Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Arabien ja juutalaisten kiistan juuret Lutherin Genesis-kommentaarin mukaan

  • Aabraham, Saara ja Hagar. Kuvitus vuodelta 1897. (Kuva: Wikipedia.)
    Aabraham, Saara ja Hagar. Kuvitus vuodelta 1897. (Kuva: Wikipedia.)
  • Rembrandt: Iisakin uhraaminen, 1635 (Hermitage Museum).
    Rembrandt: Iisakin uhraaminen, 1635 (Hermitage Museum).
  • François-Joseph Navezin: Hagar egyptiläinen ja Ismael Arabian aavikolla, 1820. (Royal Museums of Fine Arts of Belgium.)
    François-Joseph Navezin: Hagar egyptiläinen ja Ismael Arabian aavikolla, 1820. (Royal Museums of Fine Arts of Belgium.)

Raamattuopettajana Martti Luther (1483–1546) oli hyvin perehtynyt ensimmäiseen Mooseksen kirjaan, jossa kerrotaan ihmissuvun varhaisvaiheista.

Luther oli tutustunut myös Koraaniin. Genesis-kommentaarissaan hän kommentoi sitäkin, miten Muhammed (n. 570–632) Koraanissaan poikkeaa siitä, mitä Mooses oli kirjoittanut.

Nämä asiat vaikuttavat myöhemmissä etnisissä ja uskonnollisissa ristiriidoissa Lähi-idässä. Perimältään kiista koskee sitä, ketkä ovat Aabrahamin oikeita jälkeläisiä, Jumalan kansaa.

Ismaelin ja Iisakin jälkeläisten välinen perimyskiista

Uskonpuhdistaja selittää, miten Aabrahamia pitävät kantaisänään tämän lihalliset jälkeläiset, juutalaiset ja arabit, ja toisaalta hengelliset jälkeläiset, kristityt. Aabraham oli saanut lupauksen jälkeläisestä, jonka kanssa Jumala tekisi liiton. Koska hänen vaimonsa Saara oli hedelmätön, tämä sopi miehensä kanssa, että hänen egyptiläinen orjattarensa Haagar synnyttäisi Aabrahamille lapsen. Niin Haagar synnytti Ismaelin, jonka jälkeläisiä kutsutaan ismaelilaisiksi tai saraseeneiksi. Jumala lupasi Haagarille: ”Minä teen sinun jälkeläistesi luvun niin suureksi, ettei heitä voida lukea heidän paljoutensa tähden.” (1. Moos. 16:10.)

Alkujaan saraseeneilla viitattiin Rooman valtakunnan Arabian provinssissa vaeltaneisiin heimoihin, myöhemmin kaikkiin arabeihin, jotka seurasivat Muhammedin oppia.

Nimityksen on epäilty tulevan arabian sanasta sharqiyyin, joka tarkoittaa ”itäläisiä” tai ”idän asukkaita”. Lutherin mukaan nimitys tulee Saarasta ja viittaa heidän pyrkimykseensä ilmaista olevansa tämän jälkeläisiä ja Jumalan kansaa:

Samoin ismaelilaisetkin sanovat olevansa Jumalan lapsia ja nykyään tahtovat itseään kutsuttavan, ei haagarilaisiksi vaan saraseeneiksi (Saaran mukaan), vain jäljitelläkseen ja antaakseen kuvaa ulkonaisesta jumalanpalveluksesta ja lihallisesta siunauksesta, joka vielä nytkin on arabialaisilla, he kun ovat ismaelilaisia. (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 25-31, 33.)

Luther jatkaa toisaalla: He [saraseenit] ovat sepittäneet kertomuksen, että Aabraham on uhrannut [toisin kuin Mooses kirjoittaa] Ismaelin Iisakin asemesta, jonka he väittävät olleen isälleen tottelematon ja paenneen. Tällä perusteella he kerskuvat olevansa Saaran lapsia, koska Iisakia ei ole uhrattu, vaan Ismael veljensä asemesta. (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 18-24, 279.)

Myöhemmin Ismaelin syntymän jälkeen Saara synnytti Aabrahamille Iisakin. Hänestä juutalaiset ja Kristus lihan mukaan ovat syntyisin.

Luther: Vaikka tämä lupaus [1. Moos. 16:10] ei ole samanvertainen kuin Iisakista annettu, kuitenkin Haagarin jälkeläiset, jotka käyttävät itsestään nimitystä 'saraseenit' sitä kuuluttavat suurenmoiseksi ja pitävät sitä parempana kuin Iisakille annettu.

Tähänhän he nojautuvat ja pitävät itseään kaikista maan kansoista parhaimpana. Vielä he sepittävät ison valheen Koraanissansa siitä, että Aabraham haluten säästää Iisakin on tahtonut hänen sijastaan uhrata Ismaelin jne. Näillä keksinnöillään he ovat vain pyrkineet siihen, että siirtäisivät Aabrahamille annetut lupaukset koskemaan itseään ja osoittautuisivat laillisiksi Aabrahamin lapsiksi. (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 8-17, 340.)

"...elää ryöstöistä ja rosvouksesta..."

Ismaelista ennustettiin: ”Hänestä tulee mies kuin villiaasi: hänen kätensä on kaikkia vastaan, ja kaikkien käsi on häntä vastaan, ja hän on kaikkien veljiensä niskassa.” (1. Moos. 16:12.)

Luther: Tämä kuvaus [1. Moos. 16:12] sopii sattuvasti arabeihin, jotka eivät mihinkään asetu pysyvästi. Kaikkia tavaroitaan he kuljettavat mukanaan kuormastossa ja elävät melkeinpä vain ryöstelyllä. Sana pere tarkoittaa 'villiä'. He ovat villejä ja tottuneita erämaihin ja metsiin. …

Ensinnäkin huomaat, ettei Ismaelilla ole mitään varmaa ja rajattua osuutta maasta niin kuin Aabrahamilla, jonka jälkeläisille selvästi luvataan Kanaanin maa. Ismaelin tavat ja luonne ovat todella kaikille vastakkaiset. Toisethan asuvat tietyissä kaupungeissa tai kylissä, mutta Ismael on mieltynyt erämaihin, hän on villi ja harhaileva ja elää perheineen tänään toisen, huomenna toisen puun alla, kuten tänä päivänäkin arabit ja luola-asukkaat ... katsovat oikeudekseen elää ryöstöistä ja rosvouksesta. Tätä tarkoittaa enkeli, kun hän sanoo Ismaelia metsäläiseksi [villiksi], joka ei välitä kaupungeista eikä laeista eikä välttämättömistä säädöksistä ihmissuvun yhteisön säilyttämiseksi.

Yhtä kaikki kun evankeliumia on alettu levittää koko maailmaan, se on saapunut myös näille main ja Herra on siellä saanut väkirikkaan Kirkon. Erakot [kristityt] ovat muuttaneet asumaan suurin piirtein näihin erämaihin... Tällä tavoin tuo sotaisa ja villi kansa on vihdoin päässyt osalliseksi myös hengellisestä lupauksesta [Aabrahamin siemenestä, Kristuksesta]. (Emt. 342–343.)

Luther muistuttaa, että Ismael oli Saaran laillinen – vaikkakaan ei luonnollinen – poika:

Ja Ismael nimitti Aabrahamin neuvosta Saaraa äidiksi. Olihan hän lain edessä äiti, mutta ei luonnon mukainen. Tästä syystä saraseenit ovat ottaneet itselleen tämän nimen, koska Ismael on ollut Saaran laillinen poika, ja kerskaavat esikoisoikeudesta. Mutta Saara ottaa välimatkan lupauksesta eikä tahdo Ismaelia rinnastettavan perinnässä omaan poikaansa. Tätä eroavaisuutta hän ei ole keksinyt naisellisen tunteen johtamana. Lupaushan sen ilmaisee: "Liittoni minä teen Iisakin kanssa." (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 18-24, 198–199.)

Ismaelilaisille eli saraseeneille annettiin ajallinen lupaus

Ismaelista Jumala lupasi: ”minä siunaan häntä ja teen hänet hedelmälliseksi ja annan hänen lisääntyä ylen runsaasti. Hänestä on polveutuva kaksitoista ruhtinasta, ja minä teen hänestä suuren kansan.” (1. Moos. 17:20.)

Luther: Jumala antoi käskyn Ismaelin karkottamisesta, jotta siis ei näyttäisi siltä, että hän on unohtanut edellä annetun lupauksensa kahdestatoista ruhtinaasta ja katui päätöstänsä. Siksi hän uudistaa lupauksensa ja sanoo lisäksi tulevansa näin tekemään Aabrahamin tähden, jonka jälkeläinen hän on.

Näin siis luonnollinen poika tosin ajetaan pois mutta silti asetetaan sangen mahtavaksi maailman hallitsijaksi. Sanonet nyt: Eihän tämä ole pois ajamista, kun pojasta tehdään suuren kansan hallitsija? Ovathan Ismaelin jälkeläiset ottaneet valtaansa koko itäisen puolen maailmaa. Ja saraseenit ovat yhä suuri kansa.

Tämän kertomuksen tarkoitus on osoittaa meille, että Jumala on jaellut tämän maailman maita ja valtakuntia myös kelvottomille ja pahoille, ei heidän olemattoman ansionsa perusteella vaan Aabrahamin, toisin sanoen Kirkon tähden. Sehän on ainoa, joka maailmassa rukoilee kuninkaiden ja valtakuntien puolesta, jotta saisi tämän elämän aikana majailla rauhassa ja häiritsemättä levittää Jumalan sanaa (1. Tim. 2:1). (Emt. 212.)

Luther jatkaa: Sitä lupausta, joka tässä [1. Moos. 17:20] Ismaelista annetaan, ovat saraseenit suuresti liioitelleet; heidän opettajansa ovat sitä kovin tähdentäneet vastoin Moosesta ja profeettoja.

Tämä lupaus alkoi näet heti toteutua eikä viivästynyt pitkään niin kuin Iisakista lausuttu; vaikka Saaralle luvattiinkin, että hänestä on lähtevä kuninkaita, puhutaan tässä kohdassa kuitenkin kahdestatoista kuninkaasta. Iisak pääsee kuitenkin voitolle siinä, että Herran hänen kanssaan tekemä liitto pysyy. Koska ismaelilaiset suljetaan sen ulkopuolelle, he eivät silti ... ole suljetut armosta ja pelastuksen lupauksesta.

Siitä vain on kysymys, että selvästi voitaisiin todeta se verenperinnön raja, josta voitaisiin löytää Kirkko ja josta syntyisi aikanaan Kristus. Tämä kaikki evätään Ismaelilta ja jätetään Aabrahamin ja Iisakin huoneen varaan.

Pelkästään ajallinen on siis se sulkemus, ettei Kirkko ollut löydettävissä Isamelin eikä Keturan lasten huoneesta vaan Iisakin sukuperinnöstä. Eihän meillä pakanoillakaan [ei-juutalaisilla] ole mitään Jumalan lausumia, ei meille annettuja lupauksia; Kristus ei ole syntynyt meidän verestämme, mutta me emme silti, kun uskomme Kristukseen, ole suljetut Kirkon ja pelastuksen lupauksen ulkopuolelle. (Emt. 430.)

Ajallinen lakiliitto ja iankaikkinen armoliitto

Luther selittää, että Jumala teki sekä Iisakin että Ismaelin jälkeläisten kanssa ajallisen lakiliiton. Sen merkkinä oli poikavauvojen ympärileikkaus. Iisakin kanssa Jumala teki myös iankaikkisen armoliiton. Siitä pääsevät osallisiksi Kristuksessa, uskon kautta, Iisakin lisäksi Ismaelin jälkeläiset ja kaikki muutkin:

Tässä kohden voidaan ottaa esiin huomionarvoinen kysymys. Mistä syystä Jumala tässä selvästi erottaa liiton liitosta. Hänhän mainitsee kaksi liittoa.

Ensimmäinen on ympärileikkauksen liitto, ja siihen otetaan Ismael, vieläpä orjatkin, joko Aabrahamin kotona syntyneet tai ostetut. Tästä syystä Ismaelin jälkipolvi on säilyttänyt ympärileikkauksen, joka on levinnyt yli melkein koko Itämaiden ja kolmen Arabian osan, onnellisen, vuorisen ja aution, jotka kaikki ovat iloinneet isänsä Aabrahamin nimestä.

Toinen liitto tehdään tässä Iisakin kanssa ja sen ulkopuolelle jätetään selvin sanoin Ismael. Tässä on siis teksti täysin selvä siinä, että ympärileikkauksen liiton ulkopuolelle jää vielä toinen, joka koskee vain Iisakia eikä kuten ympärileikkauksen liitto lisäksi Ismaelia. …

Tämä raamatunkohta vakuuttaa selvästi juutalaiset siitä, että liitto on kaksinainen. Ympärileikkauksen liitto, jota he pitävät niin tärkeänä, on ainoastaan lakiliitto ja aikaan sidottu. Siitä ei saa iloa yksin Iisak vaan myös Ismael ja Ismaelin jälkeläiset. Mutta toinen liitto, joka tehdään vain Iisakin kanssa ja josta Ismael on poissuljettu, on hengellinen ja iankaikkinen. (Emt. 430–432.)

Aabrahamin siementä eli Kristusta koskevasta lupauksesta Iisakille oli mahdollista olla osallinen uskon kautta jo vanhassa liitossa. Kristuksessa arabien ja juutalaisten välinen perimyskiista siitä, kumpi kansa on Aabrahamin oikeita jälkeläisiä menettää merkityksensä. Uudessa liitossa loppuu myös esinahkojen leikkailu.

Apostoli Paavali muistuttaa: Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan. (Gal. 3:28-29.)

Tämä tarkoittaa sitä, että evankeliumin julistaminen on myös todellista rauhantyötä.

Petteri Hiienkoski

 

Lähteet:

Martti Luther: Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 8-17. (In Primum Librum Mose Enarrationes. 1544. WA 42, 335-673) Suom. H. Koskenniemi. SLS. H:linna 2004.

Martti Luther: Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 18-24. (In Primum Librum Mose Enarrationes. 1544. WA 43, 1-350) Suom. H. Koskenniemi. SLS. H:linna 2005

Martti Luther: Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 25-31. (In Primum Librum Mose Enarrationes. 1544. WA 43, 351-695; 44, 1-64.) Suom. H. Koskenniemi. SLS. H:linna 2006.

Raamatunkäännös 1938.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Maltalainen lääkäri Edward Bono, lateraalisen ajattelun oppi-isä, on väittänyt, jotta Lähi-Idän pahansisuisuus ja koston kierre eivät johdu esinahkojen, vaan sinkin puutteesta.

http://www.independent.co.uk/news/de-bonos-marmite...

Petteri Hiienkoski

Kiitos lääketieteellisestä näkökulmasta, Pekka Roponen. Sotatieteellistä näkökulmaa tarjonneet pitävät kai syynä lähinnä nikkelin puutetta... ;)

Pointtini oli siis se, että esinahkojen leikkailu loppuu uudessa liitossa, joka on hengellinen. Sehän perustuu hengellisen armolupauksen uskomiseen ja tähtää ajan rajan tuolle puolen.

Olen muuten vetänyt aika paljon tota sinkkivissyä. Kuitenkin kirjoitukseni joidenkin mielestä ovat sopimattomia... ;)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Minäkin muuten juon sitä Lidlin sinkkivettä. A propos, en tiennytkään, että Jumala hyväksyy sijaissynnyttämisen, kiitos informaatiosta.

Toimituksen poiminnat