*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Miksi vapaussodasta vaietaan vielä 100-vuotisjuhlavuonnakin?

  • Kansalaissota-kolikko Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
    Kansalaissota-kolikko Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
  • Niin sanotun kansanvaltuuskunnan painama kolikko.
    Niin sanotun kansanvaltuuskunnan painama kolikko.
  • Otto Ville Kuusinen kuului punakapinallisten niin sanotun kansanvaltuuskunnan johtajiin (kuva: Soviet 1920).
    Otto Ville Kuusinen kuului punakapinallisten niin sanotun kansanvaltuuskunnan johtajiin (kuva: Soviet 1920).
  • Vapaussodan ylipäällikkö Mannerheim Kauhajoen asemalla 8.3.1918.
    Vapaussodan ylipäällikkö Mannerheim Kauhajoen asemalla 8.3.1918.
  • Ylipäällikkö ottaa vastaan vapaussodan voitonpaaraatia Helsingissä 1918.
    Ylipäällikkö ottaa vastaan vapaussodan voitonpaaraatia Helsingissä 1918.

Se, että 100-vuotisjuhlan kunniaksi on tilattu teloitusaiheinen juhlaraha kansalaissodasta, osoittaa, että historiaa käsitellään ikään kuin Neuvostoliitto olisi edelleen olemassa ja kommunismi voimissaan.

Ajatusta kaksipuoleisuudesta olisi voitu hyödyntää tuomalla edes kolikon toisella puolella esiin se itsenäisyyden kannalta oleellinen asia, että kansalaissota liittyi Suomen vapaussotaan. Vapaussota-aiheista kuvitusta ei taida kuitenkaan olla julkaistu erityisemmin toisen maailmansodan jälkeen. Vanhoista valokuvista niitäkin löytyy.

Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hajoamisesta on jo yli neljännesvuosisata eivätkä kommunistit ole enää uhkaamassa yhteiskuntarauhaa. Enää ei pitäisi olla pakottavaa tarvetta vaieta historiasta eikä vääristellä sitä edes virallisesti.

Sen takia tuntuukin käsittämättömältä, että joidenkin neropattien päähän mahtuu vielä 2010-luvulla uusiokäyttää kylmän sodan ja suomettuneisuuden aikana märehdittyä punahistoriaa. Kas kun ei muotoilija ehdottanut juhlakolikkoon kapinajohtaja Otto Ville Kuusisen kuvaa, joita Työväenarkistosta myös löytyy.

Kansalaissota johtui punakapinasta, johon vallankumoushaluiset sosialistit saivat innoituksen Venäjän bolshevikeilta. Punaisten vallankaappaus onnistui Helsingissä ja Etelä-Suomessa. He saivat siinä merkittävää sotilaallista tukea venäläissotilailta.

Kumouksellisia johtanut niin sanottu kansanvaltuuskunta painatti omia rahojakin. Olisihan sellaisesta kolikosta voinut ottaa vaikka valmiin aiheen juhlarahan toiselle puolelle, jos on tarkoitus itsenäisyyden historian pimeitä asioita muistella.

Vapaussota alkoi kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Carl Gustaf Mannerheim määräsi venäläissotilaat riisuttavaksi aseista. Saksassa koulutetut jääkärit saapuivat Suomen valkoisen talonpoikaisarmeijan tueksi puolustamaan laillista esivaltaa kumouksellisia punakapinallisia vastaan. Sota päättyi kun valkoiset ankarien taisteluiden jälkeen onnistuivat vapauttamaan Etelä-Suomen kaupungit punaisen terrorin vallasta.

Näistä asioista jouduttiin Suomessa toisen maailmansodan jälkeen kuitenkin vaikenemaan. Vuosikymmenten ajan on sen takia yksipuolisesti syyllistetty valkoisia siitä kurjasta kohtalosta, mikä hävinnyttä osapuolta kohtasi.

Samalla on sivuutettu se tosiasia, että punaiset harjoittivat maanpetoksellista toimintaa veljeilleissään venäläisbolsevikkien kanssa ja ryhtyivät aseelliseen väkivaltaan laillisen yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi.

Sodassa tapahtuu aina hirveitä asioita puolin ja toisin. Kansalaissodassa osapuolten keskinäinen katkeruus on sitäkin syvempää, koska vastakkain on omaa väkeä. Eikä hävinneiden osa ole koskaan helppo.

Punakapinallisiin kohdistettujen rangaistustoimien takia ei kuitenkaan pitäisi hämärtää historiallista todellisuutta. Elleivät valkoiset olisi puolustaneet vapaata isänmaata ja sen laillista yhteiskuntajärjestystä ja myös voittaneet, tuskinpa edes viettäisimme itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlaa.

Kun vuoden 1918 tapahtumilla joka tapauksessa on kaksi puolta, eikö olisi korkea aika tunnustaa ne molemmat ja jatkaa yhdessä eteenpäin?

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (87 kommenttia)

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Näytätte, Erkki Tuomiojan tavoin, olevan historiaa ja yhteiskuntaa tuntevalla asialinjalla.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Juhlaraha oli suorastaan käsittämättömän huono idea, ja tämä kirjoitus, yhdessä muutaman vasemmistolaisen lahtarilänkytyksen kanssa suorastaan alleviivaa sitä, miksi.

Kun te vuoden -18 poteroihin kaivautuneet valopäät tarpeeksi kauan jatkatte tuota katkeroitunutta historian vääryyksissä piehtarointianne, saadaan ehkä vapaussodan, kansalaissodan, punakapinan, sisällissodan (valitse ihan itse se omaa aatemaailmaasi parhaiten kuvaava termi) 100-vuotispäivän kunniaksi uusi rähinä aikaan. Jotta rintamalinjat pysyvät selkeinä, yrittäkää nyt lahtareiden ja kommareiden kesken päättää, kenen puolelle asettuvat "suvakit" ja kenen puolelle "rasistit". Kivet ja kepit jaetaan sitten myöhemmin.

Ja pitäkää kaikki tasapuolisesti tunkkinne. Juuri tällaisen umpimielisen jahnaamisen takia Suomen 100-vuotisjuhlallisuudet enää lähinnä ottavat päähän.

"Yhdessä", ..ttu joo.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Nykyajan sisällissodat tuntuvat kestävän aina vain kauemmin ja kauemmin, koska heikomman osapuolen ei anneta "hävitä" sotaa. Sen sijaan molempia osapuolia tuetaan asein ja rahallisesti, kunnes jokin hämäräperäinen tavoite on saavutettu.

Jos Suomen sisällissota alkaisi nyt, punaiset saisivat massiivista ase ja materia-apua Venäjältä, joka vuonna 1918 vastasyntyneenä Neuvostoliittona ei omassa heikkoudessaan kyennyt samaan.

Valkoista osapuolta tukisi vapaan maailman puolustaja Yhdysvallat.

Näinhän tilanne on käytännössä esim. Syyriassa.

Taistelut jatkuisivat niin kauan kuin voimia riittäisi.

Parin kuukauden sijaan ne venyisivät vuosien konfliktiksi ja osa taistelijoista ajan kuluessa vierastyöläisiksi, jotka tulisivat sotimaan jokainen omista vaikuttimistaan. Osa huvikseen ja osa palkkaa vastaan.

Viiden vuoden jälkeen kukaan ei enää muistaisi, miksi alun perin ryhdyttiin sotimaan.

Ajat muuttuvat ja niin muuttuvat myös sisällissodat, koska niiden ei anneta enää pysyä sellaisina.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Nyt Tomi on hyvin hyvin vihainen. Kun kapina ei onnistunut?

Ei historiasta pidä suuttua, vaan ottaa opiksi.

Jos Punakapina olisi onnistunut, niin ei olisi 100 -vuotisjuhlia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tomi on hyvin vihainen, koska historiasta ei näköjään ole opittu, vaan punikit ja lahtarit kykkivät edelleen samoissa sadan vuoden takaisissa poteroissa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #12

#12
Tuosta olen Tomin kanssa samaa mieltä. Hauskaa Vappua Tomi!

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ilman vapaussotaa ei olisi myöskään ollut talvisotaa ja Suomen historia olisi muutoinkin muotoutunut hieman erilaiseksi.

Kuten monet näyttävät luulevan, 1918 sisällissota ei lannistanut Suomen kommunistista liikettä. Se ainoastaan siirsi kommunistit maan alle tai käytännössä Venäjälle.

Teloituksista ja sotavankeudesta kärsivät heidän puolestaan sotaan houkutellut työläiset ja torpparit.

Neuvostoliitosta johdettu suomalaisen työläisväestön agitointi jatkui käytännössä vielä koko 20-luvun ajan laantuen vasta 30-luvun puolella, jolloin Neuvostoliitossa ryhdyttiin vakavissaan pohtimaan Suomen väkivaltaista liittämistä Neuvostoliittoon.

Tämä tuli mahdolliseksi, kun Neuvostoliitto ja Saksa sopivat etupiirijaosta keskenään.

Kolikkoon kuvatut teloitetut eivät ehkä olleet viattomia, mutta taatusti he eivät olleet syyllisiä vapaussodan syttymiseen.

Sen yksi pääagitaattoreista on nyttemmin haudattuna Kremlin muuriin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei tässä varmaan ole kyse siitä, että historiaa pitäisi peitellä tai vääristellä vaan siitä, onko jotain teloitusta syytä juhlia tai lyödä siitä "nostalgiakolikko".

Pelkästään se, että joku historiallinen tapahtuma on totta tai on ollut sillä hetkellä jotenkin oikeutettua ei vielä perustele sitä, että se olisi välttämättä juhlimisen arvoista. Samasta syystä emme lyö kolikkoa siitä kuinka Mussolini roikkuu narussa tai kuinka laillisesti tuomittu rikollinen kärventyy sähkötuolissa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ihmettelen jos Suomen vapaussotaa ei voi kuvata muuten kuin teloituksella. Neuvostotyyppinen symboliikka, jossa "väki voimakas käy eespäin sortovaltaa vastaan" kivääri ylöspäin kohotetussa kädessä, saattaisi kuvata tilannetta paremmin. Tavoite saavutettiin, sorto loppui tai ainakin väheni nykyiselle tasolleen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Todellisuudessa torpparilaki saatiin aikaan demokraattisesti ja "voimakkaalla kansanosalla" oli enemmistö Eduskunnassa, kapinalla ei sitä saatu aikaiseksi.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #18

#18. Torpparivapauslain (1918) sisältö perustui olennaisesti niihin suuntaviivoihin, jotka J.K. Paasikiven johdolla 1912-1914 toiminut maanvuokrakomitea oli laatinut. Lain lopullinen valmistuminen lykkääntyi punaisten vallankaappauksen takia.

Voisikohan virallinen Suomi pikkuhiljaa alkaa tunnustamaan näitäkin tosiasioita.

Petteri Hiienkoski

#4. Kansalaissota-kolikko on ensimmäinen kolikkosarjassa. Kun käy läpi koko sarjan aiheet huomaa, mistä varsinaisesti on kysymys. Jokaisessa on kuvattu jotain kielteistä historian ilmiötä. Rehellisyyden nimissä. Jotkut neropatit ovat kai kuvitelleet oivaltaneensa jotain uutta ja hienoa.

Rehellisyyden nimissähän voi esittää mieltä ylentäviä asioita tai alakuloisuutta aiheuttavia asioita. Molemmat yhtä rehellisiä. Jos juhlimme jotain, onko silloin perusteltua ottaa esiin kielteisiä juttuja vai olisiko kenties aiheellista silloin korostaa myönteisiä juttuja?

Se, että Suomen 100-juhlakolikkosarjaan otetaan kielteisä asioita, kertoo kai jotain suomalaiselta synkästä kansanluonteesta. "Alla päin pahoilla mielin, kaiken kallella kypärin." Ja sitä itsesäälin määrää...

Jenkeissä hallitus ei välttämättä tekisi itsenäisyytensä juhlavuoden kolikoita, joissa kuvattaisiin Pearl Harbourin pommitusta, Vietnamin sodan sotilashautaismaata, Lee Harwey Oswaldia kivääreineen Dallasin koulukirjavarastossa, Martin Luther Kingin salamurhaamista, USA:n Teheranin lähtetystön miehitystä, 9/11 terrori-iskuja WTC-torneihin, Powellia YK:ssa todistamassa Irakin joukkotuhoaseista, Bill Clintonia halaamassa Monica Lewinskiä?

Tapahtumiin liittyy yleensä kaksi puolta: jos valitaan vain toinen, se tulkitaan helposti poliittisesti kannanotoksi.

Suomalaisen kolikkosarjan viimeinen kolikko "globaali oikeudenmukaisuus", joka esittää Välimereen hukkunutta pikkupoikaa, on juuri tällainen poliittinen statementti.

Tiedämme kyllä, että minkä poliittisen puolen kannanotto tämä on. Siihen siis kiteytyy Suomen itsenäisyyden 100-juhlavuoden kolikkosarja 2017...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Vapaussodan aikana lyödylle Suomen kansanvaltuuskunnan 5 pennin kolikolle kävi vuonna 1918 samoin kuin nyt tälle kansalaissota-kolikolle 100 vuotta myöhemmin: Ei koskaan käyttöön.

Petteri Hiienkoski

#6. Onneksi! Mielestäni koko juhlakolikkosarja ansaitsisi saman kohtalon. Varsinkin sarjan viimeinen on verrattavissa suomettuneisuuden ajan neuvostomonumenttiin joka seisoon Hakaniementorin laidalla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kansalaissotaa kutsuttiin aluksi punakapinaksi, mikä se olikin.

Tällainen vanhat haavat auki repivä kuva on vahingollinen ja mauton. Kun maan itsenäisyyttä juhlitaan, pitäisi löytää yhdistäviä, ei erottavia aiheita.

Näyttää siltä, että tämä taiteilijasukupolvi (tai ainakin tämä taiteilija) edustaa jo sitä historiatonta ja historiaa tuntematonta linjaa, jota opetus- ja kulttuuriministeriö meillä nykyisin ajaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Sisällissodan Pikku Jättiläinen ( WSOY 2009) kertoo, että sotaa ennen ja aivan sodan alkuvaiheessa sekä jääkäriliike että työväenliike käyttivät samaa termiä : vapaustaistelu.

Sodan aikana valkoinen puoli otti käyttöön termin vapaussota ja punainen puoli termin kapina.

Kaikki muut sodan nimet ovat myöhempää perua.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#17
''Sodan aikana valkoinen puoli otti käyttöön termin vapaussota ja punainen puoli termin kapina.

Kaikki muut sodan nimet ovat myöhempää perua.''

Kotipuolessani ''Punikkimikko'' puhui vielä 60 -luvulla punakapinasta.

Myöhemmät nimet on keksitty häivyttämään Venäjän vahvaa osuutta punaisten puolella.

Kolikon kuva on lavastettu ja siten melkoisen heikko esitys kolikkoon.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #19

#17. Aikaa on mennyt sodasta ja Neuvostoliiton kaatumisesta, joten meidän pitäisi voida puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Koska kysymys oli vapaussodasta - mikä ei kumoa sitä, että se oli punakapina joka kukistettiin ja myös kansalaissota (sisällissota) - pitäisi itsenäisyyden juhlavuonna voida tuoda tämänkin virallisesti esiin.

Käsitykseni mukaan kolikon mallina käytetty valokuva on aitoperäinen. Ainakin runsaasti käytetty.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hjalmar-l...

Petteri Hiienkoski

#7. YLE Uutisten mukaan "Ilkka Suppanen sanoo hyödyntäneensä kolikossa Työväenarkistossa olevaa valokuvaa.
– Kansalaissodassa teloitettiin paljon ihmisiä, puolin ja toisin. Halusin kuvata sodan tätä puolta. Työväenarkistosta löytynyt kuva on mielestäni paras ja rehellisin kuva tästä teemasta.
...
Suppanen sanoo, ettei hän kiinnittänyt kolikkoa suunnitellessaan huomiota siihen, kuka on kuvan teloittaja ja kuka teloitettava.
– ...En ollut tietoinen siitä, kumpi kuvassa ampuu. Nyt olen kuullut, että he olivat valkoisia."

Hah hah haj! Joko taiteilija puhuu ns. muunneltua totuutta tai on historiasta täysin tietämätön kuvanlukutaidoton idiootti. – Työväenarkiston valokuva eikä muka tunnista valokuvasta kumpi ampuu! Haloo!

Sitä paitsi käytetty valokuva kuuluu sisällissodan historiaa esittävään kulumiseen asti käytettyyn kuvastoon.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

En ymmärrä väitettä, että "vapaussodasta vaiettaisiin". Kyllähän tuota aihetta on tutkittu, siitä on tehty taidetta ja julkaistu laajasti, tieteellisenä hankkeena mm. Sotasurmat -projekti.

Kenelläpä olisi tarvetta kiistää faktista historiaa – kyllä vuoden 1918 sodassa teloitettiinkin, sekä kidutettiin ja näännytettiin nälkään ja hoidon puutteeseen.

Käyty kohu liittyy kuitenkin varsinaisesti huonoon makuun ja mielivaltaan 100-vuotisjuhlarahan aiheiden valinnassa. Masokistisia teemoja ei ole ainakaan muualla maailmassa tapana juhlia. Itsesäälissä rypeminen ei herätä arvostusta, yhteenkuuluvuuden tunnetta eikä mieluisia muistoja.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Kuten Jussi Jalonenkin totesi, ei juuri missään muistella kansanmurhia yms. kuolonuhreja tapahtuneita historian tapahtumia kuvilla joissa se näytetään suoraan. Erilaiset arkistokuvat ovat eri asia kuin teokset, kuten julkisille paikoille tehtävät veistokset. Näihin vertautuvat myös kolikot. Ihan hyvästä syystä erilaiset veistokselliset muistomerkit kansanmurhista yms. ovat abstrakteja, hyvin viitteellisiä teoksia. Jos tuo kolikon tapa esittää sisällissota on muka ongelmaton, eikö samalla logiikalla pitäisi muistella keskitysleireillä kaasutettuja juutalaisia kolikolla jossa he seisovat odottamassa zyklon b-kaasun päästämistä huoneeseen? Näitä asioita ei yksinkertaisesti ole järkevää kuvata suoraan minkään sortin realismiin kallistuvalla ilmaisulla. Arvostelukyky on pettänyt tältä osin täysin kolikkosarjaa valmistelleelta porukalta.

Petteri Hiienkoski

#26. Mitäs sanoisit kolikkosarja kruunusta "globaali oikeudenmukaisuus", Välimereen hukkunut pikkupoika? Hyvää Suomen itsenäisyysjuhlavuotta?

Petteri Hiienkoski

#8. Vapaussodasta sellaisena kuin sitä muutamalla lauseella kuvailin ei virallinen Suomi toisen maailmansodan jälkeen juuri elämöinyt. Tutkittu on toki ja faktat on tutkimuksista tarkistettavissa.

Historia, kuten muukin havaintomaailma, on muutakin kuin irrallisia faktoja. Kausaalisuhteita, jotka esitetään aina jostain näkökulmasta. Aivan kuten tämän päivän uutisetkin.

Mielestäni "poliittinen korrektius" on määrännyt sen miten on voinut ja saanut esittää vuoden 1918 tapahtumat. Aivan kuten tämän päivän uutisiakin esitetään vallitsevan poliittisen ideologian mukaan.

Voisitko näyttää missä virallinen Suomi mielestäsi sitten tunnustaa vapaussodan sellaisena kuin sitä kuvailin, jos olet sitä mieltä ettei siitä vaiettaisi?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Petteri, # 53.:

Tiivistit kyllä hyvin tässä:

"Kansalaissota johtui punakapinasta, johon vallankumoushaluiset sosialistit saivat innoituksen Venäjän bolshevikeilta. Punaisten vallankaappaus onnistui Helsingissä ja Etelä-Suomessa. He saivat siinä merkittävää sotilaallista tukea venäläissotilailta."

Olen itse tottunut ajattelemaan asiasta juuri näin, enkä osaa nimenomaisesti osoittaa sille erityistä nimenomaista lähdettä. Toisaalta, olen tottunut suhtautumaan vallitsevaan poliittiseen korrektiuteen tietyllä skeptisyydellä siitä lähtien, kun joskus 1960-luvulla kiinnostuin ja aloin tiedostaa poliittisiin kysymyksiin liittyviä asioita. Ilmapiiri tuolloin oli kovin YYA- ja UKK-henkinen, eikä siitä johtuneita vääristymiä toki nielty sellaisinaan siinä sosiaalisessa ympäristössä, jossa kanssani mielipiteitä, tietoja sekä eri sukupolvien henkilökohtaisia muistoja vaihdettiin tällaisista asioista.

Suomen henkinen ilmapiiri vapautui merkittävästi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991, ja asioista saattoi vihdoin puhua niiden oikeilla nimillä. Varsinaisia uutisia entuudestaan tiedetyt mutta julkisuudessa vaietut tosiasiat (joilla "ei ollut elämöity", kuten sanoit) eivät olleet silloinkaan, mutta aiemmalle hyssyttelylle ja tekopyhyydelle saatettiin jo nauraa ääneen.

Esimerkiksi sotahistorian ja maanpuolustuksen järjestöjen julkaisuissa löytyy hyvinkin se tunnustus vapaussodalle tarkoittamassasi mielessä, joskaan en äkkipäätä pysty esittämään suoranaisia lähdeviitteitä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Viimeinen lause sinut vapautti. Kolikossa on aina kaksi puolta.

Olen aina ihmetellyt sitä Vapaussota-nimitystä. Itsenäisen valtion puhdistaminen ulkomaalaisiksi muuttuneesta väestä (venäläisistä) tehtiin toisten ulkomaalaisten (saksalaisten) turvin. Ellei Saksa olis hävinnyt maailmansotaa, Suomi olisi kytketty siihen siinä missä se aiemmin oli kytkettynä Venäjään.

Eniten ihmetystä herättää se, että kun 2. m-sodan jälkeen hävinneenä valtiona saimme pitää itsenäisyytemme, kuitenkin pakotettuna NL:n talutushihnaan, tuosta hihnasta ei millään ole haluttu päästä, vaan sen toiseen päähän haettiin väkisin uusi isäntä vuonna 1995. Ja Natoon hinkuamalla tuota hihnaa halutaan entisestään kiristää.

Mikähän suomalaista eliittiä oikein vaivaa kun todellinen itsenäisyys ja vapaus ei ole koskaan kelvannut sille muuten kuin sisällissodan harhaanjohtavassa nimessä? Silloinkaan kun pakkotalutuksesta olisi voitu päästä.

Petteri Hiienkoski

#9. Esitin vain sen puolen vuoden 1918 tapahtumista josta mielestäni on vaiettu. Kansalaissodasta sen sijaan on puhuttu puhumasta päästyä niin kauan minä muistan. Ei siitäkään pidä vaieta, koska aivan hirveätähän se oli, mutta vähintäänkin kohtuutta ja esittämäni näkemyksen tunnustamista pitäisin perusteltuna.

Vapaussotahan ei tarkoita yksinomaan vapautta venäläissotilaista vaan ennen muuta kommunismista, joka uhkasi Suomen itsenäisyyttä ja demokraattista yhteiskuntajärjestystä.

Saksan lähetti myöhemmin joukkojaan hallituksen kutsusta, vaikka sotilaallista merkitystä niillä ei käytännössä ollut. Siinähän ei laillisesti eikä moraalisesti ollut mitään väärää. Poliittisesti se oli kuitenkin virhe, minkä takia Mannerheim sitä jyrkästi vastustikin.

Hallituksen pelot Venäjän bolsevikkihallituksen aikeista vastaitsenäistyneen Suomen suhteen olivat punaisten vallankaappauksen jälkeen ymmärrettävästi suuret. Sen takia kuviteltiin voitavan turvautua Saksaan itsenäisyyden varmistamiseksi. Se että Saksa luhistui pakotti etsimään turvaa muualta.

Nämä möröt kummittelevat monien suomalaisten kollektiivisessa alitajunnassa. Mutta meidän olisi jo korkea aika henkisesti itsenäistyä ja luottaa itseemme, eikä olla aina kumartamassa johonkin päin ja pyllistämässä toisaalle. =)

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos

Eipä voi odottaa teloitusvälinettä symbolinaan kantavan pitävän toista teloituksen kuvausta mauttomana.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miksipä ei sotaa voitu kuvata vastakkaisilla rivistöillä?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#16
Siinä olisi punaiset olleet rivissä selkäpuoli edellä ja saappaanpohjat vilkkuneet.

Siitä olisi myös tullut kritiikkiä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino
Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #23

#23
Eikö se sitten mennyt niin?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #28
Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Blogistin historiakatsauksesta jäi puuttumaan kaksi kohtaa.

Jääkäriliikkeen tavoitteena oli irroittaa Suomi Venäjästä tarvittaessa asellisesti, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi turvauduttiin ulkopuolisen vallan eli Saksan apuun. Eli jääkäriliike oli sekin laillista esivaltaa vastaan suunnattu kumousyritys.

Vahva saksalainen sotilasosasto osallistui taisteluihin eteläisessä Suomessa. Tämä tuskin ratkaisi sodan lopputulosta, mutta sodan voittajapuolella oli varmaan hyvät syyt olla protestoimatta vieraan vallan tunkeutumista alueelleen.

Petteri Hiienkoski

#21. Jäi toki paljonkin pois. Pelkistin vapaussodan muutamaan lauseeseen.

Se on totta, että jääkäriliike oli tähdätty laillista venäläistä esivaltaa vastaan, ja nämä "partiolaiset" koulutettiin Venäjää vastaan taistelevassa Saksassa. Asia ei kuitenkin ole ihan niin yksinkertainen, sillä Suomi oli autonominen ruhtinaskunta, jolla oli omat perustuslait, jotka keskushallinto myös oli aikanaan vahvistanut. Jääkäriliikkeen taustalla oli perustuslaillinen kriisi, koska venäläisen keskushallinnon toimien katsottiin loukkavan Suomen perustuslaillista asemaa.

Käytännössä kun jääkärit palasivat takaisin, he palvelivat tuossa vaiheessa jo itsenäistynyttä Suomea ja sen laillista hallitusta. Hallitus pyysi apua Saksalta, joka lähetti sotilasosaston Suomeen. Siinä ei ole moraalisesti eikä laillisesti mitään väärää. Se oli kuitenkin poliittinen virhe, eikä sillä ollut sotilaallista merkitystä sodan lopputuloksen kanalta. Mannerheimhan kritoisi jyrkästi sitä hallitus oli mennyt kutsumaan saksalaisia maahan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

#21
Jussi Salminen, Saksan sotavoimia ei ollut maassa 6.12.1917 jolloin Suomi julistautui itsenäiseksi. Minkä vieraan valtion sotaväkeä maassa oli eniten?
Punakapina alkoi 27.tammikuuta 1918. Jääkärit saapuivat Vaasaan 25. helmikuuta 1918.
Kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin komentamat saksalaisjoukot aloittivat sotatoimet punaisten hallitsemaa Helsinkiä vastaan torstaina 11. huhtikuuta.
Kannattaisi perehtyä noihin päivämääriin ennen lausuntoja jääkäreiden ja saksalaisten kapinasta " laillista esivaltaa vastaan". Oliko laillinen esivalta Tsaari Nikolai2:lla, Bolseviikeillä, Leninillä, punakapinallisilla vai Suomen demokraattisesti valitulla Eduskunnalla? Mitä veikkaat? Kerro jos tiedät niin, että tyhmempikin ymmärtää.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Voittajiahan sisällissodista on turha hakea, kipeää tekee koko kansaan.

Nykylakien mukaan olisi kuitenkin paljon ollut porukkaa tuomittavana sotarikoksista, sillä kauheasti tuo toiminta ei eronnut esim. Bosnian sodan sotarikoksista.

Voittaja tai ns. voittaja usein kuvittelee olevansa lain yläpuolella, mutta lopulta ne rikokset osuvat kuitenkin koko kansaan.

Koko sisällissota oli sotarikosta toisensa perään, sota oli sitten eri juttu.

Petteri Hiienkoski

#26. Ei pitäisi kuitenkaan hämärtää sitä, että kysymyksessä oli kapina ja väkivaltainen vallankaappaus, jota vastaan laillisella esivallalla oli legitiimi oikeus ja velvollisuus käyttää väkivaltaa.

Kumoukselliset syyllistyivät hirvittäviin veritekoihin täysin syyttömiä ihmisiä kohtaan. Miksi? Sen takia että heidät oli nimetty luokkavihollisiksi, joille ei sen takia edes ihmisarvoa tunnustettu. Kauniilla puheilla ja höyhentyynyilläkö laillista yhteiskuntakuntajärjestystä puolustavien olisi tullut järjestyksen palauttamiseksi toimia?

Varmasti tapahtui ylilyöntejä hallituksen joukkojen taholta, mikä on hirveää. Kannattaa kuitenkin muistaa olosuhteet ja resurssit, joilla he itsenäisyyttä ja demokratiaa joutuivat puolustamaan tietämättä ennalta lopputulosta. Armoton bolsevismi oli vallalla Venäjällä, joka sen kautta uhkasi itsenäisyyttämme ja vapauttamme.

En käsitä miksei Suomessa jo vihdoin voitaisi alkaa tunnustaa tosiasioita.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Kuka oli laillinen esivalta? Tsaari joka ei ollut vallassa? Eduskuntamme hajoittanut Venäjän vallankumousvata? Jos väittää sisällissotamme ollut kapina lailista esivaltaa vastaan, ptäisi ensin miettiä kuka se laillinen esivalta oli. Kannattaa tutustua poliittiseen tilanteeseen vähän tarkemmin. Muutenkin sinulla näyttäisi olevan melko hatarat tiedot sisällissodan taustoista. Joten suosittelen aloittamaan itsestäsi ja ottamaan ensin selvää tosiasioista ja kirjoittmaan sitten uuden ja niihin tosiasioihin perustuvan blogin.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #59

#59. En tiedä mitä ajat takaa. Mutta jos tietää, miten Suomi itsenäistyi ja miten se tunnustettiin, mielestäni ei pitäisi olla ylivoimaista ymmärtää, mikä silloin on laillinen esivalta.

Tässä Krimin tapahtumien yhteyteen liittyvä katsaus, jossa selvitetään myös Suomen itsenäistymistä ja kansainvälisoikeudellista asemaa:
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Huomiota kiinnittää myös kolikossa lukeva teksti : kansalaissota.

Kansalaissota-nimi oli vuoden 1918 sodan jälkeen sosialidemokraattien ja vähitellen koko vasemmiston omaksuma virallinen nimi sodalle.

P.S. Koulukirjoissa alettiin vasta 1960-luvulla käyttää vapaussota-nimen sijaan tasapainottavaa nimeä vapaussota-kansalaissota.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Talvi- ja jatkosota olivat suoraa seurausta porvarillisen Suomen virheistä vuosina 1917-39.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Virheitä toki mahtui tuon ajanjakson Suomen hallinnon toimiin, mutta syyllistä talvi- ja jatkosotiin on kyllä etsittävä aivan muualta. Kun oikein pinnistät muistiasi Keijo Räävi, niin eiköhän todellinen syyllinen muistisi lokeroista löydy.
Autan sen verran, että syyllisen nimi alkaa S-kirjaimella.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Ei kai vapaussodasta tänä päivänä vaieta? Olen siitä eri mieltä Petteri, mutta muuten blogisi osuu kohdalleen.

Minä en ymmärrä vuoden 1918-sotaa käsiteltäessä sitä, että valkoisten ja punaisten taistelut nähdään jotenkin tasa-arvoisina tavoitteiltaan, pidetään yhdenvertaisina. Näinhän ei ollut.

Valkoiset aloittivat vapaussodan tarkoituksena riisua aseista hulinoivat, vallankumouksen aatetta lietsovat, murhatöihin osallistuvat kurittomat venäläset sotilasjoukkiot ja toimittaa nämä kotimaahansa. Näin vielä hauraan itsenäisyytemme lopulliseksi lunastamiseksi.

Punaiset aloittivat kapinoimaan aseellisesti laillista hallintoa vastaan kaiken vallan kaappaamiseksi omin käsiin. Vieraan vallan kaikin tavoin avustamana, tarkoituksena perustaa maahamme proletariaatin diktatuuri, Neuvosto-Suomi bolshevikki-Venäjän yhteyteen.

Täysin erilaisia tavoitteiltaan. Kumpi toiminta oli Suomen kansalle ja valtion olemassa ololle parempi vaihtoehto? Itärajan takaiset vuosikymmenten järkyttävät tapahtumat antavat vastaukseen osviittaa.

Kun puhutaan valkoisten ankarista rankaisutoimista sodan jälkeen, niin lukekaa siitä vaikka Pentti Pylkön "Punainen viima"-teos. Siitä paljastuu selvästi, miksi rankaisutoimet olivat niin rajuja.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

En minäkään. Punaiset ajoivat poliittisia oikeuksia koko kansalle ja valkoiset olivat puuhaamassa maasta saksalaista monarkiaa. Vakoiset voittivat sisällissodan, mutta onneksi länsiliittouman lyötyä Saksan, päädyimme tähän enemmän punaisten mallia muistuttavan valtiomuotoomme. Kertoo kyllä siitä miten huonosti sisällissodan historia ja taustat ymmärretää, kun kuvitellaan valkoisten ansioksi nykyistä valtiomuotoamme.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Totta tosiaan.

Valkoinen päälahtari, silloinen valtionhoitaja Mannerheim vahvisti Suomen nykyisen tasavaltalaisen hallitusmuodon 17.7.1919.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #31

Aivan, ei ollut Mannerheimilläkään enää muita vaihtoehtoja. Kun Saksan kaatuneesta monarkiasta ei enää ollut tarjolla vahvaa diktattoria ja Venäjältäkään ei voinut sellaista takaisin ottaa, niin ehkä ainoa valkoisten alkuperäistavoitetta vastaava vaihtoehto olisi ollut Briteistä jonkun kreivin kuninkuus.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #33

"Venäjältäkään ei voinut sellaista takaisin ottaa" kun monarkki oli kuollut tapaturmaisesti!

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #36

No ei me sitä todellista monarkkia olisi muutenkaan saatu. Saksastakin oli tulossa b-luokan monarkki. Kyllä venäjältä olisi saman tason tsaarin kummin kaiman serkkuja olut vielä tarjolla.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mitä höpiset Juhana Turpeinen!
Suomi oli ehkäpä maailman demokraattisin, kansanvaltaisin maa vuoden 1918 alkaessa. Oikeuksia kansalla oli kyllä. Miksi kapina??

Kapinan syiksi esitetyt kuntalait ja työaikalaki oli jo hyväksytty, ja torppareiden aseman parantamiseksi oli Svinhufvudin senaatti antanut lakialoitteen eduskunnalle.
Vasemmistolla oli noin puolet eduskuntapaikoista, eikö siinä ollut oikeuksia kylliksi? Eipä näemmä ollut! Kaikki valtiollinen valta piti yrittää kaapata omiin käsiin.

Luehan Juhana Turpeinen turkulaisena FT Rauno Lahtisen teos "Punainen Turku".
Siinä Sinulle osviittaa punaisten hallinnosta ja "valtiomuodosta".

On päivän selvää, että jos punaiset olisivat voittaneet, niin valtiomuoto Suomessa (Neuvosto-Suomessa!) olisi muodostunut ikäväksi koko Suomen kansalle, niin työvästölle kuin porvaristolle. Itätuulet olisivat puhallelleet hyytävinä!

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #32

Niin hienoa, että yhtäläinen äänioikeus kunnallisvaaleissakin toteutui vasta vuonna 1920, vaikka punaiset olivat sen laillisesti enemmistöllä äänestäneet jo 1908?

Sinun ehkä kannattaisi vähän kerrata sitä mikä se demokratian tila oli sisällissodan alkaessa ja mitä ne valkoiset olivatkaan ajamassa. Nimittäin nykymallin yhteiskuntamallia eivät valkoiset ajaneet.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #35

Lakeja ei säädetä kunnissa.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #37

Ei, ja siksi se äänioikeus kuten moni muukin demokrattinen uudistus oli tekemättä. Kunnissa kuitenkin käytettiin erittäin merkitävää valtaa, äänioikeuden perustuessa erittäin vanhanaikaisesti varallisuuteen.

Huvittavaa on, että vedotaan paljon uudistuksiin. Ne uudistukset oli tosiaan tehnyt se punaisista muodostuneen enemmistön valtiopäivät ennen sisällissotaa, mutta ne ei olleet toteutuneet. Toteutumisen jälkeen niitä vastustaneet ovat ottaneet niistä ansion ja sen avulla perustelleeet punaisten vainoa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #39

Turpeinen, kerro mikä oli kapinan todellinen tavoite? Olenko pahasti väärässä kun väitän, että se oli kapitalistien omaisuuden sosialisointi eikä suinkaan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saaminen?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #39

"Ei, ja siksi se äänioikeus kuten moni muukin demokrattinen uudistus oli tekemättä"

Älähän nyt sentään. Eduskuntaan oli valittu vasemmistoenenmmistö. Kerro siis mitä demokraattisia uudistuksia SDP ei ajanut?

Minusta tuntuu, että kommenttisi ovat ns. "puuta heinää" kun asiaa ei tunnu löytyvän. Yritätkö tieten kirjoittaa "vaihtoehtoista totuuttaa"?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #35

Aina vaan jatkat höpinääsi!

Ensimmäiset kunnallisvaalit marraskuussa 1917 voimaan tulleeseen yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvana pidettiin loppuvuodesta 1918.

Ja oli aivan ennen kuulumatonta, että valtiovallan murskaamiseen tähdännyt kapinallispuolue SDP pääsi osallistumaan puolueena jo vuoden 1919 eduskuntavaaleihin!?

Eiköhän vuoden 1908 eduskuntavaaleisssa ollut kysymys ennen kaikkea jostain muusta kuin kunnallisesta äänioikeudesta? Mutta varmasti siitäkin.

Etkö ymmärrä lukemaasi? Suomen demokratian tila oli vuoden 1918 alussa ehkäpä maailman demokraattisin, kansanvaltaisin.

Toki monenlaista valtiomallia ajettiin, mutta perustuslaillinen monarkiakin olisi ollut tuhansia kertoja parempi kuin kommunistinen proletariaatin diktatuuri johon punaherrat ja radikaali punakaartilaisjohto oli maatamme viemässä. Hyvinvoipia monarkioita on Euroopassakin vielä monia.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #40

Toistan, tutustu paremmin tilanteeseen niin et höpäjä vääriin kuvitelmiin perustuvia tulkintoja historiasta. Kuntavaalien demokratisoinnista päätettiin 1908 punaisten enemmistöllä, mutta sitä ei jarrutuksen takia saatu täytäntöön. Joten sdan alkaessa kuntien merkkitävässä vallankäytössä ei ollutesimerkiksi rahtustakaan demokratiaa.

Valkoiset eivät myöskään olleet tuomassa maahan demokratiaa vaan vaihtamassa Venäläsitä tsaaria Preussilaiseen kuninkaaseen, joten väiteelle heidän demokrattista ajatusta vastaan käydylle punaisten kapinalle ei ole kyllä mitään tosielämän taustaa. Ainoa syy miksi meille tuli demokratia punaisten tahdon malliin on se, että Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan.

Mutta kertoo vain siitä kuinka arka paikka faktat edelleen oikeistolle ovat. On tehty valkopesty myytti historiasta, jota on todella hauska törkkiä kun se on niin heikosti todellisudelle perustettu mutta kuitenkin kauhealla tahdonvoimalla puolustettu. Hupiahan se tarjoaa kuinka potemkinin kulisseja pitää yrittää pitää pystyssä vielä sadan vuoden jälkeenkin.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #41

Niin tai näin, mutta vastaapa nyt Juhana selvästi siihen, miksi piti ryhtyä kapinoimaan yhtä maailman demokrattisinta, kansanvaltaisinta valtiota, sen laillista hallintoa vastaan?!

Kyllä parlamentaarisen eduskuntatyöskentelyn kautta oli kaikki mahdollisuudet saada työväelle uudistuksia aikaan. Vaikkakin ehkä hitaahkosti. ( Mutta hidasta se on tämänkin päivän eduskunnan työskentely monessa asiassa.)

Ennen kapinan alkua oli hyväksytty ja hyväksyttävänä monia niistä lakimuutoksista, joita vasemmisto vaati. Mutta kun vasemmistolle EI länsimainen monipuoluedemokratia kelvannut, vaan piti pyrkiä ehdottomaan yksinvaltaan. Ja siinä keinona oli valikoimissa aseellinen vallan anastaminen.
Mitä sen yrittämisellä voitettiin, tai olisi voitettu? Saatiin aikaiseksi pelkkää tuskaa ja kurjuutta. Mutta siihen selvää syyllisyyttään ei pysty SDP:aan reilusti tunnustamaan. SDP:n puoluetoimikunnan alainen toimeenpaneva komitea antoi kapinakäskyn. Mutta vastaajia sen uhreista ei siltä taholta meinaa löytyä.

Mitä vikaa on Juhana Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnissa? Hyvinvoivempia ovat kuin Suomen tasavalta.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #43

Minähän jo vastasin, että suomi ei ollut mikäändemokratia. Demokraattisia uudistuksia ajoi nimenomaan ne punaiset ja valkoiset ajoivat kuningaskuntaa. Syynä kapinaan oli nimenomaan halu saada demokratiaan kuuluva valta koskemaan kaikkia kansalaisia, sekä ihmisten massiivinen eriarvoisuus ja kurjuus.

Sinä jostain käsittämättömästä syystä yrität väen väkisin ja faktoja vastaan taistelemalla esittää kapinan syyksi taistelun valkoisten demokratia vastaan - jolaista ei ollut olemassa eikä se ollut myöskään valkoisten tavoite. En tiedä mistä tuo halusi kumpuaa, mutta se on niin kaukana todellisuudesta, ettei ole mahdollista saada järkevää keskustelua aikaiseksi.

Mutta aikaiseksi saatiin Saksan kukistumisen avulla ja uuden kapinan pelossa suurimmaksi osaksi ne tavoitteet, joita punaiset ajoivat. Valkoisten tavoitteet taas eivät lopulta toteutuneet. Siksi kai ovatomineet itselleen ansion punaisten tavoitteiden onnistumisesta, ettei valkoisten todelliset saavutukset jäisi niin olemattomiksi.

Muissa pohjaoimaissa työväestö otti samalla tavalla vallan kuin suomessakin. Taustalla "valkoisten" pelko vallankumouksen leviämisestä jos myönnytyksiin ei ryhdytä. Kapina Suomessa ja se minkälaisiin sotarikoksiin valkoset syyllistyivät, tuskin näyttivät siltä politiikan uralta joka muissa pohjoismaissa olisi näytänyt järkevältä. Niinpä "valkoise" tekivät kompromisseja ja "punaiset" saivat tahtomansa demokraattisesti läpi.

Ironista tietysti on, että ilman torppariuudistusta meillä tuskin olisi koskaan ollut vahvaa keskustapuoluetta vaan Ruotsin tavoin todella vahva sosialidemokraattinen puolue. Niiden pelossa tehtyjen uudistusten ansiosta sitten entisellä kuolemanpartiojohtaja Urkilla oli mahdollisuus ottaa todella vahvan johtajan asema maassa. Se taas oli yhdistelmä valkoisten kuningaspuuhien jälkimainingeissa syntynytä vahvan presidentin asemaa, että lahtarikomentajan läheistä yhteistytä neukkukommareiden kanssa. Historia on kyllä välillä todella huvittavan absurdia.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #44

Torppariuudistuksella tai ilman, niin se on selviö, että jos punaiset olisivat voittaneet kapinansa, niin sosialidemokraattista puoluetta ei olisi ollut enää olemassakaan Suomessa, pelkästään perustettava kommunistinen puolue. Oikeistososiaalidemokraattiset johtajat olisivat luultavasti menettäneet henkensä.

Torppariuudistus olisi myöhemmin muuttunut Neuvosto-Suomessa torppareiden ja muiden maatyöläisten orjatyöksi kolhooseissa. Ja muille työläisille väitetyt porvariston kahleet muuttuneet bolshevistiseksi pakkopaidaksi.

Kuinka paljon lievennettiin työläisten "massiivista kurjuutta" kapinalla? Päinvastoin, suru ja murhe moninkertaistui.
Toki tunnustan sen, että köyhälistön elinoloihin oli tarpeen saada paljon parannuksia. Niitähän tuli jo vuoden 1917 aikana. Aseellinen kapina ei ollut tarpeen. Ei vähääkään!

Minua naurattaa tuo väittämäsi punaherrojen agitoiman kapinan tavoitteisiin mukamas kuuluneesta demokratian aikaansaannista!??

Kuuluiko Venäjällä bolshevikkien vallanKAAPPAUKSEN, ei vallankumouksen, sen tekivät muut, tavoitteisiin demokratia? Ei vähimmässäkään määrin, vaan marxilainen kommunistinen diktatuuri. Siihen olisi päädytty Suomessakin, elleivät valkoiset olisi voittaneet. Tuo voitto , varsinkin pidemmällä aikavälillä ajatellen, oli onneksi koko Suomen kansalle, niin työväelle kuin porvaristollekin.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #45

Ei se mikään selviö ole. Selviönä se pitää näyttää, jotta valkoisten rikoksille saataisiin parempi puolustus.

Kapina aiheutti kurjuutta, mutta pakotti valkoiset uudistuksiin joissa tavoitteet saavutettiin. Retrospektiivisesti on turha spekuloida kun toteutuma ei heijasta sodan valkoisen osapuolen tavoitteita. Siksi kapinan syytä ei myöskään voi verrata toteutumaan. Tai voi ja sinäkin vertaat, mutta se ei ole älyllisesti rehellistä.

Lisäksi sinulla menee suomen punaiset ja bolshevikit iloisesti sekaisin, tarkoituksella tai tietämättömyyttäsi. Meillä on se hyvä puoli, että tiedämme mitä meidän omat punaiset halusivat heidän enemmistönsä turvin tehdyistä päätöksistä (joita ei saatu toimeen ei-demokrattisen senaatin takia) ja minkä toteutumattomuus johti sotaan. Ne ovat ne saavutetut demokraattiset oikeudet. Tiedämme myös että valkoiset ajoivat maasta kuningaskuntaa, joka onneksemme ei toteutunut. Nimittäin siinä tapauksessa kapina olisi todennäköisimmin toistunut ja Neuvostoliitto olisi sitä tukenut. Sitten olisimme osa Neuvostoliittoa, jota ei vielä vahvana valtiona sisällissotamme aikaan olemassa ollut, vaan siellä taisteltiin vallasta myös.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #44

"Kapina aiheutti kurjuutta, mutta pakotti valkoiset uudistuksiin joissa tavoitteet saavutettiin"

Et vastannut kommentissa #42 esittämääni kysymykseen, mitkä olivat syyt kapinaan ja kapinan tavoitteet? Yksinkertaiselle kysyjälle yksinkertaisia vastauksia, jos saisin pyytää.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #60

No jos tässä täytyy historian opettajaksi ryhtyä, niin aloita Valtalaista. Se kertoo mikä oli punaisten tavoite ennen sisällissotaa. Röhönauru pääsee aina kun puhutaan valkoisten demokratiasta kun he tämän ehtvät torpata ja sitten myöhemmin kopioida. Toki sama toimii edelleen kun Kokkarit ottavat krediittiä niistä päätöksistä joita olivat vastustamassa. Valtalain kohdalla tulee vastaan se, että valkoset olivat kaatamassa sitä nimeomaan Venäläsiten avustuksella ja tulkitsivat päätöksen eduskunnan hajoittamisesta lailliseksi. Valkoisten mielestä laillinen esivalta siis oli Venäjällä edelleen sisällissodan alkaessa kun taas punaisten mielestä se oli 1916 valitulla eduskunnalla. Että sellaista venäjämielisyyttä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtalaki

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #65

Kun nyt olet ryhtynyt historian opettajaksi, voisitko vastata vielä yksinkertaisemmin kysymykseeni: "mitkä olivat syyt kapinaan ja kapinan tavoitteet?". Valtalaki se ei ollut.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #67

Johan olen selittänyt. valtalain torppaus, eli kansanvallan syrjäyttäminen ja työväestön kurjat olot. Ei siinä sne ihmeempää tarvittu ja kapina oli täysin looginen seuraus. Se että valkoiset sitten kopioivat punaisten valtiomallin, ei pista sitä että sitä venäläisten avulla vastustivat. Se typeryys ja pelkuruus johti kapinaan. Kun yleislakko oli alkanut, oli aivan liian myöhäistä korjata alkuperäistä virhettä. Yhtenäiset punaiset olivat jo myös hajonneet siinä vaiheessa, niihin jotka vielä ajattelvat että alkuperäisen demokratian torpanneet valkoiset taipusivat demokratiaan ja radikaalimpiin jotka eivät uskoneet demokratiaa saavutettavan ilman aseellista taistelua. Valkoiset ajoivat Preussilaista kuningasta, eivät demokratiaa, vaikka sitten jo konfliktin alettua ottivatkin punaisten valtalain kopion käyttöön. Tosiaan pienemmällä äänimäärällä koska punaiset olivat eduskunnan suurin puolue. Se todellinen demokratian näytös oli punaisten äänestämä valtalaki.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #71

” ….. radikaalimpiin (punaisiin), jotka eivät uskoneet demokratiaa saavutettavan ilman aseellista taistelua. ………… koska punaiset olivat eduskunnan suurin puolue.”

Sosialismiin ja proletariaatin diktatuuriin ei pääse parlamentaarisin keinoin, tarvittiin siis vallankumous.

Monet historioitsijat ovat sitä mieltä, että punaisten tavoitteena oli sosialistinen Suomi ja yksityisomaisuuden ottamista yhteiskunnan haltuun. Kuningaskunnasta ei vielä ennen kapinaa ollut mitään esitystä, ja jos olisi ollutkin, oliko tasavallan sijasta pyrkimys kuningaskunnaksi ollut syy kapinaan. Vaikuttaa jälkeenpäin keksityltä selitykseltä. Suosittelen lukemaan vuodenvaihteen 1917/1918 sanomalehtiä. Niitä löytyy sivulta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/searc...

Valtalakia ja kuningaskuntaa tuon ajan työväen lehdet eivät mainitse paljoakaan, enemmän torpparien asemasta kirjoitettiin.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #74

Ihmekös jos historiaa tulkitaan päin honkia kun luetun ymmärrystä ei ole. Punaiset ajoivat demokratiaa ja valkoiset sen estivät - sen todistaa valtalaki. Koska demokratiaan ja sitä kautta työväestön oikeuteen osallistua päätöksentekoa ei valkoisten kanssa ollut mahdollisuutta, niin vaihtoehto oli joko toivoa että valkoiset vaihtaisivat diktatuurin edistämisestä demokratian edistämiseen tai ottaa se kansalle kuuluva valta asein. He valitsivat aseet, eikä sitä voi arvostella sillä perusteella, että myöhemmin valkoiset vaihtoivat diktatuuritavoitteensa kopioon punaisten demokratiamallista. Ei se kovin vaikeaa ole, jos ottaa järjen käteen ja logiikan käyttöön.

No historioitsijoita on moneen lähtöön. Sinun esittämässäsi tulkinnassasi on se perustavanlaatuinen vika ettei se ole yhteensopiva tunnetujen tosielämän faktojen kanssa. Valtalain takana oli perustulaillinen enemmistö maan eduskunnasta. Se ettei se kelvannut valkoisille, kertoo kaiken oleellisen valkoisten demokratian kunnioituksesta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #75

"vaihtoehto oli joko toivoa että valkoiset vaihtaisivat diktatuurin edistämisestä demokratian edistämiseen tai ottaa se kansalle kuuluva valta asein"

Logiikkasi on niin ylivertaista, että on pakko luovuttaa.

Olen tulkinnut historiaa päin honkia. Totuus oli siis, että punaiset ryhtyivät kapinaan vastustaakseen valkoisten ajamaa diktatuuria. Mikäli kapina olisi onnistunut, veikkaan, ettei Suomen Neuvostotasavallan kansa olisi voinut kuitenkaan välttyä diktatuurilta nimittäin Stalinin diktatuurilta.

Kun valkoiset voittivat, miten se Suomen diktatuuri toimi käytännössä, oliko Mannerheim se diktaattori vai kuka, siitä minun historian lähteeni ei kerro mitään?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #77

No hyvä jos loplta hiffasit tämän faktapohjaisen logiikan, joka puuttui itseltäsi. Siten päästään etenpäin.

Diktatuuri jäi toteutumatta koska Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan ja meille valittu kuningas ei enää tarjonnut niitä poliittisia etuja joita sillä haettin. Jos sinulta on tuo kohta mennyt ohi, niin tosi heikoilla olet ollut - se nimittäin tietääkseni on osa ihan sitä valkoistenkin historiakirjoitusta. Sitten päätyivät kuninkaan puuteessa vahvan presidentin demokratiaan ja kaiken lisäksi sen SDP:n johdolla tehdy valtalain pohjaisesti vaikka sen toimenpanon alunperin estivät. Yksinkertaista ja käy yksiin tunnettujen faktojen kanssa, toisin kuin sinun kuvitelmasi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #81

Nyt hiffasin nämä faktat. Punaiset aloittivat kapinan tammikuun 27 päivä 1918 saksalaisen kuninkaan valintaa vastaan.

Torppareista ei tietenkään ollut kysymys. Torpparilaki oli valmistumassa Eduskunnassa ja lopulta Laki vuokra-alueiden lunastamisesta (135/1918) eli ”torpparilaki” hyväksyttiin 17. heinäkuuta 1918.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #81

Todellisuudessa diktatuuri jäi Suomessa toteutumatta, koska laillinen ja aidosti demokraattisesti valittu hallitus voitti vapaussodassa.

Kumouksellisten hallitusta vastanneen kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja näet julistettiin todellakin "Suomen diktaattoriksi". Neuvosto-Venäjähän oli lopulta ainoa valtio, joka tunnusti kansanvaltuuskunnan Suomen lailliseksi hallitukseksi.

Kansanvaltuuskunta, työväen pääneuvosto ja punakaartien johto pitivät Viipurissa yöllä 10.–11.4.1918 kokouksen, jossa päätettiin yhdistää punakaartien ylipäällikkyys ja kaikkien ”sota-asioihin yhteydessä olevien siviiliasioiden” johto yhdelle henkilölle, diktaattorille. Kansanvaltuuskuntaa johtanut Kullervo Manner valittiin diktaattoriksi muodollisen yksimielisesti hänen saatuaan edeltävässä koeäänestyksessä eniten ääniä. Diktaattori esikuntineen piti työhuonetta Viipurin linnassa.

Viipurista "Suomen diktaattori" esikuntineen sitten pakeni lopulta Neuvosto-Venäjälle, jossa oli kehittymässä 1900-luvun verisin diktatuuri.

Vuoden 1918 sota oli todella vapaussota, jonka lopputuloksesta jokaisen suomalaisen puoluekannasta riippumatta kannattaisi tänään olla kiitollinen ja rakentaa yhteistä isänmaata traagisesta veljessodasta huolimatta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #86

Ei diktatuurivaltio Ruotsissa kovin huonosti mene.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #75

Valtalaki.

SDP ajoi valtalakia. Miksi? Ideologisista syistä. Käsittääkseni SDP ja osa muista puolueista ei tuolloin katsonut tarpeelliseksi kunnioittaa laillista järjestystä, vaan katsoi, että eduskunta voisi ongelmitta julistautua korkeimman vallan haltijaksi. Laillisesti ylin valta oli tuolloin kuitenkin Venäjän väliaikaisella hallitsijalla. Vasemmistolle sopi ideologisista syistä ryhtyä kapinaan sitä vastaan, koska piti hallitusta sortavan luokan edustajana.

Se suhtautui kuitenkin jyrkän kielteisesti itsenäisyyspyrkimyksiin eikä olisi suostunut tunnustamaan itsenäisyyttä. Seurauksena olisi ollut sota. Tämä sopi SDP tavoitteisiin, koska sitä motivoi tuolloin luokkataisteluideologia.

Tilanne muuttui ratkaisevasti vasta kun Venäjällä tapahtui lokakuun vallankumous ja bolsevikit ottivat vallan. Tämä oli "once in the life time" tilaisuus. Bolsevikit suhtautuivat ainakin periaatteessa myönteisesti kansojen itsemääräämisoikeuteen ja heidän valta-asemansa oli vielä epävakaa. SDP oli vuorostaan tuolloin oikeassa esittäessään itsenäisyysjulistuksen antamisen yhteydessä, että asiasta tulisi neuvotella bolsevikkihallituksen kanssa. Tällä kertaa muut olivat ideologisista syistä haluttomia tähän.

Se, että senaatti lopulta kuitenkin kävi pyytämässä ja sai bolsevikkihallitukselta tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle, oli kuitenkin ratkaisevan tärkeä sille, että itsenäistyminen tapahtui laillisesti oikeassa järjestyksessä.

Huolimatta siitä, että bolsevikkihallitus pian sen jälkeen käänsi aseensa itsenäistä Suomea vastaan ja ajoi vallankumouksen aloittamista Suomessa, SDP:n kansallismielisillä lienee ollut merkittävä rooli siinä, että bolsevikkihallitus sitä ennen antoi tunnustustuksensa Suomen itsenäisyydelle.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #78

Tietysti ideologisesita syistä, ajoihan SDP demokratiaa. Sitä vastustaneet taas kaatoivat sen ideologisista syistä, silä he ajoivat maan johtoon Preussilaista kuningasta. Valtalain kaataminen vaati tosin sen, että valkoiset vetosivat Venäläisiin ja siis katsoivat korkeimman päätösvallan olevan Venäjällä. Joten jos joku soti laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan, sen olisi pitänyt sotia Venäjän hallintoa vastaan. Ja valkoiset eivät edustaneet Venäjän silloista johtoa, joten eivät myöskään olleet laillinen esivalta. Sen sijaan suomessa tappeli kaksi faktiota keskenään siitä kumpi sen vallan venäläisiltä ottaa. Punaiset laittaakseen korkeimmaksi päättäväksi elimeksi valtalain mukaisesti eduskunnan ja valkoiset antaakseen sen Preussilaiselle kuninkaalle.

Aika absurdi tuo väitteesi itsenäisyyden vastustamisesta, sillä valtalaki nimenoman oli itsenäisyysjulistus siirtämällä ylimmän päätäntävallan Venäjältä meille itsellemme. Valkoiset ja ennen kaikkea nykyisen kokoomuksen edeltäjä taas vetosivat Venäläisiin, että eduskunta kaadettaisiin. Se taas vaati sen että Venäläisten ylin käskyvalta katsottiin edelleen päteväksi ja Venäjän silloinen hallinto hajoittikin eduskunnan. Punaiset pitivät sitä laittomana sillä heidän mielstään ylin valta ei enää ollut Venäjällä ja valkoiset taas pitivät sitä laillisena ja siten katsoivat Venäläisten edelleen olleen vallassa. Kuka siis mahtoikaan ola Venäläisten kanssa kimpassa???

Tosiaan sitten kun bolshevikit ottivat vallan ja Lenin setä antoi luvan, uskalsivat valkoiset irrottautua Venäjästä ja alkoivat edistää tsaarin korvaamista Saksalaisella kuninaalla. Punaisilla oli pokkaa ottaa se itsenäisyys, mutta valkoiset tarvitsivat Lenin-sedän armollisen luvan.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #83

Suomi oli tosin Venäjän vallan aikanakin monarkia, mutta ajatus saksalaisesta kuninkaasta tuli vasta myöhemmin v. 1918. Ja ennen muuta vapaussodan-kansalaisodan seurauksena: haettiin Saksasta turvaa Neuvosto-Venäjän uhkan takia. Itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917 mukaan Suomi oli oleva riippumaton tasavalta. Tätähän me juhlistamme.

Tämän hyväksynyt eduskunta ja sen tukea nauttinut itsenäisyyssenaatti hakivat ja saivat itsenäisyydelle tunnustuksen entisestä emämaasta. Sitä sillä hetkellä edusti bolsevikkihallitus Lenin-setän johdolla. Kysymys ei ollut laittomasta vallankaappauksesta.

Tämä on perustava asia Suomen tulevaisuuden kannalta, koska se tarkoittaa, että itsenäisyydemme on legitiimi. Bolsevikit eivät onnistuneet sitä väkivalloin kumoamaan v. 1918, ei v. 1939 eikä myöhemminkään.

En mielestäni ole väittänyt, että punaiset olisivat erityisesti vastustaneet itsenäisyyttä. Päinvastoin totesin, että SDP:n kansallismieliset ilmeisesti myötävaikuttivat merkittävästi siihen, että bolsevikkihallitus myöntyi tunnustamaan Suomen itsenäisyyden, kun itsenäisyyssenaatin edustajat sitä tulivat pyytämään. Venäjän väliaikainen hallitus ennen ns. lokakuun vallankumousta sen sijaan vastusti jyrkästi Suomen itsenäisyyttä.

Jos SDP halusi valtalailla, että Suomi itsenäistyisi toteuttamalla laittoman vallananastuksen ja asettumalla väkivaltaisesti kapinaan Venäjän väliaikaista hallitusta vastaan, liittyikö se mahdollisesti bolsevikkien tuleviin suunnitelmiin vallankumouksesta?

Varsinainen tragedia Suomessa alkoi itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen, vaikka radikalisoituminen ilmeisesti tapahtui jo syksyllä 1917. Siltikin. Miksi SDP kuitenkin asettui aseellisesti vastustamaan vastaitsenäistynyttä sekä Venäjän ja ulkovaltojen tunnustamaa Suomen tasavaltaa ja eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivaa laillista hallitusta? Miksi SDP asetti sen tilalle Suomen kansanvaltuuskunnan? Miksi SDP:n johto halusi liittää Suomen Neuvosto-Venäjän federaatioon? Miksi se perusti Suomen sosialistisen työväentasavallan, joka solmi yhteistyösopimuksen Neuvosto-Venäjän bolsevikkihallituksen kanssa?

Itsenäisen Suomen laillisen hallituksen vaihtoehdot olivat vähissä. Edessä oli todella vapaussota ja puolustettavana oli todella kirjaimellisesti "koti, uskonto ja isänmaa". Traagisinta kaikista oli kuitenkin se, että niin moni oman maan kansalainen oli tarttunut miekkaan veljeään vastaan.

Petteri Hiienkoski

#27. Kiitos erinomaisesta tiivistyksestä. Tarkoitan vaikenemisella sitä että virallinen Suomi ei minun havaintojen mukaan ole edelleenkään tunnustanut juuri tätä esittämääsi tiivistelmää vapaussodasta. Se elää edelleen ikään kuin Neuvostoliitto ja kommunismi olisivat voimissaan. Puhutaan vain kansalaissodasta, kuten kolikkokin osoittaa.

Toimittaja Tuominen on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tehnyt historiallisia tv-reportaaseja NL:n alkuvaiheista ja myös suomalaiskumouksellisten kohtaloista siellä. Näitä esitettiin noin 10-15 vuotta sitten. Siitä Iso Kiitos Ylelle!

Vallankumouksen leviämisestä Suomeen ja miten bolsevikkien tukemimille kumouksellisille Neuvosto-Venäjällä kävi on sen lisäksi kuitenkin keskusteltu julkisuudessa aika vähän. Suomen laillisen hallituksen silloinen käsitys jonka mukaan bolsevikit olivat rosvojoukkoa ei ole kaukana todellisuudesta. Venäjälle paenneiden punakapinan johtajista ilmeisesti lähes kaikki muut kuin OV Kuusinen tapettiin Stalinin toteuttamissa puhdistuksissa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Vaikka teloituskolikolla on parempikin puoliskonsa, se ei riitä tekemään sitä kelvolliseksi tarkoitukseensa. Onneksi epäjalometalliselle Suomi 100-juhlarahalle löytyi jo kaikille sopiva asiallinen korvaava vaihtoehto. Väitän, että jalometallinen Alkuperäinen Suomineito -pinssi/riipus Tarton rauhan 1920 rajoin muistuttaa poisvedettyä juhlakolikkoa paremmin itsenäisyyden ajan alkuvuosista, kansalaissodasta selviytymisestä ja Suomen valtion muotoutumisesta. Molemmat muistonvaalimet ovat olleet aikansa Rahapajan tuotannossa, mutta ensinmainittu on kansakunnan ja valtion alkuvuosien 1917 - 1939 kuvaajana valtavirtais-objektiiviseen totuuteen enemmän nojaten uskottavampi kuin teloituskuvallaan yksipuolisesti vuosisadantakaisen kapinaosapuolen agitaationarratiivia vahvistava kansalaissotapainotus. Perusteluja:

1. Teloituskolikon sanottiin muka 'kuvaavan kattavasti' kansalaissotaa, vaikka etupuolelle lyöty (oletettavasti lavastettu) valokuva-aihe on vain yksi yksityiskohta väkivaltaisen laittoman ulkomailta tuetun aseellisen kapinan ja punaisen terrorin kukistamista seuranneen loppuvaiheen valkoisen terrorin ylimitoitetuista ja summittaisistakin rangaistustoimista. Se ei symboloi koko sodan käänteitä ja asetelmia laajemmin enempää kuin Vidkun Quislingin hirttokuva kuvaisi ulkomailta tuetuille terrorimiehittäjille antautuneen Norjan sotavuosia 1940-45.

Teloituskolikon kääntöpuolen Olympiastadionin torni on osittain tosin onnistunut valinta kuvaamaan sitä, että kansallinen yhtenäisyys oli saavutettu ennen vuoden 1939 talvisotaa, jossa itään paenneet kapinajohtajat hakivat revanssia ja punaista suur-Suomea, ks. http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1414555952183 - Valitettavasti Helsingin vuoden 1940 kesäolympialaiset jäivät pitämättä Neuvostoliiton joukkueen ja punikkiemigranttien epäurheilijamaisen käytöksen johdosta, ks. http://www.pkreservi.fi/lehti/Lehti1_12/KAP1_12S12... - Kuitenkin kansallisen sovinnon/yhtenäisyyden kuvaaminen yksin urheilun elämänalueeseen viittaavalla kuvastolla ei ole riittävästi laajalle kohderyhmälle avautuvaa symboliikkaa enempää kuin taustoittamaton teloituskuva vuosien prosessista.

2. Tarton rauhan 1920 rajat olivat itsenäisen Suomen ensimmäiset kv. vahvistetut ja ainoat oikeat rajat. Ne piirrettiin sisäisten kahnausten laannuttua, Leninin/Stalinin tukemien kapinajoukkojen kukistuttua ja johtajien paettua Neuvosto-Venäjälle. Rajat sovittiin rauhanomaisesti neuvotellen J.K. Paasikiven ym. toimesta itä- ja läsinaapuriemme kanssa Kansainliiton siunauksella. Autonomian aikaiset rajat säilyivät pienin muutoksin. Suomi antoi vaihtokaupassa Venäjälle Repolan ja Porajärven ja sai siltä Petsamon ja sai myös pitää Ahvenanmaan, mihin Ruotsi tyytyi. Sopimus vahvistettiin itänaapurin kanssa vielä vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksella ikiajoiksi. Hitlerin kanssa liittoutunut Puna-armeija rikkoi rajat laittomalla hyökkässodallaan 1939-44 ja onnistui siirtämään rajoja väkivalloin niin, että laiton miehitys jatkuu edelleen itsenäisen Suomen alkuperäisillä alueilla Karjalassa ja Petsamossa vuodesta 1947 lähtien Stalinin sanelemana kv. virallistettuna asiaintilana.

Ks. yleistiedonhuoltoa Suomineidon luomumuodoista rohkein kuvin ilman rihmankiertämää ja Alkuperäinen Suomineito pinssi/riipus: http://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42

Onneksi epäjalometalliselle teloituskolikolle löytyi jo kaikille sopiva asiallinen korvaaja: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236140-s...

Petteri Hiienkoski

Peräänkuulutin tosiasioiden tunnustamista.

Vapaussodassa puolustettiin Suomen itsenäisyyttä ja laillista ja demokraattista yhteiskuntajärjestystä, jonka väkivaltaiseen kumoamiseen sosialistit tähtäsivät Venäjän bolsevikkien tukemina. Voimme vain arvailla mitä olisi tapahtunut, jos kumoukselliset olisivat voittaneet. Jotain viitteitä siitä saa kun tietää mitä Neuvosto-Venäjällä tapahtui. Koko 1900-luvun historia on sen takia synkkä ja verinen.

Suomen itsenäisyyttä ja laillista yhteiskuntajärjestystä puolustaneiden oikeus ja velvollisuus oli puolustaa syytöntä siviiliväestöä punaterrorilta ja käyttää siinä myös väkivaltaa. Itsenäisyys ja vapaus eivät olleet itsestään selvyyksiä, koska Venäjän bolsevikit tukivat kumouksellisia Suomessa.

Punaiset kumoukselliset hahmottivat maailman marxilaisen luokkataisteluideologian mukaan, minkä he katsoivat antavan heille oikeuden kohdella luokkavihollisiksi nimeämiään ihmisiä kuten he kohtelivat. Ellet ole puolellamme olet meitä vastaan. Yksityisen omaisuuden sosialisoinnin ja proletariaatin diktatuurin oli määrä olla ensimmäinen vaihde matkalla kohti kommunismia. Itsenäisyyttä ja vapautta puolustavilla hallituksen joukoilla oli tosi kysymyksessä eikä tietoa tulevaisuudesta.

Saksalaissuuntaus - jota Mannerheim vastusti - johtui tästä pelosta ja uhkasta, minkä bolsevikit yhdessä punakapinallisten kanssa aiheuttivat. Pitkän Venäjän vallan jälkeen oli myös tarve kiinnittyä lujemmin läntiseen kulttuuripiiriin. Suuntaus huipentui siihen että Hessenin prinssi valittiin Suomen kuninkaaki lokakuussa 1918. Kuningas-ajatuksesta luovuttiin koska Saksa luhistui. Vaikka hän olisikin jäänyt kuninkaaksi (Väinö I), Suomi olisi tietenkin säilynyt valtiollisesti itsenäisenä, eikä kuningashuone sinänsä olisi tietenkään estänyt demokratiaa, kuten se ei estänyt muissakaan pohjoismaissa.

Väite, jonka mukaan Suomi ei vuonna 1918 olisi ollut demokraattinen ja että vallankumous tähtäsi demokratian toteuttamiseen, on mielestäni harhaanjohtavaa punapropagandaa. Vastakkain oli kaksi demokratiakäsitystä: länsimainen demokratia ja sosialistinen kansandemokratia. Meillä on molemmista historiallisia esimerkkejä.

Esimerkiksi torpparivapauslakia, joka oli sosiaalisesti ja taloudellisesti tärkeä uudistus, oli valmisteltu J.K. Paasikiven johdolla 1912-1914 maanvuokrakomiteassa, mutta sen hyväksyminen lykkääntyi punaisten aloitettua vallankumouksensa. Niinpä se voitiin hyväksyä vasta vapaussodan-kansalaissodan päätyttyä kesällä 1918.

Voisiko tapahtuneesta tragediasta jotain oppia? - Toivottavasti.

Länsimainen demokratia ja oikeusvaltio eivät ole itsestäänselvyyksiä. Jos pitää niitä puolustamisen arvoisena, kannattaa pitää silmänsä auki ja seurata, miten niiden perusteet ovat tänä päivänä uhattuina. Kiihkoilu jonkin utopistisen ideologian puolesta, voi edelleen hämärtää mielissä sen, mikä on todellista ja oikein, mikä virheellistä ja väärin. Se, että suostutaan elämään jossain kuplassa, joka ei vastaa todellisuutta, voi johtaa tragediaan.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Katsotaan poistatko tämänkin vastauksen.

Jos peräänkuulutat tosiasioiden tuunnustamista, niin kannattaa esittää tosiasioita eikä valkopestyä ja tosiasioihin perustumatonta historiankirjoitusta. Siis mars mars historian perusasioita ottamaan haltuun, niin voit sitten tunnustaa helpommin tosiasiat ja päästään eteenpäin.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kyllä noita vuoden 1918-sodan historian perusasioita on Sinulle selvitelty monen kirjoittajan voimin. Ei meillä ole asiasta mitään epäselvyyttä ja "tunnustamista". Tosiasiat ovat kirkkaana mielessä.

Kapinalippu ei toivottavasti koskaan enää liehu maassamme, vaan valtakunnan asioita hoidetaan vaalilipuin, parlamentaarisen eduskuntatyöskentelyn kautta. Tämä unohtui vasemmistolta ja seuraukset olivat kamalia.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #68

Ei ole, te olette vain toistaneet sitä valkopestyä historiankirjoitusta joka ei perustu tosiasioihin. Pidän sitä aika säälittävänä. Ei toisaalta kannata ihmetellä jos sisällissodan havat eivät parane, kun taistelut voitanut osapuoli ei ole kyennyt käsittelemään tapahtumia koskaan rehellisesti. Ilmeisesti on toivottu, että ajan myötä faktat vaipuisivat unholaan ja kiiltokuvaversio etabloituisi. Historioitsijat ovat jo kauan sitten kyenneet käsittelemään aihetta realistisemmin, mutta ne jotka ilmeisesti kuvittelevat edustavansa voittaneita ajatuksia eivät ole kyenneet. En tiedä miksi, ehkä oma sukuhistoria on niin kipeä, että valheisiin on pakko tarrautua häpeän pelossa. Tai sitten kaivetaan perusteluita nykypolitiikkaan jostain historian hämäristä valheista. En tiedä, mutta tyhmältähän se näyttää.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #69

Tunnustatko Turpeinen sen selvän tosiasian, että suurin syyllinen kapinaan oli edustamasi puolue?
SDP:n puoluetoimikunnan alainen toimeenpaneva komitea antoi 26.1.1918 kapinakäskyn. Mutta vastuuta kapinan uhreista ei siltä taholta tunnuta otettavan. Vastuu uhreista työnnetään kapinan kukistaneen osapuolen syyksi. Miksi?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #70

Mksi tunnustaisin kun nykyinen SDP ei edes ole sama porukka kuin silloin. Lisäksi pidän ensisijaisena syyllisenä sotaan valkoisia, jotka olivat liian suuria pelkureita siinä vaiheessa kun valtalaki olisi pitänyt ottaa suunnaksi. Kun valkoisille ei demokratia ja kansan päästäminen valtaan käynyt, niin lopputuloksena valtaa vaille jätetty enemmistö tarttui aseisiin. Jos valkoiset eivät olisi hännystelleet Venäjäläisiä, kapinaa ei olisi tullut.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #72

Tunnusta nyt edes se kapinan aikainen SDP. Sen syyllisyys.

"Jos valkoiset eivät olisi hännystelleet "Venäjäläisiä", kapinaa ei olisi tullut." Missä Sinun järkesi juoksee Turpeinen?!?

Valkoiset olivat ajamassa "Venäjäläisiä" pois Suomesta, eivät hännystelemässä!

Punaherrat ja muut äärivasemmistolaiset hännystelivät bolshevikkien kanssa kapinaan ryhtymiseksi. Ja sen lopulta toteuttivat, uhreineen, suruineen ja murheineen.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #70

Mutta se varsinainen syy miksi historialliset faktat pitää sivuuttaa taisi kysmyksestä nyt paljastua. Sinulle ne ovat keino tehdä politiikkaa. Jatkuvasti tulee vastaan oikeistohörhöjä, joilla ei ajamansa politiikan tueksi ole tarjolla varsinaisia esitettyä toimea puoltavia argumenttejä, vaan niitä ajetaan jollain "demarit on demokratiaa vastustavia kommunisteja". Se on kertakaikkiaan säälittävää ja vaatii pohjaksi sen totaalisen itsepetoksen sisällisodan historiasta.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #73

Yhtään kommenttia ei ole ollut tarpeen poistaa ainakaan minun toimestani. Mielestäni on hyvä, että asioista keskustellaan.

Itsenäistymisen alkuvaiheet ja siihen liittyvä vapaussota-kansalaissota ovat monisyinen tapahtumasarja, josta on erilaisia näkemyksiä. Historialliset faktat ovat faktoja, mutta niitä voi tarkastella eri toimijoiden näkökulmasta.

Halusin kirjoituksessani tuoda esiin sen näkemyksen, josta virallinen Suomi on toisen maailmansodan jälkeen joutunut NL:n vaikutuksen takia pitkälti vaikenemaan. Toivoisin että tämä näkemys voitaisiin itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna vihdoin tunnustaa.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #79

Toivossa on hyvä elää. Minä ja aika moni muu taas toivoo että josko asiasta voitaisiin käydä näin sadan vuoden päästä vihdoin faktapohjaista keskustelua. Nyt vallalla olevat käsitykset kuten se jonka esitit blogissasi, eivät ikävä kyllä käy yhteen tunnettujen historiallisten faktojen kanssa. Se on varmaa että nämä haavat eivät tule paranemaan niin kauan kun tämä teeskentelylinja jatkuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset