näytä edes huomaavan. Kannanoton esittäminen ei osoita ainoastaan huolta oman aseman menettämisestä. Valitettavasti se kertoo myös itseluottamuksen puutteesta oman toiminnan oikeutukseen.

Jokaisen, jolle toimiva demokratia on arvokas, olisi syytä havahtua. Kansalaisilla on oikeus tietää "totuus, koko totuus ja vain totuus". Ellei edes valtiollinen YLE sitoudu tähän, sillä on vaikea nähdä olemassaolon oikeutusta. Näennäisdemokratia on aidon vastineensa irvikuva.

Petteri Hiienkoski

 

Aihepiiriin liittyvää:

Kätketäänkö Trump-kritiikillä epämiellyttäviä tosiasioita? US Puheenvuoro. 12.2.2017.

Trumpin paheksunta ja länsimaisen kulttuurin murros. US Puheenvuoro. 4.2.2017.

Valtamedian vaikeat valinnat.US Puheenvuoro. 14.11.2016

Mikä on politiikantutkijoiden vastuu? US Puheenvuoro. 13.11.2016.

Demokratian oppitunti amerikkalaiseen tapaan. US Puheenvuoro. 10.11.2016

Valtamedia hävisi vaalit – You're Fired. US Puheenvuoro. 9.11.2016.

Ylen onnetonta journalismia UPI:n Venäjä-raportista. US Puheenvuoro. 14.9.2016.

Ylen asenteellista uutisointia kuolemanrangaistuksesta. US Puheenvuoro. 19.7.2016.

Valtamedia vastamedian kimpussa. US Puheenvuoro. 2.11.2015.

Ylen määrin infosotaa. US Puheenvuoro. 31.10.2015.

Miten välttää joutumasta propagandan uhriksi? US Puheenvuoro. 2.10.2015.

Demokratia edellyttää vaihtoehtoja. US Puheenvuoro 28.7.2015.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset