Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Euroopan unionin harmaat tulevaisuuden visiot

  • Euroopan unionin harmaat tulevaisuuden visiot

Euroopan komissio on julkaissut Unionin tulevaisuuden suuntaa käsittelevän ”valkoisen kirjan”. Siinä on viisi skenaariota siitä, miten EU voisi kehittyä vuoteen 2025 mennessä:

  1. Jatketaan entiseen tapaan. Ongelmia yritetään ratkoa kun niitä eteen tulee. Vapaata liikkuvuutta joudutaan rajoittamaan kasvavien turvallisuusriskien takia. Viisumivapaan Schengen-alueen tulevaisuus on uhattuna.
  2. Sisämarkkinoiden kehittäminen etusijalle. EU-mailla ei enää yksimielisyyttä yhdentymisen laajentamisesta. Painopiste siirtyy takaisin Euroopan sisämarkkinoiden kehittämiseen.
  3. Eriytyvä yhdentyminen. Eri EU-maat yhdentävät toimintaansa haluamallaan alueella, esimerkiksi puolustuksen, sisäisen turvallisuuden tai sosiaalipolitiikan alalla. Synnytetään yhdentymisen laajuuden ja sisällön suhteen kokoonpanoltaan erilaisia maaryhmiä eli eräänlaisia alakohtaisia ”pikku-unioneita” (vrt. valuuttaunioni ja viisuvapaa-alue). 
  4. Vähemmän mutta tehokkaampaan yhdentymistä. EU-maat valitsevat yhteisesti alueen tai alueet joihin resursseja ja yhdentyminen keskitetään, esimerkiksi terrorismintorjunnan, mutta vähentävät yhdentämistä muilla alueilla joissa se ei tuo lisäarvoa.
  5. Yhdentymistä laajennetaan ja syvennetään. EU-maat luovuttavat yhteisesti enemmän kansallista päätösvaltaansa ja resursseja ylikansalliselle EU-elimille ja vahvistavat liittovaltiokehitystä.

Komissio on velvoitettu edistämään ylikansallista yhdentymistä. Tämä määrittelee myös vaihtoehtoja, joita se voi esittää tulevaisuuden visioiksi. Komissiolta ei kannata odottaa esimerkiksi kovin pitkälle meneviä ehdotuksia ylikansallisen sääntelyn purkamisesta. Unionin kehittäminen itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisönä ja yhteistoimintaelimenä ei sen takia mahdu sen maalailemien visioiden joukkoon.

Jos Komission esittämiä vaihtoehtoja arvioi kriittisesti, 5. skenaariolle liittovaltiokehityksen kiihdyttämiselle 27 jäsenvaltion Unionissa tuskin on poliittisia edellytyksiä. Brexit lisäsi merkittävästi keskipakoisvoimaa Unionissa eikä liittovaltiohaaveilulle näytä olevan enää realistisia perusteita.

Jos koko EU-aluetta koskeva yhdentyminen ylipäätään jatkuu, 4. skenaario lienee mahdollinen esimerkiksi terrorismin torjunnassa. Poliittiset jännitteet EU-maiden sisällä ja välillä ovat kuitenkin kasvussa. Se voi tehdä tästäkin vaihtoehdosta epätodennäköisen.

3. skenaario voisi toimia jäsenvaltioiden välisen koordinoidun yhteistoiminnan syventämisen kautta. Ylikansallinen yhdentyminen esimerkiksi puolustuksen, sisäisen turvallisuuden tai sosiaalipolitiikan alalla on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Se tuskin on mahdollista jatkossakaan, ellei kysymys ole hyvin pienistä maaryhmistä (esim. Suomi ja Ruotsi). Jos tulevaisuus etenee tätä rataa, mihin Euroopan unionia tarvitaan?

2. skenaario vastannee lähinnä Euroopan talousyhteisön perusajatusta, jota etenkin britit ovat voimakkaasti kannattaneet. Tämän kehityssuunnan merkittävin tukija on nyt kuitenkin siirtymässä unionin ulkopuolelle. Sen ja muidenkin tarve yhteisistä sisämarkkinoista on silti edelleen olemassa. Edessä on vaikeat brexit-neuvottelut, sillä brittien jääminen sisämarkkinoiden ulkopuolelle olisi iso taloudellinen menetys sekä saarivaltakunnalle että koko Euroopalle.

Kansanvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset korostavat 2. skenaarion merkitystä. Maailmantalouden painopiste on siirtynyt Aasiaan eikä transatlanttisen talousyhteistyön tiivistämiselle näytä olevan edellytyksiä. Se, että eräät EU-poliitikot ovat katsoneet asiakseen irvailla presidentti Donald Trumpille, tuskin on parantanut tilannetta.

Kannattaisiko EU-johtajien valita ideologispoliittisen agendan sijasta pragmaattisempi asenne ja keskittyä Unionin ja sen jäsenmaiden taloudellisen aseman ja toimintaedellytysten vahvistamiseen muuten ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla?

Presidentti Barack Obamaa myötäillyt ideologisesti orientoitunut politiikka etenkin Libyan, Syyrian ja Ukrainan kriiseissä oli vaarallista uhkapeliä. Se on johtanut inhimilliseen katastrofiin, joka mullistaa Eurooppaa poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti.

Katseet kohdistuvat Valkoiseen taloon, jonka isännällä on mahdollisuus avata umpisolmuja, joista Suomessakin kärsimme. Jos Trump pääsee Venäjän kanssa sopimukseen Ukrainan kriisin ratkaisemisesta ja pakotteiden purkamisesta, sillä olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia EU-alueen ja etenkin Suomen taloudelle.

Petteri Hiienkoski

 

Aihepiiriin liittyvää:

"Hajoaako EU Trumpin ja Putinin jalkoihin?" US Puheenvuoro 28.2.2017.

"Trumpin paheksunta ja länsimaisen kulttuurin murros" US Puheenvuoro 4.2.2017

"Kiinalainen maailmanjärjestys tulee – oletko valmis?" US Puheenvuoro 2.2.2017

"EU ampuu omia jalkojaan" US Puheenvuoro 26.6.2016

"EU tarvitsee suunnan kohti isänmaiden Eurooppaa" US Puheenvuoro 17.12.2015

"Brittihallitus esitti uhkavaatimuksensa EU:lle" US Puheenvuoro 10.11.2015

"Syyrian sodan pääsyyllinen on vastuussa pakolaiskriisistä" US Puheenvuoro 12.10.2015

"Länsi menettänyt moraalisen johtajuutensa" US Puheenvuoro 7.10.2015

"Pakolaiskriisin aiheuttajia ei tarvitse kaukaa hakea" US Puheenvuoro 23.9.2015.

"Arabikevään kuplan puhkeaminen tuo pakolaisia Eurooppaan" US Puheenvuoro 23.8.2015.

"Venäjä pyllistää Euroopalle ja tähyää Aasiaan" US Puheenvuoro 10.7.2015

"Suhteet Venäjään uhkaavat kärjistyä entisestään" US Puheenvuoro 2.7.2015

"Tulevan hallituksen EU-linja" US Puheenvuoro  15.5.2015

"Onko Venäjä arvaamaton?" US Puheenvuoro 27.4.2015

"EU-puolustus on realistisempi kuin NATO" US Puheenvuoro 4.4.2015

"Euroalueen hajoamisen lähtölaskenta alkanut?" US Puheenvuoro 9.6.2012

"EU-totalitarismi murentaa demokratian" US Puheenvuoro 15.4.2011

 

Lähteitä ja lisätietoja:

"Commission presents White Paper on the future of Europe: Avenues for unity for the EU at 27". European Commission - Press release. Brussels, 1 March 2017.

"Mitä on Euroopan tulevaisuus brexitin jälkeen? Odotettu valkoinen kirja julki – tästä on kyse". Laura Myllymäki. Aamulehti 1.3.2017.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Näemme, etteivät EUn byrokraatit osaa tuottaa yhtään sen kummempia visioita kuin kadunmies.

EU tulee tarvitsemaan yhtenäisyyttä jatkuvassa globaalissa kauppasodassa. Emme selviä kunnialla tulevaisuudessa yksittäisinä maina vaan yli 500 miljoonan asukkaan tullialueena. Ikävä kyllä yhteinen valuutta on tärkeä erityisesti pienille EU-maille, joita yli 20.

Olen nähnyt 47 vuoden aikana reissatessani työssä ja vapaalla niin paljon maailmaa, etten pidä Suomen selviämistä vain itsenäisenä valtiona enää mahdollisena. Pelkästään Kiinassa on 100 vähintään Suomen populaation kokoista kaupunkia. Meidän on tehtävä Euroopassa mitä USA aloitti tekemään 1776.

En pidä EUn byrokratiasta yhtään, mutta kyllä tuon yhtenemiskehityksen on vain jatkuttava. Toinen tie on taattu tappion tie.

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista. Täytyy nostaa idealismillesi hattua. Arvioin esitettyjen skenaarioiden realistisuutta.

Yhdysvallat ja sen synty pari sataa vuotta sitten eurooppalaisten, lähinnä englantilaisten, siirtokuntalaisten toimesta, ei ehkä ole oikein verrattavissa monikansalliseen ja -kieliseen Eurooppaan, jossa valtioilla ja alueilla on monisatavuotinen rikas historia takanaan.

Menestyäkseen Euroopan pitäisi löytää vahvuutensa tästä moninaisuudestaan ja palata juurilleen, siihen moraaliseen sivistykseen ja kulttuuriperintöön, jonka varassa eurooppalaiset ovat ennenkin menestyneet maailmalla. Yhteisen kristillisen kulttuuriperinnön takia Euroopan luontevimmat liittolaiset olisivat Yhdysvallat ja Venäjä.

Pelkäänpä, että nämä eväät on Euroopassa kuitenkin jo niin levällään, ettei niistä ole enää sen enempää unionia koossa pitäväksi liimaksi kuin perustaksi yhteistoiminnalle Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa.

Lampunjalka näyttää siirtyneen pois Euroopasta. Britit jättivät EU-laivan ja Amerikassa yritetään korjausliikettä. Mielenkiintoista seurata, onnistuuko Trump tekemään diilin Putinin kanssa. Venäjän kannalta tilanne ei ole ollenkaan niin huono kuin Länsi-Euroopassa haluttasiin myöntää.

Kiinasta on muuten tulossa maailman suurin 'kristitty valtio' kristittyjen määrään nähden. Huolimatta siitä, että se on edelleen kommunistinen ainakin muodollisesti, en ihmettelisi vaikka siellä vielä tehtäisiin kristinuskosta valtionuskonto. Suuret maailmanvallat tarvitsevat vahvan moraalisen perustan.

Juuso Hämäläinen

Olen varmaan hieman idealisti EUn suhteen, koska muut vaihtoehdot ovat vielä huonompia.

Ja totta on, että kristillinen perinne on yhteinen Euroopalle, USAlle ja Venäjälle. Mutta maailmaa ohjaa ahneus eikä uskonto. Sodat ovat useimmiten selitettävissä juuri rahanahneuden kautta.

Ainut tapa pärjätä nykymaailmassa on kyky olla taloudellisesti tuottava ja teknisesti osaava. Tämä koskee yksilöitä, yrityksiä, kaupunkeja ja valtioita. Kaikki muu tulee sen mukana. Valta, turvallisuus, materiaalinen hyvinvointi ja sosiaalivaltio. Pelkillä arvoilla ei päästä minnekään.

Saksa ja Kiina ovat maailman suurimmat yritykset. Ja sivutoimisesti myös valtioita. Ilman niiden monipuolista ja osaavaa tuotantoelämää sekä massiivista vientiä, ei Kiina eikä Saksa olisi mitään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset