Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Mitä Luther sanoo turvapaikkapolitiikasta?

  • Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kritisoi kirkon asettumista laillisia turvapaikkapäätöksiä vastaan. (Kuva: SM.)
    Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kritisoi kirkon asettumista laillisia turvapaikkapäätöksiä vastaan. (Kuva: SM.)
  • Uskonpuhdistaja Martti Luther (1483–1546) opetti myös turvapaikka-asioista. (Kuva: Lucas Cranach vanh. 1528 / Wikipedia).
    Uskonpuhdistaja Martti Luther (1483–1546) opetti myös turvapaikka-asioista. (Kuva: Lucas Cranach vanh. 1528 / Wikipedia).
  • Luterilaisen kansankirkon arkkipiispa Kari Mäkinen. (Kuva: Wikipedia.)
    Luterilaisen kansankirkon arkkipiispa Kari Mäkinen. (Kuva: Wikipedia.)

Sisäministeriön kansliapäällikön kerrotaan kritisoineen sitä, että luterilainen kansankirkko on ryhtynyt politikoimaan ja asettunut maallista esivaltaa vastaan. Kirkoissa on luettu kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Uskonpuhdistuksen juhlavuonna sopii tarkistaa, mitä Martti Luther aiheesta sanoo. Vaikkei uskonpuhdistaja käyttänyt samaa termiä, hänen kirjoituksissaan on runsaasti opetusta pakolaisista ja muukalaisista. Osa on tarkoitettu kristityille yksityisesti tai seurakuntana, osa maalliselle esivallalle.

Lutherin lähtökohta aiheeseen on se, että kristityt itse elävät maailmassa muukalaisina ja vieraina:

  • Kristityt ovat vieraita ja muukalaisia tässä maailmassa; heidän isänmaansa ja omaisuutensa on muualla. Tulevathan he lihan syntymän puolesta tähän maailmaan tyhjästä. He ovat siis muukalaisia eivätkä jää pysyvästi maailmaan, vaan jättävät sen. Siispä me olemme muukalaisia, syntyneitä Pyhästä Hengestä kasteen ja sanan kautta, ja me liikumme maan päällä tavallaan muukalaisina ja tulokkaina. (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 18-24. (In Primum Librum Mose Enarrationes. 1544. WA 43, 1-350) Suom. H. Koskenniemi. SLS. H:linna 2005, 362.)
  • Tähän tapaan Jumalan omat kaikkina aikoina elävät maailmassa, suorittavat taloudellisia ja yhteiskunnallisia tehtäviä, hoitavat valtioita ja perustavat perheitä, viljelevät maata, käyvät kauppaa tai tekevät käsityötä, mutta samalla kuitenkin tajuavat, että he samoin kuin isänsä ovat muukalaisia ja vieraita. (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 8-17. (In Primum Librum Mose Enarrationes. 1544. WA 42, 335-673) Suom. H. Koskenniemi. SLS. H:linna 2004, 146-147.)

Koska kristityt elävät muukalaisina maailmassa, kirkko on pakolaisten turvapaikka. Todellisia muukalaisia ja pakolaisia – joita kirkko on velvoitettu ottamaan vastaan ja auttamaan – ovat Lutherin mukaan kristityt, joita vainotaan Jumalan sanan tunnustuksen tähden:   

  • Kirkko on ollutkin kaikkina aikoina eräänlainen maanpakolaisten ja varattomien turvapaikka. -- Puhun todellisista muukalaisista, jotka harhailevat vieraalla maalla Jumalan sanan tähden, en maankiertäjistä, joita paavikunnassa on esiintynyt runsain määrin, jotka julkeudesta tai hävyttömyydestä ja oman käden oikeutta tavoitellen minkään vainon pakottamatta ovat omasta vapaasta tahdostaan lähteneet maita kiertelemään. -- Näissä veljien vaikeuksissa ei Kirkko siis voi olla toimetonna eikä se saakaan. Jumalan käsky ja esi-isien opetus pakottavat sen laupeuden töihin, ruokkimaan nälkäisiä ja janoavia, ottamaan vieraanvaraisesti vastaan maanpakolaisia, lohduttamaan vankeudessa olevia ja käymään katsomassa taudin kourissa makaavia. Onhan Perkeleelläkin kyllä kerjäläisensä, mutta vaikka he eivät mitään omista, heillä on kaikkea mielin määrin, niin kuin saamme nähdä munkeilla ja joutilailla harhailijoilla olevan. Oikeita kerjäläisiä ovat kuitenkin ne, jotka sanan lupauksen tähden ovat kerjuulla. Vaikka maailma heidät näkee, se ei heitä auta eikä huojenna heidän osaansa. (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 18-24. (In Primum Librum Mose Enarrationes. 1544. WA 43, 1-350) Suom. H. Koskenniemi. SLS. H:linna 2005, 10-11.)

Uskonpuhdistajan mukaan kristitty ei tosin ole velvollinen auttamaan ainoastaan uskonveljiään vaan muitakin, kuten muslimeja – elleivät nämä ole pahantekijöitä!

  • Vieläpä on niin, ettei meidän pidä tehdä hyvää ainoastaan veljille, jotka tunnustuksensa tähden ovat maanpakolaisia. Meidän on tehtävä näin niillekin, jotka yhteiskunnallisista syistä ovat muukalaisia, kunhan eivät ole ilmeisesti pahoja. Näin ollen jos turkkilainen tai tattari tulisi tykömme, ei meidän oppimme tähden, josta muukalainen ei ole tietoinen, vaan niin sanoakseni luonnostansa kerjäläisenä, niin vaikka hän ei kärsikään Jumalan sanan tähden, vaan on jostakin muusta syystä surkea, ei meidän tule ummistaa silmiämme häneltä. (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 18-24. (In Primum Librum Mose Enarrationes. 1544. WA 43, 1-350) Suom. H. Koskenniemi. SLS. H:linna 2005, 13-14.)

Se, että kristityn tulee auttaa aidosti avuntarpeessa olevaa riippumatta siitä onko tämä kristitty vai ei, perustuu käskyyn rakastaa lähimmäistä:

  • Me olemme kaikki toistemme lähimmäisiä, mutta erittäinkin ovat ne meidän lähimmäisemme, jotka tarvitsevat neuvoamme, apuamme ja rakkauttamme, mikä on Kristuksenkin oma selitys tähän käskyyn, Luuk. 10:33–34; 3. Moos. 19:18. Ja tässä ei tee eroitusta se, onko hän juutalainen, pakana, turkkilainen, muukalainen vaiko maanmies. (Elämän ohjeet yhteiselle kansalle. 1546 (Suom. R.W.) R.E Holm. H:ki 1878, 91.)

Luther korostaa kuitenkin sitä, että maallisen esivallan on karkotettava kerjäävät maankiertäjät tai järjestyksen säilyttämiseksi ainakin estettävä heitä pahanteosta:  

  • Tähän [VII] käskyyn kuuluvat ne laupeudentyöt, joita Kristus viimeisenä päivänä vaatii. Kuitenkin tulisi hallitusmiesten ja kaupunkien pitää huolta siitä, että maankulkijat, jaakobinveljet ja muut vieraat kerjäläiset karkotettaisiin, tai ainakin suvaita heitä vain vähemmässä määrässä ja vaatia järjestystä, niin etteivät kaikenlaiset konnat voisi kerjäämisen nimessä kierrellä ympäri ja harjoittaa konnuuksiaan, jollaista nyt paljon tapahtuu. (Puhe hyvistä teoista. – Valitut teokset 2,237-316. (Von den guten Werken, 1520. WA 6,202-276.) Suom. A.F. Peltonen ja M.E. Lehtonen. WSOY. Porvoo 1959, 313.)

Uskonpuhdistaja jopa kieltää osoittamasta vieraanvaraisuutta sellaiselle, jolla ei ole todistusta siitä, ettei ole teeskentelijä joka väärinkäyttää apua joka on tarkoitettu todellisille avuntarvitsijoille. Lutherin mukaan esivallan velvollisuus on karkottaa sellaiset laittomat maahantulijat. Hän muistuttaa, että esivallan on ensisijaisesti huolehdittava omista avuntarpeessa olevista kansalaisistaan ja kieltää tuhlaamasta varoja kasvavalle joukolle tuntemattomia maahantulijoita:  

  • Kelle hyvänsä ei kuitenkaan ole noin vain osoitettava vieraanvaraisuutta, jos hänellä ei ole todistusta toisilta. -- Kulkureiden ja huijareiden kunnottomuus pakottaa toisinaan hurskaiden avokätisyyden rajoittamiseen varattomia kohtaan, kun liikkeellä on sangen paljon teeskentelijöitä, jotka ovat tottuneet kerjuuseen ja muukalaisiksi tekeytyen riistävät todella köyhiltä laupeudenosoitukset. -- Kuitenkin joku huijari tunkeutuu joukkoon aivan helposti ja riistää sen, mitä oli kerättynä onnettomuuden uhreille kuluttaen sen pelaamiseen ja mässäilyyn nauraen meidän herkkäuskoisuudellemme. Ei esivaltakaan tässä asiassa tee velvollisuuttaan, vaikka sen pitäisi moiset rosvot ja varkaat karkottaa alueiltaan ja kaupungeista. Ei liioin kenenkään pitäisi tuhlailla varojaan tuntemattomille ihmisille, joita lennähtää paikalle ilman hurskaiden antamaa todistusta, vaikka tällaisten ihmisten luku päivästä päivään kasvaa; he esittävät kunnianarvoisten ihmisten kirjeitä ja anovat meiltä almua kärsittyään ties mitä vahinkoa, siitä huolimatta, että meillä ja muilla kansalaisillamme ei ole niin runsaasti varoja, että voisimme lievittää kaikkien tänne kerääntyvien ihmisten puutetta eikä sekään omien kansalaistemme joukko, joka ennen muita olisi elätettävä, ole vähälukuinen. (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 41-50. (In Primum Librum Mose Enarrationes. 1544. WA 44, 395–825.) Suom. H. Koskenniemi. SLS. H:linna 2010, 203-204.)

Luterilaista nimeä kantava kansankirkko näyttää harhaantuneen entistä kauemmas oppi-isästään. Luulisi sen, että korkein sisäasioista vastaava viranomainen on puuttunut kapinointiin, herättävän. Luther varottaa:

  • Ettekö huomaa Paavalin arvostelun [Room. 13:2] koskevan teitä: "Joka asettuu Jumalan järjestystä vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan"? Sehän on Jumalan nimen hyödyttömästi käyttämistä, Jumalan oikeuden teeskentelemistä, kun kuitenkin saman nimen varjolla asetutaan Jumalan oikeutta vastustamaan. Oi varokaa, rakkaat herrat, ettei asia lopulta päätykin sillä tavalla. (Kehotus rauhaan. – Valitut teokset 3, 143-166. (Ermahnung zum Frieden auf die zwölf Artikel der Bauernschaft in Schwaben. 1525. WA 18,291-334.) Suom. M.E. Lehtonen. WSOY. Porvoo 1959, 159.)

Petteri Hiienkoski

 

Lähteitä ja lisätietoja:

Kirkon aarteita – LutherCD v3.0 ja paljon muuta, Sley-Media 2011.

"Sisäministeriön päällikkö kirkon sekaantumisesta turvapaikkapolitiikkaan: Todella loukkaavaa". Satu Schauman. Verkkouutiset 12 t ja 42 min sitten (päivitetty 8 t ja 14 min sitten).

"Suomen kirkko seonnut?? – Kirkoissa aletaan lukemaan ääneen kielteisiä turvapaikkapäätöksiä" By Finnleaks on maaliskuu 28, 2017.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Jos Luther eläisi nykyaikaa, niin teesien sijaan Luther olisi naulattu kirkon oveen mielipiteineen. Niin ankara on some toisinajattelijoita kohtaan nykyisin.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi
Petteri Hiienkoski

Luther oli uskonpuhdistaja ja raamattuopettaja.

"Me olemme kaikki toistemme lähimmäisiä, mutta erittäinkin ovat ne meidän lähimmäisemme, jotka tarvitsevat neuvoamme, apuamme ja rakkauttamme, mikä on Kristuksenkin oma selitys tähän käskyyn, Luuk. 10:33–34; 3. Moos. 19:18. Ja tässä ei tee eroitusta se, onko hän juutalainen, pakana, turkkilainen, muukalainen vaiko maanmies. (Elämän ohjeet yhteiselle kansalle. 1546 (Suom. R.W.) R.E Holm. H:ki 1878, 91.)

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva

Vetoaminen vuosisatoja sitten kuolleen kirkonmiehen sanoihin siirtää mukavasti vastuun mielipiteistään itseltä pois.

Petteri Hiienkoski

Kenen vastuun mistä?

Uskonpuhdistaja perusti opetuksensa Raamattuun, jonka sana ei katoa vaikka taivas ja maa katoavatkin.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Olen itsekin kristittynä joutunut tarkistamaan asenteitani Suomeen tulevia kohtaan. En ehkä kuitenkaan liputtaisi nykyisenkaltaisen tervetuloa-toivottavan politiikan puolesta, jota Suomen kansankirkko harjoittaa.

Tavallaan se on samanlainen signaali, kuten Sipilän talon antaminen majoituskäyttöön. Tulijoita varmasti riittää maan ääriin saakka ilman näitä signaalejakin. Tulee antaa arvoa myös sille, että ihmiset pärjäisivät omissa maissaan omin avuin. Lisäksi vuonna 2015 tulleista suuri osa ei ollut turvapaikan tarpeessa, kun asiaa tutkittiin.

Emme voi auttaa kaikkia, vaikka kristillinen etiikka siihen kehoittaisikin. Jos kuvittelet muuta, niin elämme kuitenkin maailmassa, jossa on rajalliset resurssit.

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentista, Jori Kostiainen. Itselläni ajattelu mennyt aika samantyyppisesti.

Maahantulijoiden myötä seurannut seksuaaali- ja väkivaltarikollisuuden ja terrorismin järkyttävä kasvu kertovat raadollisesta todellisuudesta, jota ei haluttaisi myöntää. Suomen viranomaisten päävelvollisuus huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta näyttää myös hämärtyneen monilla. Se että kansankirkko kapinoi viranomaisen laillisia päätöksiä vastaan vaikuttaakin aivan pimeältä.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Lutherille itselleen kyllä kelpasi poliittinen turvapaikka Saksin vaaliruhtinas Friedrich III:n hoivissa. Ilmeisesti hän ei pitänyt itseään myöskään kerjäläisenä vaikka elelikin muiden almuilla.

Petteri Hiienkoski

Luitko mitä uskonpuhdistija opettaa?

Eihän Luther suinkaan kiellä turvapaikkaoikeukeutta keneltään, joka aidosti on hädässä eikä varsinkaan niiltä, joita kristillisen uskontunnustuksensa takia vainotaan. Päinvastoin!

Fredrich Viisas pelasti Lutherin hengen. Ilman sitä uskonpuhdistus olisi luultavasti jäänyt alkutekijöihinsä. Siinä tapauksessa meille tuskin olisi myöskään koskaan kehittynyt pohjoismaista hyvinvointivaltiota, joka eväät tosin näyttävät hupenevan vauhdilla.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva

muok: kommentti tuli väärään paikkaan, sori

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Luther oli siihen aikaan korruptoitunutta paavinvaltaa kohtaan ja halusi kristinuskon jokaiselle. Sen tähden hän joutui pakoilemaan. Hänen mielipiteensä ja periaatteensa ovat todella järkeenkäypiä eikä sitä tilannetta voi ollenkaan verrata nykyiseen. Uskon että Luther olisi myös huolissaan kristinuskon ja kirkon puolesta eikä aivan syyttä. Kirkon olisi kyllä syytä miettiä kantojaan eikä yrittää mielistellä ihmisiä. -Tässä asiassa olen Päivi Nergin puolella. -Jos Luther olisi elossa, hän olisi varmaankin perussuomalainen, jos haluaisi ylipäätään politiikkaan vaikuttaa.

Petteri Hiienkoski

Kiitos kommentistasi, Kaija Hietanen.

Ajattelisin että ihmisluonto oli sama Lutherin aikana kuin se on nykyäänkin. Näyttää myös siltä, että tuolloinkin oli liikkeellä erilaisia maankiertäjiä ja turvapaikkashoppailijoita, jotka väärinkäyttivät kristittyjen hyväntahtoisuutta hyväksykseen.

Luther korosti maallisen ja hengellisen hallintavallan eroa ja piti virkaansa kirkon opettajana niin suuressa arvossa, etten usko, että hän olisi kuulunut mihinkään poliittiseen puolueeseen. Se, että osa niistä näyttää olevan lähempänä hänen opetustaan kuin toiset, on nähdäkseni toinen asia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset