*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Eversti Ahdon inhorealismi liikaa kadettiupseereille

  • Kadettikunnan lehdessä kirjoittanut Sampo Ahto tunnetaan suorasanaisena sotilaana ja tinkimättämänä historiantutkijana.
    Kadettikunnan lehdessä kirjoittanut Sampo Ahto tunnetaan suorasanaisena sotilaana ja tinkimättämänä historiantutkijana.

Kadettikunnan Kylkirauta-lehden pitkäaikainen kolumnisti eversti (evp) Sampo Ahto (79) on erotettu lehden avustajakunnasta. Asiasta uutisoi Iltalehti perjantaina.

Ahto kertoo päätoimittaja Mika Kalliomaan ilmoittaneen hänelle, ettei hänen uusinta kirjoitustaan enää julkaista. Kolumnin aiheena oli Yhdysvaltain ja sen "Euroopassa olevien vasallien kriittinen tarkastelu". Inhorealistinen ja kärjistävä lähestymistapa näyttää olleen kadettiupseereille liikaa. Ahto kirjoittaa jäähyväisjutussaan, että erottamisen syyksi mainittiin hänen korkea ikänsä ja se, ettei hän ollut lehden turvallisuuspoliittisella linjalla. 

Ahto tuli suomettuneisuuden aikana tunnetuksi suorasanaisena upseerina ja tosiasioissa tinkimättömänä historiantutkijana, joka ei kuvia kumarrellut. Esimerkiksi teoksessaan Aseveljet vastakkain (1980) hän kirjoitti Lapin sodasta kiusallisia asioita, jotka eivät sopineet silloisen YYA-Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan. Ahtoa pidettiin virallisen linjan kannalta vähintäänkin epäilyttävänä "toisinajattelijana", ellei suorastaan "neuvostovastaisena". Tutkimuskohteena olleen natsi-Saksan poliittisten ja sotilaallisten ratkaisujen ymmärtäminen oli helppo tulkita natsimielisyydeksi. Leimakirves heilui – silloinkin.  

Ahto on Kylkirauta-lehden kolumneissaan kritisoinut Suomea lännettymisestä ja tähän viitaten todennut, ettei suomettuminen ole vieläkään hävinnyt. Hänen mukaansa entinen suomettumisen linja oli häpeällinen, mutta nykyinen lännen myötäily on lyhytnäköistä ja typerää. Päätelmään on helppo yhtyä.

Suomen poliittista järjestelmää alkoi 1970-luvulla leimata yhä selvemmin vaihtoehdottomuus. Yhteiskunnallista keskustelua hallitsi virallisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen liturgian hymistely. Poikkeamista ei suvaittu ilman leimaantumista ja joutumista ulkopoliittiseen paitsioon. Neuvostokommunismin myötäily ulottui käytännössä lähes kaikille yhteiskuntaelämän aloille.

Suomettuminen eteni niin pitkälle, että kun neuvostojärjestelmä hajosi, Suomessa ei ollut valmiuksia tehdä ulko- ja turvallisuuspoliittisia uudelleenarviointeja tilanteen edellyttämässä tahdissa. Näennäisdemokratioille ominaisella julkisen keskustelun kaventamisella on taipumuksena vaikeuttaa sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin ja hidastaa kykyä sen edellyttämiin ratkaisuihin. Jäykkyys voi osoittautua pienelle valtiolle kohtalokkaaksi.   

Kolumni, joka kadettikunnan lehdessä kiellettiin, on julkaistu Vastavalkea-nimisen vaihtoehtomedian sivuilta. Se, että Ahto osoittaa ymmärtävänsä itänaapurin toimia Krimillä eikä tarpeeksi selvästi tuomitse niemimaan liittämistä Venäjään, ei vastaa Suomen nykyistä virallista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Siihen ei sovi myöskään Yhdysvaltain toiminnan kriittinen arviointi, saati sen eurooppalaisten liittolaisten kutsuminen ”vasalleiksi”. Ilmeisen provosoivaa kirjoitusta onkin kuvailtu Venäjän propagandaksi ja Ahto leimattu putinistiksi ja jopa ”trolliksi”.

Vaikka kirjoitus sisältää triviaaleja ja ehkä huvittaviakin yksityiskohtia amerikkalaistumisesta, sen vahvuus on toisaalla. Asiantuntevan kadettiupseerin luulisi se oivaltavan. Ahto lähestyy Yhdysvaltain roolia maailmanpolitiikassa tavalla, joka nyky-Suomessa on harvinaista, ellei suorastaan tabu. Kolumnista tulee selvästi esiin kansainvälisen politiikan tutkimuksen realismin koulukunnalle tyypillinen tapa jäsentää suurvaltojen toimintaa anarkkisessa järjestelmässä. Realismin teoreettiseen viitekehykseen liitetään yleensä myös geopolitiikan käsite.

Yhdysvallat on toiminut poliittisen realismin viitekehyksessä enemmän tai vähemmän systemaattisesti toisesta maailmansodasta lähtien, samoin Neuvostoliitto ja – lyhytaikaista poikkeusta lukuun ottamatta – Venäjä sen seuraajavaltiona. Historialla on ollut taipumuksena olla armoton niille valtioille, jotka eivät realiteetteja ole ymmärtäneet. Realismin lähestymistapa on perinteisesti ollut ominaista sotilaille. Sen takia onkin hämmästyttävää, jos kadettiupseerien lehdessä ei siedetä edes kolumneja, joissa turvallisuusympäristön historiallista kehitystä arvioidaan tästä näkökulmasta.

Valitettavasti tämän tutkimustradition annettiin Suomessa kuihtua. Seurauksena oli se, etteivät funktionalistiseen integraatiotutkimukseen keskittyneet tutkijat kyenneet ymmärtämään eivätkä selittämään, saati ennakoimaan, Venäjän toimia, kun olisi pitänyt. Ne ovat sen takia näyttäytyneet heille, samoin kuin monille päättäjille, arvaamattomina ja jopa uhkaavina.

Elleivät nykyupseerit siedä lukea vähänkään raadollisempaa tekstiä sellaisesta näkökulmasta, joka ei sovi viralliseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan, mitä sitten, kun on niin sanotusti tosi kyseessä ja maata pitäisi asein puolustaa? Onko suomalaisupseereista tullut "vellihousuja", joiden on heti huudettava Yhdysvaltoja apuun, jos naapuri sattuu yskäisemään? – Siltähän se alkaa näyttämään, jos epäsovinnaisemmat puheenvuorot näin vaiennetaan.

Jos kadettikunta kaventaa lehtensä saman mielisten kerhoksi, se tuskin ainakaan auttaa lisäämään ymmärrystä siitä, mitä turvallisuusympäristössä tapahtuu. Avoin keskusteluavaruus on kulunut länsimaisen demokratian vahvuuksiin. Se on myös tieteellisen kehityksen edellytys.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Sampo Ahdon kannattaakin jatkossa kirjoitella vain Vastavalkeaan. Viidettä kolonnaa on näköjään upseerikunnassakin. Onneksi on jo evp eikä enää aktiivipalveluksessa. Näitä vanhan polven "Venäjän ymmärtäjiä" on muitakin, mm. Keijo Korhonen ja tietysti Paavo Väyrynen. Ovat onneksi melko harmittomia, kun kukaan ei ota heitä tosissaan.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Ahto ei ole jees-mies. Hän on isänmaallinen upseeri joka on osoittanut rohkeutta esittää valtavirrasta poikkeavia käsityksiä. Silloinkin kun lähes kaikki vaikenivat sujuvasti molemmilla kotimaisilla. Et taida tuntea edes lähihistoriaa kun vertaa häntä Paavo Väyryseen.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Muistan kyllä Sampo Ahdon kirjoitukset 70-luvulta ja tunnen päälle kuusikymppisenä Suomen lähihistorian oikein hyvin. Mutta se oli silloin se. Sampo Ahdon nykyiset kirjoituksensa osoittavat, mihin joukkoon hän nyt kuuluu.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #4

#4
Mistä luit hänen kirjoituksiaan silloin?

Juuso Hämäläinen

Laumahenkisyys on kaiken älykkyyden tuho. Näin on tässäkin käynyt. Meillä vallitsee täysi sokeus lännen omien virheiden käsittelyssä.

Olemme henkisiltä kyvyiltämme vajonneet samalle tasolle kuin presidentti Bush Jr. Hänen älykkyytensä tiivistyi lauselmaansa maailmalle: jollette ole puolellamme niin olette meitä vastaan. Tyypillinen joukkueurheilijan näkemys. On vain me ja vastustaja. Tällainen luolamiesten matalaotsaisuus ei auta maailman kriisejä poistamaan vaan luo niitä. Maailmanpolitiikka ei ole jääkiekkoa tai potkupalloa. Maaleja ja pelureita on paljon.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Juuso Hämäläinen, kuvio on mielestäni aika selkeä, demokratia ja ihmisoikeudet vastaan totalitarismi ja kansalaisvapauksien tukahduttaminen yhdistettynä valloituspolitiikkaan. Edellistä edustavat Länsi- ja Keski-Eurooppa ja pitkässä juoksussa mm. Yhdysvallat, jälkimmäistä mm. Venäjä ja Kiina. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on nyt noussut länsimaisia arvoja haastamaan populistisia liikkeitä, jotka saavat kannatuksensa osattomaksi jääneeltä kansanosalta (tai ainakin sellaiseksi itsensä tuntevalta) ja joita Venäjä innolla tukee.

Kuviossa on paljolti 1930-luvun piirteitä. Oikeistototalitarismi koki tappion toisessa maailmansodassa ja vasemmistototalitarismi 90-luvun alkuun mennessä. Näin tulee käymään nykyisillekin "kansallismielisille", enemmän tai vähemmän totalitarismia ihannoiville populistisille liikkeille. Whataboutismi ja jonkinlaisen muka "keskitien" hakeminen toisilleen täysin vastakkaisten arvojen välillä, jota sinä ilmeisesti edustat, ei saa minulta ymmärrystä.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen
Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Olen ollut aikoinaan muutaman kerran Sampo Ahton luennoilla. Kyllä Ahto on varmasti ammattiupseeri ja tuntee sotahistorian todella hyvin.

''Elleivät nykyupseerit siedä lukea vähänkään raadollisempaa tekstiä sellaisesta näkökulmasta, joka ei sovi viralliseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan, mitä sitten''

Nyt on turha leimata koko kaaderiupseerikuntaa. Ei Ahto ole mitenkään venäjämyönteinen, mutta tarkastelee asioita laajemmin kuin joku pikkusielu on tottunut ajattelemaan.

Hänen kokemuksensa nuorena upseerina sodan jälkeen mm. Hennalan varuskunnassa olivat todella mielenkiintoista kuunneltavaa ja hänellä on omakohtaiset kokemukset armeijasta osana Suomea sen sodanjälkeiseltä ajalta.

Olen samaa meiltä Sampon kanssa. Ei länteen kannata liiaksi luottaa. Eivät he meitä Talvisodassa auttaneet mitenkään ja heidän avustuksellaan Suomesta ryöstettiin 12%.

Englanti on todella epäluotettava kumppani ja USA:n korvaan kuiskuttaja.

Minä luin aina kaikki Sampo Ahton kirjallisuusarvostelut ja sieltä ei hakemallakaan löydy suomettumisen merkkejä.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Ei minulla olekaan mitään vastaan niitä näkemyksiä, joita Ahto edusti 70-80-luvuilla (oli ahkera kirjoittelija, luin muistaakseni mm. Helsingin Sanomista, saattoi olla myös Kanava-lehdessä). Sensijaan nämä nykyiset muistuttavat mm. Keijo Korhosen ja Paavo Väyrysen kannanottoja.

Talvisota ei päättynyt siksi, että Stalin olisi ihaillut Suomen rohkeaa vastarintaa (kuten venäjämieliset täällä Puheenvuoro-palstallakin ovat kirjoitelleet) vaan siksi, että Stalin pelkäsi joutuvansa sotaan länsivaltoja vastaan, kun nämä suunnittelivat sotilaallista apua Suomelle. Jatkosodassa venäläisten suurhyökkäyksen torjumisessa auttoi ratkaisevasti Saksan sotilaallinen apu. Kummassakin sodassa Suomen jääminen täysin yksin olisi tiennyt ehdotonta antautumista ja Venäjän alaisuuteen joutumista. Venäjämielisten kansallismielisyyden kaapuun puettu ajatus Suomesta "itsenäisenä" ja "puolueettomana", jossain länsimaiden ja Venäjän välisellä harmaalla vyöhykkeellä olevana maana on typerää haihattelua. Suomen tulee selkeästi olla osa Länsi-Eurooppaa ja läntistä arvoyhteisöä, kuten esim. Norja ja tämän takaa parhaiten NATO-jäsenyys.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Muuten meni melko hyvin, mutta jatkosodan osalta Suomen pelastus oli punatauti.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentistasi, Pekka Iiskonmäki.

En halua leimata koko kaaderiupseeristoa. Tiedän että on paljonkin jalat maassa olevia upseereita jolla laaja-alaista osaamista turvallisuuspolitiikasta. Juurikin tätä kansainvälispoliittisen realismin tradition hyvin tuntevaa.

Kylkirauta-lehtenä tavallaan kuitenkin edustaa kadettikuntaa. Arvelen lehdestä vastaavat ovat nuorempaa polvea.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#13

Mistään massiivisesta toimittajakunnasta ei ole kysymys.

Miksi eversti Sampo Ahton ja toimituksen sukset menivät ristiin voi kysyä esim. eversti Mika Kalliomaalta.

Henkilökohtaisesti en tunne Mika Kalliomaata.

Päätoimittaja
Mika Kalliomaa
mika.kalliomaa(at)kylkirauta.fi
Puhelin: 0299800

Toimitussihteeri
Sabina Krogars
sabina.krogars(at)kylkirauta.fi
Puhelin 09-490 759

Artikkeli- ja kirjallisuustoimittaja
Hannu Liimatta
hannu.liimatta(at)kylkirauta.fi

Verkkotoimittaja
Kari Sainio
kari.sainio(at)kylkirauta.fi

Kuvatoimittaja
Pasi Väätäinen
pasi.vaattanen(at)kylkirauta.fi

Kielenhuolto
Sara Hännikäinen
sara.hannikainen(at)kylkirauta.fi

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #15

#15. Niin. Löytyneekö nykyisestä kadettikunnasta rohkeutta reagoida siihen, miten Kylkiraudan päätoimittaja linjannut kadettikunnan lehteä ja kohdellut lehden pitkäaikaista avustajaa ja upseeriveljeä. Päätoimittaja lienee kuitenkin tilivelvollinen ratkaisuistaan jollekin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #16

#16

Jokaiselle hevoselle löytyy Suomessa ohjastaja. Kylkiraudalle se on Kadettikunnan hallitus ja sen alapuolella on Kadettipiirit.

Kadettikunnan hallitus 1.1.2017 -

Mattsson Kim prkenr 6001Dh2015
Puheenjohtaja
Prikaatikenraali Kim Mattsson
Puolustusvoimien komentopäällikkö
Helsingin kadettipiiri
Puh: 0299 800

Nystén Henrik 18704Dh2011
Varapuheenjohtaja
Kommodori (evp) Henrik Nystén
Talousjaoston puheenjohtaja
Helsingin kadettipiiri
henrik.nysten(at)mpk.fi

Vainio Kai 87935h1998
Eversti (evp) Kai Vainio
Maanpuolustusjaoston puheenjohtaja
Pohjois-Kymen kadettipiiri
kpvainio@gmail.com

Jokinen Jukka
Eversti Jukka Jokinen
Kadettikoulun johtaja
Perinnejaoston puheenjohtaja
Helsingin kadettipiiri
Puh: 0299 800

Palokangas Marko
Everstiluutnantti Marko Palokangas
Kainuun prikaati
Helsingin kadettipiiri
Puh: 0299 800

Valtonen Vesa 20308Dh2011
Everstiluutnantti Vesa Valtonen
Turvallisuuskomitean pääsihteeri
Pohjois-Kymen kadettipiiri
Puh: 0295 16001

Mattila Sami 190809
Majuri Sami Mattila
Rajavartiolaitos
Järjestöjaoston puheenjohtaja
Helsingin kadettipiiri
Puh: 0295 420 000

Komentajakapteeni Mikko Sistonen
Merivoimien Esikunta
Helsingin kadettipiiri
Puh: 0299 800

SAPMAN Maarit Hannele kaptl
Kapteeniluutnantti Maarit Sapman
Rannikkoprikaati
Länsi-Uudenmaan kadettipiiri
Puh: 0299 800

Seppälä Lauri
Kadetti Lauri Seppälä
Kadettitoverikunta
102. kadettikurssi
Kadettikoulu/MPKK
Puh: 0299 800

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Se, että puolustusvoimien ylipäällikkö ei ole ylentänyt eversti evp. Sampo Ahtoa kenraalikuntaan, kertoo omaa karua kieltään myös nykyisen tasavallan presidenttimme ahdistuneesta tasapainottelusta idän ja lännen välillä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

Eversti Ahdon (inho)realismin kavahtajat eivät taida rajoittua kadettiupseereihin.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Eversti Ahdon venäjämielisyys liikaa kadettiupseereille.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#12. Tarkoittaa se, että ymmärtää miksi Venäjä toimii niin kuin toimii, sitä että on venäjämielinen? - Mielestäni ei. Natsi-Saksaa tutkinut Ahto ymmärsi aika paljon siitä miksi Hitler toimi niin kuin toimi. Tekikö se hänestä natsimielisen? - Mielestäni ei. Eversi Ahto on suomenmielinen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset